Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Fennovoiman pienomistajista ei löydy halua jatkaa Pyhäjoen karille karahtaneessa ydinvoimahankkeessa, vaikka uusi laitostoimittaja ilmaantuisi

Kuntien energiayhtiöt pitävät odotettuna ja toivottuna Fennovoiman päätöstä purkaa sopimus venäläinen laitostoimittajan kanssa. Tappioiksi arvioidaan satoja miljoonia euroja.

Fennovoiman Hanhikivi 1 -työmaan betoniasemat helmikuussa 2022.
Hanhikiven ydinvoimalatyömaalle on ollut määrä rakentaa rakennuksia ja infrastruktuuria yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla ennen ydinvoimalan rakentamista. Kuva: Fennovoima Oy
    • Annika Martikainen
    • Kristiina Tolkki
    • Ismo Vähäsarja
    • Ilona Pesu
    • Pekka Loukkola

Fennovoiman pienosakkaat huokaisivat helpotuksesta, kun Hanhikiven epäonniseen ydinvoimahankkeeseen saatiin päätös – vaikka hankkeeseen investoituja miljoonia ei ehkä koskaan saada takaisin.

Suomalaiset omistajat ehtivät käyttää ydinvoimalan rakentamiseen 600–700 miljoonaa euroa.

Fennovoima ilmoitti eilen purkavansa sopimuksen venäläisen laitostoimittaja Rosatomin kanssa merkittävien viivästysten takia. Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoelle suunniteltu ydinvoimalahanke on ollut vastatuulessa jo pidemmän aikaa, ja osa pienomistajista on yrittänyt irtautua kalliista hankkeesta jo vuosia.

Lue lisää: Ydinvoimalan työmaa Pyhäjoella jää "uinuvaan tilaan" – hallituksen puheenjohtaja: Ei tämän näin pitänyt mennä

Oulussa päätös oli odotettu ja jopa toivottu. Oulun seudun sähkön toimitusjohtaja Risto Kantola on hyväksynyt sen, että hankkeeseen sijoitettu pääoma on kirjattava tappioihin. Nyt odotellaan enää jälkipyykkiä.

– Onneksi Fennovoima löysi juridiset perusteet lopettaa tämän hankkeen ja nyt tuli tavallaan päätepiste. Tiedämme kuitenkin, että (venäläinen omistaja) Raos Project ei tätä hyväksy eli jälkipeliä on varmaan tulossa.

Kantola uskoo, että Fennovoiman hankkeelle saa nyt sanoa hyvästit, eikä Oulussa jäädä odottelemaan jatkoa. Tappioistakin Oulussa selvitään.

– Meillä on hyvin paljon uusiutuvan energian hankkeita, investoimme tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan kymmeniä miljoonia lähivuosina.

Suuri ja tärkeä projekti Pohjanmaalla

Andreas Rasmus, produktionschef Katternö Group
Katternö Kärnkraftin toimitusjohtaja Andreas Rasmus. Kuva: Johanna Överfors/YLE

Epäonninen ydinvoimalahanke vei suomalaisilta energiayhtiöiltä miljoonia, mutta jatkohaluissa on eroja. Osa toivoo, että päätepiste olisi tässä, mutta joukossa on niitäkin, jotka toivovat hankkeelle jatkoa.

Pietarsaaren seudulla sijoituksia on tehty Katternö Kärnkraftin kautta, sen osuus projektin rahoituksesta on yli 30 miljoonaa euroa. Katternö Kärnkraftin toimitusjohtaja Andreas Rasmus toivoo, että Fennovoiman venäläisten omistajien kanssa päästään sopimukseen jatkosta.

– Voimalahanke on ollut Katternö Kärnkraftille suuri ja tärkeä projekti. Siinä mielessä olisi sääli, jos se loppuisi.

Myös muut pohjalaiset energiayhtiöt tulevat todennäköisesti kirjaamaan tappioita Fennovoiman ydinvoimalaitoksesta.

Esimerkiksi Seinäjoen Energia on mukana hankkeessa Voimajunkkarit Oy:n osakkaana 10 miljoonan euron panoksella.

