Suomessa julkisen terveydenhuollon pula lääkäreistä on ollut hyvin tiedossa, mutta myös yksityiset lääkäriasemat joutuvat tekemään paljon työtä lääkärien rekrytoimiseksi.
Aina nekään eivät saa riittävästi lääkäriosaamista käyttöönsä.
Ylen tietojen mukaan etenkin työterveysasiakkaiden on ollut viime aikoina vaikeaa saada esimerkiksi Mehiläiseltä lääkäriaikaa kasvokkain Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla.
Mehiläisen Lounais-Suomen aluejohtajan Jaana Hildénin mukaan asialle on kaksi selitystä. Lääkäripalvelujen kysyntä on nyt erittäin kovaa ja työterveyden ammattilaisista on pulaa.
Eläköityvien työterveyslääkärien tilalle ei ole ollut helppo löytää uusia ammattilaisia.
– Korona on kyllä tehnyt tehtävänsä. Hoitovelkaa on syntynyt sekä julkiselle sektorille että meille tänne yksityiselle puolelle, Hildén toteaa.
Liiketoimintajohtaja Heikki Tonteri vastaa Terveystalon pääkaupunkiseudun ulkopuolisten isojen kaupunkien lääkärikeskus-sairaaloista esimerkiksi Turussa, Tampereella, Oulussa ja Porissa.
Tonteri kertoo, että työterveyshuollon, psykiatrian ja silmälääketieteen lääkäreille olisi heti töitä tarjolla.
Varsinaista pulaa lääkäriajoista ei Tonterin mukaan Terveystalolla ole. Esimerkiksi Porin kokoisessa kaupungissa lääkäriaika akuuttiin vaivaan löytyy pääasiassa saman päivän aikana.
Kasvaneen kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen on kuitenkin keskiössä myös Terveystalossa.
– Kasvanut kysyntä näkyy siinä, että meillä on asiantuntijoiden varausasteet pääasiassa korkeammalla tasolla kuin ennen korona-aikaa, Tonteri sanoo.
Lääkäreitä kiinnostavat ammatillinen tuki ja yhteisöllisyys
Myös yksityisten lääkäriasemien rekrytoinnissa pätevät samat lainalaisuudet kuin julkisella puolella.
Lääkäriliitosta kerrotaan, että nuoria lääkäreitä kiinnostavat yliopistokaupungit, kuten Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu.
Yleensä palkka ei olekaan lääkärille se tärkein syy työpaikan valinnalle. Pelkästään hyvä ansiotaso ei useinkaan riitä rekrytoinnissa.
– Terveystalo satsaa paljon erilaisiin koulutuksiin ja mahdollisuuksiin kehittyä työssään monipuolisesti. Pyrimme myös siihen, että työkalut ovat huippuluokkaa, ja että tarjoamme sopivan työn monenlaisiin elämäntilanteisiin, Heikki Tonteri kertoo.
Keskeiseksi koetaan, että työpaikassa on yhteisöllisyyttä sekä ammatillista tukea ja ohjausta tarjolla.
– Kyllä ammatillinen työympäristö on todella tärkeä ja se, että pystytään tarjoamaan joustavuutta lääkärille, sanoo Mehiläisen Lounais-Suomen aluejohtaja Jaana Hildén.
Hildénin mukaan myös Mehiläisen rekrytoinnissa näkyy se, että yliopistokaupungeilla on vetovoimaa lääkärien silmissä.
Pienemmille paikkakunnille lääkäreitä hakiessa töitä rekrytoinnin eteen on tehtävä huomattavasti enemmän.
Valtava digiloikka
Yksityiset lääkäriasemat ovat korona-aikana ottaneet olosuhteiden vuoksi erittäin ison loikan digitaalisten palvelujen kehittämisessä.
Tätä kuvaavat hyvin esimerkiksi Terveystalon tilastot. Vuonna 2018 Terveystalolla oli noin 100 000 digitaalista hoitokäyntiä. Viime vuonna niitä oli jo kaksi miljoonaa eli noin neljäsosa kaikista hoitotapahtumista.
– Lisäksi yli puolella miljoonalla ihmisellä on Terveystalon sovellus taskussa mukana. Se on tietysti se lyhin tie ammattilaisen vastaanotolle, liiketoimintajohtaja Heikki Tonteri Terveystalosta toteaa
Myös Mehiläisessä koronan vauhdittama digiloikka näkyy merkittävällä tavalla. Etäkäyntien osuus hoitotapahtumissa on kasvanut viime aikoina nopeasti.
– Tällä hetkellä jopa 30–40 prosenttia kaikista käynneistä tapahtuu etäkanavien avulla, sanoo aluejohtaja Jaana Hildén.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 7.5.2022 kello 23.
Lue myös: