Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Suomen suurinta järveä esitelleen luontokeskuksen tarina päättyi konkurssiin – keskuksen perustaja: "Aika loppui kesken"

Järvimaailma Saimaarium asetettiin konkurssiin viime viikolla. Lappeenrannasssa toimineesta järvimaailmasta oltiin kiinnostuttu lähikuntien lisäksi kauempanakin, mutta ajoitus oli huono.

Järvimaailma Saimaariumin toimitusjohtaja ja perustaja Kari-Matti Vuori.
Saimaariumissa esiteltiin Saimaata ympäristö- ja luontokasvatuksen sekä tutkimuksen näkökulmista. Vuoden 2021 arkistokuvassa Saimaariumin toimitusjohtaja ja perustaja Kari-Matti Vuori. Kuva: Ville Toijonen / Yle
  • Marika Anttonen

Järvimaailma Saimaarium on asetettu virallisesti konkurssiin. Lappeenrannan historiallisessa Linnoituksessa sijainnut luonto- ja tiedekeskus kertoi asiasta Facebook-sivuillaan viime viikonloppuna.

Keskuksella oli suuret tavoitteet olla Suomen kattavin ja kaunein järviluontonäyttely. Saimaarium tavoitteli vuosittain päälle 30 000 maksavaa kävijää.

Keskukseen kaavailtiin muun muassa sukellussimulaattoria, jonka avulla pääsisi tutustumaan vedenalaiseen maailmaan. Saimaariumissa oli muun muassa järvikala-akvaarioita, täytetty norppa ja video- ja valokuvia Saimaalta.

Suunnitelmia ja toteutusta hiottiin yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa useita vuosia ennen avajaisia.

Lopulta keskus ehti olla auki vain pari vuotta.

Saimaarium kertoi konkurssiuutisesta sosiaalisessa mediassa. Kuvakaappaus Järvimaailma Saimaariumin 18. kesäkuuta julkaistusta Facebook-päivityksestä. Kuva: Marika Anttonen / Yle

Aika loppui

Luonto- ja tiedekeskus Saimaariumin tilat valmistuivat kesällä 2020, ja yleisölle se avattiin saman vuoden lokakuussa. Vain muutaman kuukauden kuluttua joulukuussa Saimaarium joutui sulkemaan ovensa, kun koronaviruspandemia puhkesi.

Saimaarium käynnisti joukkorahjoituskampanjan, jonka avulla se toivoi pystyvänsä jatkamaan toimintaansa koronavirusepidemian jälkeen. Sijoittajia ei löytynyt, mutta keskuksen ovet avattiin yleisölle koronan laannuttua kesällä 2021.

Kiinnostusta oli, sillä Saimaariumin mukaan perusnäyttely ja tapahtumat tavoittivat kesällä 2021 yli 18 000 asiakasta ja kävijää.

Suvantovaihe kesti vain hetken.

Kuvan etualalla akvaario. Taustalla lapsia.
Saimaariumilla oli muun muassa järvikala-akvaarioita. Kuva: Maarit Kivimäki

Saimaariumin kaikki osakepääoma panostettiin näyttelyn valmistamiseen heti vuonna 2020. Negatiivista omapääomaa saatiin korjattua vauhdikkaasti koronakriisin keskelläkin. Vuosi 2021 oli jo voitollinen ja suunta tulovirtojen osalta ylöspäin.

– Tämä esti muun muassa koronatukien saamisen. Kun näyttely suljettiin, kassavirta loppui kuin seinään ja jouduimme keväällä 2022 talousvaikeuksiin, kertoo toimitusjohtaja Kari-Matti Vuori.

Saimaariumin Järvimaailma Oy:n hankkimat investointipanokset olivat 600 000 euroa. Kaupunki kunnosti omia tilojaan 60 000 eurolla, jotta ne saatiin Saimaariumille sopiviksi.

– Saimme kaupungilta myös hienosti vuokra-alennusta ja maksujärjestelyjä koronakriisin keskellä, Vuori sanoo.

Leasing- ja lainanhoitokulut kuitenkin juoksivat, eivätkä rahoitushaut onnistuneet toivotusti. Lopputuloksena oli maksukyvyttömyys. Vuoren mukaan konkurssipäätös oli lopulta helpotus.

– Ehdimme tehdä paljon hyvää ja herättää ihmisissä positiivisia tunteita ja kiinnostuksen vesien- ja ilmastonsuojeluun. Olemme ylpeitä siitä mitä saimme aikaan. Yksinkertaisesti aika loppui kesken, Vuori huokaa.