– Seinäjoen Energian sähköntuotannolle tämä hanke ei ole kriittinen, sillä olemme sähkönhankinnan suhteen yliomavarainen EPV Energian omistuksen kautta. Se sisältää muun muassa tuuli-, vesi-, ydin- ja lämpövoimaa, toimitusjohtaja Vesa Hätilä sanoo.

Lue lisää: Fennovoiman ydinvoimalasta saattaa tulla tappioita eteläpohjalaisille energiayhtiöille

Uusi laitostoimittaja ei välttämättä saisi Raumaa pysymään mukana

Rauman Energialle uusi käänne oli pettymys, mutta ei sinällään yllätys.

– Minua harmittaa insinöörinä sekä liiketoiminnan kannalta, että kaupallinen hanke kaatui poliittisiin asioihin, Rauman Energian toimitusjohtaja Marko Haapala.

Rauman Energialla on mennyt tähän mennessä hankkeeseen 15 miljoonaa euroa. Haapalan mukaan summa on heille iso, mutta se ei vaikuta yrityksen toimintaan tai asiakkaisiin, koska sitä ei ole rahoitettu lainalla.

Haapala ei osaa tässä vaiheessa arvioida, olisiko Rauman Energia mukana, jos ydinvoimahankkeeseen saataisiin uusi laitostoimittaja. Se olisi nimittäin oma investointipäätöksensä.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä on pitänyt epätodennäköisenä, että nykyiset Fennovoima-osakkaat jatkaisivat ydinvoimalahanketta Pyhäjoella.

Lue lisää: Nykyiset Fennovoima-osakkaat eivät rakenna uutta ydinvoimalaa kariutuneen laitoksen tilalle, arvioi Energiateollisuuden toimitusjohtaja

Havainnekuva Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalasta.
Fennovoiman julkaisema havainnekuva Hanhikiven ydinvoimalan suunnitelmista. Kuva: Fennovoima Oy

Kaakossa ei uskota hankkeen jatkuvan ilman valtiota

Kaakkois-Suomessa toimivien Parikkalan Valon, Haminan Energian ja Imatran Seudun Sähkön toimitusjohtajat ovat tyytyväisiä siihen, että pattitilanteeseen on vihdoin saatu ratkaisu.

Parikkalan Valon toimitusjohtaja Olli Mattila pitää epätodennäköisenä, että Fennovoiman projekti jatkuisi laitetoimittajaa vaihtamalla.

– Mahdollistahan se on, mutta rahoituksellisesti se ainakin toistaiseksi kaatuu, ellei Suomen valtio tai EU tule siihen vahvasti mukaan, Mattila sanoo.

Haminan Energian toimitusjohtajan Markku Tommiskan mukaan näyttää siltä, että yhtiö menettää rahaa.

– Se ei ole hyvä asia, mutta yhteistyö sotaa käyvän kumppanin kanssa ei tietysti ole ollenkaan kestävää. Hyvä, että siihen tuli piste, Tommiska sanoo.

henkilökuvassa Markku Tommiska, Haminan Energia Oy:n toimitusjohtaja.
Haminan Energian toimitusjohtaja Markku Tommiska. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Parikkalan Valo on sijoittanut Fennovoimaan vuosien aikana vajaat kolme miljoonaa euroa, Haminan Energia ja Imatran Seudun Sähkö kumpikin noin yhdeksän miljoonaa euroa.

– Totta kai se on meidän kokoiselle yhtiölle suuri summa, joka on investoitu vuosien mittaan. Mahdollisesti tuleva alaskirjaus ei tule meidän taloudellista asemaa heilauttamaan, emmekä ole ottaneet tätä investointia varten velkaa. Mutta tietysti voi sanoa, että rahalle olisi parempaakin käyttöä ollut, Imatran Seudun Sähkön toimitusjohtaja Ari Saukkonen sanoo.

Toimitusjohtajien mukaan päätöksen taloudellisia vaikutuksia on vielä aikaista ennakoida.

Keskustelu on auki 3.5.2022 klo 23 asti.

Lue lisää: