Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Pelastajapula voi pian olla niin suuri, että se vaikuttaa arjen turvallisuuteen – maaseudun paloasemille rekrytointi on jo nyt vaikeaa

Pelastajia tarvitaan kymmenen vuoden sisällä lähes 2 500. Maaseudun rekrytoinnit ovat jo nyt vaikeita, kun joihinkin virkoihin ei ole ollut yhtään hakijaa.

Pelastaja pukee varusteita Kuopion pelastusopiston harjoitusalueella.
Kuopion Pelastusopistosta valmistuu vuosittain 120 pelastajaa. Tänä vuonna määrä on hiukan enemmän: 144. Kuva: Sami Takkinen / Yle
  • Anna Ronkainen

Vantaalainen Sami Komulainen, 25, opiskelee alalle, missä työpaikka on valmistumisen jälkeen lähes takuuvarma. Hän valmistuu puolen vuoden kuluttua pelastajaksi Pelastusopistosta Kuopiosta.

Uusia pelastajan virkoja avautuu vajaan kymmenen vuoden sisällä lähes 2 500 ja koska nykyisillä koulutusmäärillä ei pystytä tuottamaan riittävästi pelastajia, uskotaan alan työvoimapulan syvenevän lähivuosina.

Komulainen on tietoinen mahdollisuuksistaan.

– Ei ehkä virkaa ihan heti, mutta eiköhän noita töitä saa. Tätä työtä tulee tehtyä toivottavasti monta kymmentä vuotta, hän pohtii.

Sami Komulainen, 25, toivoo työskentelevänsä pelastajana kymmeniä vuosia. Hän valmistuu ensi jouluna. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Rahoitus turvattu ensi vuoden loppuun

Kokonaan uusia pelastajan virkoja on avautumassa lähivuosina noin tuhat. Taustalla ovat työaikasäädösten aiheuttamat varallaolojen muutokset sekä pelastusalan toimintavalmiuden parantaminen. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä alalta eläköityy noin 1 500 pelastajaa.

Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen toteaa, että työvoimapulan helpottamiseksi ei pystytä kouluttamaan tarpeeksi väkeä ilman rahan takaamista useaksi vuodeksi. Nyt rahaa koulutukseen on tiedossa vain ensi vuodeksi.

– Opiskelupaikkojen määrä pitäisi tuplata, että pelastajia riittää lähivuosina, Parviainen arvioi.

Pelastusylitarkastaja Mirva Kahlos Sisäministeriöstä kertoo, että Sisäministeriö esitti kehysriihessä vuosille 2023-2026 lisäpanostuksia muun muassa pelastustoimen koulutukseen sekä Pelastusopiston toiminnan turvaamiseen. Hallituksen kevään kehysriihessä lisärahoitusta ei kuitenkaan myönnetty.

– Pelastajakoulutuksen turvaaminen ei siten toteutunut, Kahlos toteaa Ylen sähköpostihaastattelussa.

Pelastusopistolle ollaan kuitenkin parhaillaan esittämässä esittämässä 160 000 euroa pelastajalisäyksen valmisteluun ja suunnitteluun, mutta varsinaiseen koulutukseen rahoitusta tarvittaisiin kymmeniä miljoonia euroja.

– Jos pelastajia ei valmistu riittävästi, niin pelastuslaitokset eivät pysty tarjoamaan nykytasoisia palveluja. Kyllä se vaikuttaa ihan suoraan ihmisten arjen turvallisuuteen, Parviainen myöntää.

Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen, Pelastusopiston edustalla.
Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen vakuuttaa, että pelastajia pystytään kouluttamaan huomattavasti enemmän, kun vain koulutukselle on riittävä rahoitus. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Pohjois-Savoon avautumassa 65 virkaa tänä vuonna

Tilanne on vaikea erityisesti maaseutukunnissa, missä rekrytointiongelmat näkyvät jo nyt. Kaikkialla paikkoja ei ole onnistuttu täyttämään.

– Kun mennään pienemmille paikkakunnille, missä on päivätyö ja varallaolo, niin monesti on ollutkin jo niin, että ei ole yhtään kelpoista hakijaa, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jukka Koponen kertoo.

Koponen sanoo olevansa huolissaan tulevista rekrytoinneista. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on ensi syksynä tarkoitus avata 65 uutta pelastajan virkaa.

Maakunnassa avautuu seitsemän uutta ympärivuorokautista paloasemaa, joihin tarvitaan uusia pelastajia. Joukossa on sellaisia kuntia kuten Kiuruvesi ja Keitele, jotka sijaitsevat pitkän matkan päässä maakuntakeskuksesta Kuopiosta.

Suunnitelmissa on toteuttaa rekrytoinnit kolmessa erässä, jotta mahdollisuudet virkojen täyttämiseksi olisivat paremmat.

– Tuollaista määrää pelastajia tuskin saisi kerralla rekrytoitua. Ei ole täyttä varmuutta, saadaanko kaikki virat täytettyä tänä vuonna, Koponen pohtii.

Jukka Koponen, Pohjois-Savon pelastuslaitos, pelastusjohtaja seisoo Kuopion pääpelastusasemalla
Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jukka Koponen on erittäin huolissaan pelastajien riittävyydestä tulevina vuosina. Hän muistuttaa myös, että tulevat hyvinvointialueet tarvitsevat rahoitusta pelastustoimeen. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Vantaalta kotoisin oleva pelastajaopiskelija Sami Komulainen on viihtynyt Kuopiossa hyvin, mutta ei ole asettumassa opintojen jälkeen kaupunkiin.

Maaseudulle hän olisi valmis lähtemään, jos puoliso olisi halukas lähtemään mukaan. Kaikki suunnitelmat ovat vielä auki.

– Nyt kun olen kaupungissa koko ikäni asunut, niin voisi olla kiva asua jossain rauhallisemmassakin paikassa, Komulainen pohtii.

Millaisia ajatuksia juttu sinussa herätti? Aiheesta voi keskustella 25.5.2022 klo 23.00 saakka.

Lue lisää:

Pelastajia tarvitaan tuhat lisää, mutta mistä rahat? Pieni pelastuslaitos olisi kaivannut lähes tuplasti työntekijöitä, mutta kaikkia ei saatu palkata

Työtuomioistuimelta välipäätös – Pohjois-Savossa pelastajien varallaolo on ollut työaikaa, mahdollisista miljoonakorvauksista päätös myöhemmin