Saimaariumissa pääsee retkelle Saimaan rannoille ja pinnan alle
Toimittaja Ville Toijonen haastatteli Kari-Matti Vuorta ja Karoliina Kupiasta 3.6.2021

Vuokrasopimusta ei jatkettu

Saimaariumin entiset tilat kuuluvat Lappeenrannan kaupungin omistamalle Lappeenrannan Yritystila Oy:lle. Lokakuussa 2021 Yritystila Oy kertoi, ettei se jatka Saimaariumin määräaikaista vuokrasopimusta.

Saimaariumin näkemyksen mukaan lähtö Satamatieltä tuli yllättäen. Kaupungin kanta on toinen.

– Saimaariumin tiesi koko ajan vuokrasopimuksen olevan määräaikainen. Heillä oli myös tieto siitä, että tilan kohdalla suunnitellaan muita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jatkuvat ongelmat vuokranmaksussa vaikuttivat kokonaisharkintaan asiassa, sanoo kaupunginsihteeri Tuomo Sallinen.

Tiilirakennus Lappeenrannan Satamatiellä.
Saimaarium toimi Lappeenrannan keskustan tuntumassa Linnoituksessa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Lappeenrannan kaupungin omistama Yritystila Oy ei perinyt vuokraa Saimaariumilta vuoden 2021 tammikuusta toukokuuhun. Siitä huolimatta Saimaariumilla oli jatkuvasti ongelmia vuokranmaksussa.

Kaupunginsihteeri Tuomo Sallisenmukaan noiden viiden kuukauden aikana kaupunki etsi ratkaisuja kärsivällisesti yhtiön kanssa.

Kari-Matti Vuori pitää Sallisen kommentteja vuokranmaksuongelmista erikoisina.

– Korona hyydytti asiakasvirrat syksyllä 2020 ja irtisanoimme siksi itse vuokrasopimuksen marraskuussa. Kaupungin kanssa sovittiin, että talvitauon aikana yritys koettaa hankkia lisärahoitusta vuokrarästien maksua ja uutta vuokrasopimusta varten.

Vuoren mukaan myynti kehittyikin hyvin ja kaikki vuokrarästit saatiin maksettua syksyyn mennessä.

– Valmistauduimme syksyllä 2021 positiivisin mielin neuvotteluun uudesta vuokrasopimuksesta.

Saimaarium ei käyttänyt koko tiloja itse. Tuomo Sallisen mukaan toisen vuokralaisen saaminen samoihin tiloihin ei käytännössä olisi ollut mahdollista.

– Vuokrasopimusta ei jatkettu, koska tilat olivat vaajaakäytöllä ja vuokranmaksussa oli jatkuvasti ongelmia.

Kari-Matti Vuoren mukaan vuokranantaja oli Saimaariumiin yhteydessä alkusyksystä.

– Keskustelussa pohdittiin tilakäyttöratkaisuja, muun muassa voisiko meidän lisäksemme tiloihin sijoittaa jotain muita toimintoja. Mitään tarkempaa keskustelua ei koskaan kuitenkaan käyty, eikä kaupunki vaikuttanut aktiivisesti etsivän ratkaisuja tilojen vajaakäytölle.

Saimaarium lähti Satamatieltä marraskuussa. Keskuksen tilalle tuli vuokralle kaupungin oma yhtiö Saimaan tukipalvelut Oy.

Täytetty saimaannorppa näyttelytiloissa. Taustalla täytetty joutssen ja nuoria.
Saimaariumissa oli esillä myös täytetty saimaannorppa. Kuva: Maarit Kivimäki

Kari-Matti Vuoren mukaan esimerkiksi Imatran erä- ja luontokulttuurimuseon ja Tampereen Järviluontokeskuksen kanssa käytiin keskusteluja Saimaariumin tulevaisuudesta, mutta niiden aikataulut osoittautuivat liian pitkiksi eikä niillä ollut tässä vaiheessa mahdollisuutta rahoittaa Saimaariumia.

– Sijoittajakeskusteluja käytiin positiivisessa hengessä juuri ennen kaupungin yllätyspäätöstä. Vuokrasopimuksen päättämisen jälkeen sijoittajien kiinnostus ymmärrettävästi lopahti, Vuori sanoo.

Uutista korjattu 22.6.2022 kello 10.20: Tarkennettu kohtaa, jossa kerrotaan Saimaariumin pääoman loppumisesta. Lisäksi korjattu vuosiluku, Saimaarium joutui talousvaikeuksiin vuonna 2022, ei 2021 niin kuin jutussa aluksi väitettiin.

Juttua täydennetty 22.6.2022 kello 11.05: Täydennetty Kari-Matti Vuoren kommenteilla.