Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kipsikäsittely on kiinnostanut pohjalaismaakuntien viljelijöitä

Viime vuosien kokeiluista on saatu rohkaisevia tuloksia ja siksi toimet laajenevat koko rannikkoalueelle. Kiinnostus on ollut suurta.

kipsikäsittely pelloille estää fosforin valumisen vesistöihin
Kipsikasat voivat olla pian tuttu näky myös pohjalaisilla pelloilla Kuva: Markku Rantala / Yle
  • Merja Siirilä

Peltojen kipsikäsittely on herättänyt suurta kiinnostusta pohjalaismaakunnissa. Yli kuusikymmentä prosenttia hakemuksista tähän mennessä on jätetty Pohjanmaalta sekä Etelä-, Keski-, Pohjois-Pohjanmaalta. Erityisesti Kyrönjoen alueen viljelijät ovat jättäneet hakemuksia.

Kipsikäsittelyn tavoitteena on vähentää fosfori- ja kiintoainesvalumia jokiin ja mereen.

Kipsin käyttöä viljelysmaiden valumaongelmissa on kokeiltu yli kymmenen vuoden ajan. Nyt viime vuosien aikana Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla ollut hanke laajenee yhdeksään muuhunkin maakuntaan.

Erityisasiantuntija Mats Willner Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta uskoo, että juuri Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan kokemukset ovat rohkaisseet viljeilijöitä hakemaan mukaan hankkeeseen.

Kipsi levitetään maanmuokkauksen yhteydessä pääasiassa syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Myös keväällä se onnistuu, riippuen hieman viljelykierrosta.

Yksi kipsikäsittely toimii noin viiden vuoden ajan, jonka jälkeen sen vaikutus vähenee ja käsittely pitäisi toistaa.

Lue lisää: Kipsikäsittely vähentää maatalouden valumia ja parantaa veden laatua – ja nyt se laajenee koko rannikolle

Pelastetaanko Itämeri kipsillä? Pelloille levitetty kipsi vähensi fosforipäästöjä reilusti, ja nyt menetelmä halutaan käyttöön koko Itämeren alueella – keskustele

Pilottihanke käyntiin – Pelloille levitetään tonneittain kipsiä, jotta fosforipäästöt saataisiin kuriin