Lapin kansanedustajat eivät ole valmiita edistämään saamelaiskäräjälain uudistamista ehdoitta.
Suurin kivi kengässä vaikuttaa edelleen olevan saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskevat kysymykset. Perussuomalaisten Kaisa Juusokokisi saamelaisten hyötyvän itse siitä, että heitä olisi mahdollisimman paljon saamelaiskäräjien vaaliluettelossa.
– Hiukan harmittaa se, että saamelaiset keskenään kiistelevät siitä, että kenellä on äänioikeus, kuka saa olla siinä rekisterissä, Kaisa Juuso sanoo.
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä vaatii laajempaa saamelaismääritelmää kuin mitä nyt ehdotetaan.
– Hyväksyminen on mahdollista ainoastaan, mikäli saamelaisuuden määrittelyssä selkeästi tunnustetaan esimerkiksi metsäsaamelaisten ja kaikkien inarinsaamelaisten oikeudet identiteettiinsä sekä alkuperäiskansaoikeuksiin, Kärnä sanoo.
Keskustan toinen lappilaiskansanedustaja Markus Lohi ei järjestäisi saamelaiskäräjien vaaliluetteloa uudelleen ainakaan siten, että ketään poistettaisiin luettelosta.
– Oma toiveeni on tietenkin se, että voisi löytyä sellainen ratkaisu, että ketään ei poistettaisi sieltä rekisteristä ainakaan, Lohi toteaa.
YK:n komiteat vaatineet Suomea uudistamaan saamelaiskäräjälakinsa
YK:n ihmisoikeus- ja rotusyrjintäkomiteat ovat katsoneet Suomen rikkoneen kansainvälisiä yleissopimuksia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemistä koskevissa asioissa, kun saamelaiskäräjien vaaliluetteloon on hyväksytty henkilöitä korkeimman hallinto-oikeuden kautta saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen hylättyä henkilöiden hakemukset.
Komiteat ovat myös kehottaneet korjaamaan äänestysoikeuden kriteerit niin, että ne kunnioittavat saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Lakiuudistusta tehnyt toimikunta ehdottaakin mietinnössään muun muassa, että vaaliluetteloon merkitsemisen edellytykset uudistetaan ja saamelaiskäräjien vaaliluettelo laadittaisiin uudestaan uusittujen vaaliluetteloon merkitsemisen kriteereiden pohjalta.
Saamelaiskäräjälain uudistusta laativan toimikunnan tavoitteena on ollut edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Ehdotettujen muutosten taustalla on Suomen velvollisuus saattaa saamelaiskäräjälaki sopusointuun YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa ja estää sopimuksen loukkaukset jatkossa. Kesällä myös YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän vastainen komitea totesi Suomen rikkoneen rotusyrjinnän vastaista kansainvälistä sopimusta.
Saamelaiskäräjälain uudistusta valmistelevassa työryhmässä mukana olleet saamelaiskäräjien edustajat sekä saamelaiskäräjien jäsenet olivat melko tyytyväisiä toimikunnan mietintöön keväällä 2021.
Lakiuudistuksella alkaa olla jo kiire
Lakia saamelaiskäräjistä on yritetty uudistaa jo kolmen hallituksen voimin. Viimeisimmän saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan mietintö julkaistiin toukokuussa 2021. Hallituksen esitystä yritettiin saada käsittelyyn saman vuoden syksyllä ja uudelleen tänä keväänä, mutta hallituspuolueet eivät päässeet asiasta yhteisymmärrykseen.
Hallituskausi on jälleen kääntymässä lopuilleen, eikä lakiuudistus vaikuta etenevän. Viimeksi tämän vuoden heinäkuussa asian esittelystä vastaava ministeri, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) kommentoi tilannetta ja sanoi, että saamelaiskäräjälain etenemistä jarruttaa keskusta.
Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto taas uskoo, että ratkaisu voitaisiin löytää paremmin paikallisesti sovittelemalla.
– Toivoisin, että oikeusministeriöstä jalkauduttaisiin enemmän tänne alueelle, ja täältä löydettäisiin enemmän eväitä ratkaisuun. Sitä viime vaalikaudella aika hyvin tapailtiinkin, minkälainen lainsäädännöllinen kehikko voisi olla.
– Varmasti ennen kaikkea sen positiivisen tulevaisuuden uskon kautta rakentaen löydettäisiin sellaista henkeä, joka vie asiaa eteenpäin, Autto sanoo.
Hallituksen lakiesitysten tulee olla eduskunnassa marraskuun 17. päivään mennessä, jos asian halutaan ehtivän käsittelyyn vielä tämän vaalikauden aikana.
Lohi ja Kärnä valmiita siirtämään lain uudistamista edelleen tuonnemmaksi
Lapin keskustakansanedustajat Markus Lohi ja Mikko Kärnä ovat valmiita viivyttämään lain uudistamista edelleen, ellei yhteistä ratkaisua löydy.
– Lakia tulee roikottaa pöydällä niin pitkään, että tarvittavat muutokset, joilla laki voidaan hyväksyä, tehdään. Muussa tapauksessa se on hylättävä, sanoo Keskustan Mikko Kärnä.
Lohi muistuttaa, että lain uudistaminen on politiikkaa, jossa tulee olla valmis tekemään kompromisseja.
– Silloin ei koskaan kannattaisi hakea selkävoittoa, vaan lähteä tekemään kompromissia, jossa on elementtejä, jotka sopisivat kaikille, ja kaikille ehkä vähän kipukohtiakin.
