Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, monet suomalaiset yritykset kertoivat nopeasti vetäytyvänsä Venäjältä. Yle kysyi lähes 50 yritykseltä, mitä ne ovat tehneet sodan kestettyä neljä kuukautta.
Suurin osa suomalaisista yrityksistä, kaksi kolmannesta, kertoo vetäytyvänsä tai jo lähteneensä Venäjältä. Enemmistöllä lähtö on kuitenkin kesken.
Osa suomalaisista jatkaa toistaiseksi liiketoimintaa Venäjällä. Kymmenisen prosenttia Ylelle vastanneista yrityksistä ei ole keskeyttänyt liiketoimintaansa tai päättänyt vetäytymisestä. Nämä yritykset kertovat kuitenkin vähentävänsä toimintaansa Venäjällä.
Tässä jutussa kerrotaan, millaisia hidasteita suomalaisyrityksillä on lähteä Venäjältä. Siellä yhä toimivat yritykset kertovat, miksi ne jatkavat toimintaansa.
Yle kysyi ja sai vastauksen vajaalta 50 Venäjällä liiketoimintaa harjoittaneelta ja Venäjän-kauppaa käyneeltä yritykseltä. Kyselyyn vastasi myös Venäjän 20 suurinta suomalaisyritystä yhtä lukuun ottamatta.
Suomalais-venäläisen kauppakamarin mukaan ennen sotaa Suomessa oli 2 200 yritystä, jotka harjoittivat vientiä Venäjälle ja 180 yritystä, joilla oli vähintään yksi tytäryhtiö siellä.
Euroopan maissa ei suhtauduta sotaan ja Ukrainan tukemiseen täysin yhtenäisesti. Se näkyy myös yritysten lähtöhaluissa Venäjältä.
Suomalaiset ovat siinä eturintamassa brittiyritysten kanssa, kun taas merkittävä osa esimerkiksi ranskalaisista ja italialaisista yrityksistä jatkaa liiketoimintaansa Venäjällä, selviää yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston keräämistä tiedoista.
Yalen yliopiston lista kertoo, että 80 prosenttia kiinalaisista, 38 prosenttia italialaisista ja 35 prosenttia ranskalaisista yrityksistä jatkaa liiketoimintaansa ennallaan.
Mikä selittää erilaisia lähtöhaluja?
Suomessa kova paine yrityksiä kohtaan
Julkinen paine lähteä Venäjältä on ollut Suomessa monia muita maita kovempi.
Lähtöpaineet heijastavat sitä, ketä eri maissa pidetään pääsyyllisenä sotaan. Suomalaiset syyttävät varsin yksimielisesti Venäjää.
Ukrainan lailla Suomi on Venäjän naapuri ja meillä on kokemusta hyökkäyksestä samalta suunnalta.
Sodan herättämät voimakkaat tunteet kanavoituivat nopeasti myös Venäjällä toimiviin tunnettuihin suomalaisyrityksiin.
Kun Fazer kertoi viikko sodan alkamisen jälkeen pitävänsä toistaiseksi kiinni leipomoistaan Venäjällä, sosiaalisessa mediassa alkoi keskustelu yrityksen moraalista ja boikotoinnista.
Fazerin tunnettu mainoslause väännettiin muotoon “Sanokaa Fazer kun haluatte sotaa”.
Jo pian, 6. maaliskuuta, Fazer ilmoitti jättävänsä Venäjän. Toukokuun alussa yritys oli myynyt leipomonsa Pietarissa ja Moskovassa ja vetäytynyt Venäjältä kokonaan.
– Se tehtiin arvojemme mukaisesti. Emme voi millään mittareilla hyväksyä mitä Ukrainassa tapahtuu, miten Venäjä on toiminut. Meidän henkilöstömme ja meidän asiakkaamme eivät pitäneet siitä lainkaan, Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum sanoo Ylelle.
Kovasta julkisesta paineesta huolimatta yritysten on pitänyt arvioida vetäytymistä omaehtoisesti.
Paulig myi toukokuussa kahvipaahtimonsa ja liiketoimintansa Venäjällä.
– Kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä ei enää ollut. Se oli ensimmäinen syy, ja toki siinä oli hyvin painavat eettiset ja moraaliset kysymykset mukana, Pauligin toimitusjohtaja Rolf Ladau sanoo Ylelle.
Fazerin liikevaihdosta tuli Venäjältä viime vuonna 14 ja Pauligilla viitisen prosenttia. Yritysten mukaan menetysten vuoksi ei esimerkiksi jouduta vähentämään työpaikkoja Suomessa.
– Tietenkin se ensisijaisesti aiheuttaa 14 prosentin loven myyntiin ja se on korvattava jollain muulla, Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum sanoo.
Venäjältä poistuneet yritykset tekivät myös nopeasti sen arvion, että luottamus Venäjään on mennyt täysin. Sinne ei ole aikeita palata.
– Emme näe, että siellä olisi mitään liiketoimintaedellytyksiä nyt tai jatkossa, Pauligin toimitusjohtaja Rolf Ladau sanoo
Mutta millaista sitten on myydä yritys pakotteiden kohteena olevalla Venäjällä?
Yritykset eivät vetäydy samalta viivalta Venäjältä
Ensimmäisinä Venäjältä ovat poistuneet lähimpänä kuluttajia toimivat yritykset, kuten Fazer ja Paulig.
– Tämä oli monella tavalla poikkeuksellinen prosessi. Tämä oli minulle ensimmäinen yrityskauppa, joka oli pakkomyynti. Se oli erittäin nopea, mutta samalla se oli monimutkaisin kauppa mitä olen nähnyt, Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum kertoo.
Enemmistöllä suomalaisyrityksistä vetäytyminen ja liiketoiminnan myynti ovat vielä kesken.
Erilaiset yritykset eivät poistu Venäjältä samalta lähtöviivalta. Toisille lähtö on työläämpää, riskialttiimpaa ja taloudellisesti vaikeampaa.
Tilanne on erityisen haastava esimerkiksi yrityksille, joilla on Venäjällä suurta liiketoimintaa, tuotantoa ja omistusta, kuten Fortumilla ja Nokian Renkailla, mutta myös pienemmille yrityksille, joiden liikevaihdosta on tullut suuri osa Venäjältä, kuten lastenvaatteita myyvälle Reimalle.
Kaikkea liiketoimintaa ei ole yhtä otollista myydä, kuten yritystä, joka tuo, asentaa ja huoltaa nyt vientikiellossa olevia koneita tai laitteita Venäjälle. Tällaisesta yrityksestä voi olla vaikea saada elinkelpoista emoyhtiöstä irrotettuna. Vaihtoehdoksi jää silloin alasajo.
Venäjä säikäytti uhkailullaan ulkomaiset yritykset
Kun länsimaiset yritykset kertoivat lähtöaikeistaan, Venäjällä alettiin uhkailla niitä. Mainittiin nimeltä myös tunnettuja suomalaisyrityksiä, kuten Valio, Paulig ja Fazer.
– Yritykselle välitön oli se kansallistamisen uhka. Meidän paikallista liikkeenjohtoa uhkailtiin, että heitä uhkaa 15 vuoden vankeustuomio, jos liiketoiminta ajetaan tahallisesti alas, Pauligin toimitusjohtaja Rolf Ladau kertoo.
Uhkailulla saavutettiin se mihin pyrittiin: säikäytettiin ulkomaiset yritykset. Alasajoihin ei ryhdytty. Lähdössä olevat yritykset toimivat hyvin huolellisesti.
Venäjän viranomaiset asettivat kolme ehtoa, jotka estäisivät kansallistamisen: liiketoiminnan tulee jatkua, henkilöstöä ei irtisanota ja yrityksen johto ei irtisanoudu.
Pauligille oli tärkeää, että ostaja olisi kiinnostunut koko liiketoiminnasta eikä vain sen osista. Näin koko Pauligin henkilöstö Venäjällä voisi jatkaa, toimitusjohtaja Rolf Ladau sanoo.
Nyt näyttää, että pahimmat uhkat eivät toteudu. Kansallistamislaista on tulossa maltillisempi kuin aluksi uutisoitiin. Kansallistaminen voisi tulla tällöin kyseeseen vain Venäjälle erityisen tärkeissä yhtiöissä.
Aluksi ei ollut selvää, voiko yritystä ylipäätään myydä Venäjällä.
– Meille kerrottiin, että emme saa myydä Venäjän liiketoimintoja. Sittemmin säännöt muuttuivat ja ymmärsimme, että toimintoja voidaan myydä venäläiselle taholle, Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum kertoo.
Kun länsimaisia yrityksiä alkoi tulla myyntiin, venäläisille syntyi “kerran elämässä” -tilaisuus.
Yrityksiä ovat ostaneet kilpailijoiden, sijoittajien ja yrityksen toimivan johdon lisäksi julkiset tahot. Esimerkiksi ranskalaisen autonvalmistajan Renaultin tehtaat ostivat Venäjän valtio ja Moskovan kaupunki.
Hiukan yllättäen apajilla on ollut myös jonkin verran eurooppalaisia yrityksiä.
Yrityksiä myydään puoleen hintaan ja halvemmallakin
Venäjällä on nyt ostajan markkinat, kun lähtevien yritysten on käytännössä pakko myydä liiketoimintansa kovalla kiireellä.
Yritykset eivät kerro myyntihintoja. Ylen tietojen mukaan suomalaisyrityksiä on myyty Venäjällä puoleen hintaan ja halvemmallakin verrattuna normaalioloihin.
Fazer ja Paulig ovat tunnettuja yrityksiä Venäjällä ja niiden vetäytymisestä maasta uutisoitiin näkyvästi. Se toi ostajaehdokkaita.
Fazeriin otti yhteyttä nelisenkymmentä tahoa, Pauligiin parikymmentä ostajaehdokasta.
– Sieltä löytyi kiinnostuneita vähän joka lähtöön, Pauligin toimitusjohtaja Rolf Ladau kertoo.
– Oli teollisia toimijoita jotka toimivat meidän toimialalla, puhtaasti finanssisijoittajia, kiinteistösijoittajia eli kaikenlaisia, Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum kertoo.
Fazerin leipomot osti sen pääkilpailija Moskovassa, Kolmomenskij -leipomoyritys.
Pauligin kahvipaahtimon osti intialaissyntyinen liikemies, joka on toiminut pitkään elintarvike- ja juoma-alalla.
– Se oli osa sitä vaikeutta, että karsimme ensin pois kaikki ne ostajakandidaatit, jotka olivat tai kenties olivat sanktiolistalla. Emme halunneet ottaa minkäänlaista riskiä sen suhteen, Fazerin konsernijohtaja Vitzthum kertoo.
Sanktioista ei ole tiettävästi tullut suomalaisyritysten myynnin esteitä, koska hyviä ostajakandidaatteja on riittänyt.
Ehdokkaissa on ollut myös jonkin verran epäiltyjä bulvaaneja eli välikäsiä, jotka mahdollisesti olisivat välittäneet yrityksen eteenpäin. Näin voitaisiin esimerkiksi kiertää pakotteita.
Myös rahaliikenteen pysähtyminen ja Venäjän lupabyrokratia ovat hidastaneet lähtöä Venäjältä, yritykset kertovat Ylelle.
Raha ei liiku, myyntilupien saaminen kestää
Maksuliikenteen ongelmat tulivat esiin myös Suomalais-venäläisen kauppakamarin kyselyssä. Siinä 75 prosenttia yrityksistä kertoi ongelmista saada maksuja ja varoja Venäjältä. Kyselyyn vastasi parisataa yritystä.
Yritysten mukaan syynä on pankkien ylivarovaisuus ja haluttomuus käsitellä maksuja, vaikka yritys, tuote tai vastapuolen pankki eivät edes olisi pakotteiden kohteena.
Useat suomalaiset pankit ovat kertoneet katkaisseensa Venäjän-maksuliikenteen pakotteiden vuoksi.
Danske Bank kertoi toukokuun alussa, että se ei ota ota enää uusia maksuja käsiteltäväksi. Pankki sanoo, että pakotteiden selvittäminen ruuhkautti maksujen käsittelyn.
– Yksikään suomalainen yritys ei halua rikkoa pakotteita tai kiertää niitä. Yritysten kanssa varmistetaan, että maksu on laillinen. Se vaan vie aikaa, liiketoimintajohtaja Kim Forsström Danske Bankista kertoo Ylelle.
Venäjä-pakotteet ovat poikkeuksellisen laajat. Erityisen työläitä pankeille ovat toimialoihin kohdistuvat pakotteet. Niitä koskevat maksut täytyy käydä käsityönä läpi, kun henkilöpakotteet voidaan tarkistaa koneellisesti.
Pankissa myönnetään, että tilanne vaikeuttaa yritysten lähtöä Venäjältä.
– Varmasti on ollut viivästyksiä, toivottavasti ei ole tehnyt sitä mahdottomaksi, mutta ilman muuta rahojen kotiuttaminen Venäjältä on nyt vaikeampaa, Forsström sanoo.
Vaihtoehto on käyttää esimerkiksi keskieurooppalaisia pankkeja, joilla on vielä toimintaa Venäjällä. Ainakaan pienemmillä yrityksillä tällaisia pankkitilejä ei välttämättä ole.
Yritysten lähtöä Venäjältä hidastaa myös lupien saanti, erityisesti kun kauppaan tarvitaan valtiollinen lupa. Sitä vaaditaan venäläismuotoisilta osakeyhtiöiltä, joita myös suomalaisyrityksillä on.
Näiden lupien käsittely on ruuhkautunut ja voi kestää jopa 4–5 kuukautta.
Monilla suomalaisilla yrityksillä kaupan lupahakemus on käsittelyssä. Tämä on yksi syy vetäytymisen viivästymiseen. Kauppasumma ei myöskään liiku ennen kuin lupa on myönnetty.
Valtiollinen lupa on vaadittu Venäjällä aiemmin vain strategisesti tai valtion turvallisuuden kannalta tärkeille yrityskaupoille. Sodan aikana se on ulotettu kaikkiin venäläismuotoisten osakeyhtiöiden kauppoihin.
Mutta mitä ne yritykset kertovat, joiden vetäytyminen on vielä kesken tai jotka toistaiseksi jatkavat liiketoimintaansa Venäjällä?
Osalle yrityksistä Venäjältä lähtö on monimutkaista
Suurista yrityksistä Venäjällä toimivat vielä muun muassa Fortum ja Nokian Renkaat.
Fortumin tavoite on toimintojen myynti. Sillä on tytäryhtiönsä Uniperin kanssa Venäjällä 7 000 työntekijää ja 12 voimalaitosta. Ne tuottavat myös kaukolämpöä yli miljoonalle ihmiselle.
– Tällaista kriittistä infrastruktuuria ei voi laittaa kiinni, ellei halua viranomaisten ottavan sitä haltuunsa. Uniper on myös Euroopan suurimpia maakaasun tuojia, ja sen rooli energian toimitusvarmuuden tarjoajana etenkin Saksassa on keskeinen, Fortum kertoo Ylelle.
Nokian Renkaiden renkaista on valmistettu 80 prosenttia Venäjällä. Osuus laskee koko ajan.
– Jatkamalla tuotantoa Venäjällä Nokian Renkaat on halunnut varmistaa, että tehdas pysyy yhtiön hallinnassa ja Venäjän-tehtaan työntekijät ovat turvassa. Tehtaalla on käytössä suomalaista teknologiaa ja innovaatioita, joiden emme halua joutuvan vieraisiin käsiin.
Lasten ulkoiluvaatteita valmistavan Reiman liikevaihdosta on tullut suuri osa, kolmannes, Venäjältä. Yhtiö arvioi Ylelle, että vetäytyminen Venäjältä kestää 9–12 kuukautta.
– Suljimme omat myymälämme ja verkkokaupat Venäjällä maaliskuun alussa. Neuvottelut lukuisten tahojen kanssa (mm. tilojen vuokranantajat, franchise-myymälät omistavat paikalliset yrittäjät, jälleenmyyjät) ovat käynnissä, jotta Reima-brändi poistuisi maasta.
Perheyritys Nor-Maali valmistaa maaleja teräs- ja rakennusteollisuudelle, mutta ei sanktioiden alaisille meri-, ilmailu- tai puolustusteknologian yhtiöille. Yhtiö sanoo Ylelle, että sen toiminnan jatkamiselle Venäjällä on painavat perusteet.
– Vetäytyminen ei automaattisesti ole eettisesti ainoa oikea ratkaisu. Jatkamalla toimintaa haluamme osaltaan varmistaa, ettei yhtiön tuotantoteknologiaa voida muuntaa ja siten hyödyntää epätoivotuissa käyttötarkoituksissa.
Yhtiö kertoo sitoutuneensa monivuotisiin hankkeisiin.
– Kunnioitamme liikesuhteitamme kaikkialla, myös Venäjällä. Sodasta huolimatta. Olemme myös investoineet Venäjälle verraten paljon ja sen takaisinmaksuaikaa on vielä jäljellä.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 23.6. kello 23:een saakka.
Lue myös: