Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
SUNDBYBERG/TUKHOLMA Komea Ursvikin silta on hiljainen. Syy löytyy jo vuosien takaa.
Se valmistui vuonna 2017, mutta sitä ei ole vieläkään otettu käyttöön. Tukholman aluehallinnon sivuilla kerrotaan, että silta odottaa pikaraitiolinjan valmistumista. Käyttöönottovuodeksi on merkitty 2022.
Nyt sillalla liikkuu satunnaisesti kävelijöitä ja pyöräilijöitä, mutta autojen kulku on estetty betoniesteellä. Bussikaistat hohtavat kuin vastamaalattuina.
Sillan kohdalla menee kahden kunnan raja. Stora Ursvik kuuluu Sundbybergin kuntaan, Rinkeby Tukholmaan.
Rinkeby on kaupunginosa, jossa 90 prosentilla asukkaista on jonkinlaista maahanmuuttajataustaa. Taloista valtaosa on vuokra-asuntoja. Stora Ursvikisssa viimeisten uudisrakennusten pitäisi valmistua 2026 ja silloin alueella on sekä vuokra- että omistusasuntoja.
Ruotsin parlamenttivaalit pidetään sunnuntaina, ja Ursvikin sillasta on tullut kuin symboli sille, miten suhtautuminen ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin on Ruotsissa muuttunut vain kymmenessä vuodessa.
Sundbybergin kunnan ruotsidemokraatit ovat ehdottaneet, että silta purettaisiin. Juuri sitä ehdotusta kaikki muut puolueet vielä vastustavat.
Sen sijaan paikalliset kokoomuslaiset vaativat sillalle kameravalvontaa ja tarpeen tullen liikenteen estäviä puomeja. Näin kokoomus haluaa varmistaa, ettei silta lisää turvattomuutta eikä jengiväkivalta vaikuta ursvikiläisiin.
Rautakauppaan matkalla ollut Jan-Erik Öberg pitää koko siltajupakkaa järjettömänä. Hän on juuri pyöräillyt toista kevyen liikenteen siltaa pitkin Rinkebystä Ursvikin puolelle.
Sitä siltaa pitkin ei ole epäilty tulevan huonoja vaikutteita eikä sen hävittämistä vaadita.
Öberg itse asuu puistomaisessa Bromman kaupungiosassa ja tunnistaa ajatuskulut.
– Luulen, että se pohjaa pelkoon. Varakkailla alueilla pelätään, että talojen tai asuntojen hinnat romahtavat. Pelkoon ei välttämättä ole mitään syytä, mutta se istuu syvässä, Öberg arvelee.
Osa Ursvikin kortteleista on vielä rakenteilla, mutta valmiissa osassa aluetta tuntuu kuin kävelisi rakennusliikkeen mainoksessa. Uudet talot muistuttavat legoja, eikä ihmisiä näy missään.
Tai näkyypäs. Yhdessä kadunkulmassa on liikettä. Monet tuntuvat olevan samalla asialla. Kadunkulman elintarvikekaupasta voi hakea nettikaupasta tilattuja ostoksia.
Marika Ågren pitää suljettua siltaa outona.
– Miksi rakentaa silta jos ei sitä aiota käyttää? Outoa.
Ågren aikoo äänestää, mutta pitää tämänkertaista vaalikamppailua ärhäkkänä.
– Kaikki puolueet haluavat vain puskea eturiviin.
Tony Lopez on asunut Ursvikissa vasta vuoden. Hänen käsityksensä perustuu vain kuulopuheisiin, mutta hänestä ehkä on ihan hyvä, ettei silta ole käytössä.
– Kuuleman mukaan tuolla toisella puolella on vähän rauhatonta.
Rinkebyn yläkoulun pihalla oppilaita ei saa kuvata, sillä joukossa on nuoria, joilla on suojattu henkilöllisyys. Suojaukseen on päädytty esimerkiksi perheväkivallan, kunniakulttuurin tai rikollisuuden seurauksena.
Rehtori Martin Malmbergille uutiset jengien yhteenotoista ja ampumisista eivät ole täysin vieraita.
Hän kertoo, miten esimerkiksi tänä keväänä yksi oppilaista oli luisua jengeihin. Nuoren kohdalla pelkästään koulun vaihto ei riittänyt, vaan tämä myös muutti kokonaan pois Tukholman läänistä turvallisempaan ympäristöön.
– Valitettavasti jengit värväävät nuoria Rinkebyssä, Malmberg sanoo.
Uutiset myös aivan viime viikoilta kielivät, että koululaisten värväys näyttää onnistuvan. Malmöläisessä ostoskeskuksessa 15-vuotias ampui hengiltä jengijohtajan. Tukholman ydinkeskustasta Kungsträdgårdenista löytyi pommi, jonka poliisi tämänhetkisten tietojen mukaan toi paikalle kolme 15-vuotiasta. Tekijät olivat tulleet pommikassin kanssa keskustaan paikallisjunalla.
Rehtori Malmberg sanoo vuosien mittaan päätelleensä uutisista, että rikollisjengeissä on myös Rinkebyn koulun entisiä oppilaita. Yhteistä näyttäisi olevan se, etteivät jengeihin päätyneet nuoret ole saaneet peruskoulun päättötodistusta. Silloin ovet lukioon eivät aukene ja nuoret jäävät tyhjän päälle.
Nyt koulun yhdeksäsluokkalaisista 70 prosenttia saa todistuksen ja pääsee jatkamaan lukioon. Vielä muutamia vuosi sitten jatkoon pääsi vain joka toinen.
Siksi rehtori Malmbergin mielestä yhä kovempia rangaistuksia vaalitaistelussa vaativien puolueiden puheissa on jo jotain epätoivoista. Malmberg aloittaisi mieluummin siitä, että kouluja, sosiaalitointa ja vanhempia tuettaisiin, jotta peruskoulun käynti sujuisi, eivätkä jengien lupaukset suurista rahoista houkuttaisi.
Rikollisuutta on yritetty suitsia jo vuosikausia tiukennuksilla.
Kahdeksan vuotta pääministerin paikkaa pitäneet sosiaalidemokraatit kirjoittavat vaaliohjelmassaan kiristäneensä jo 70 rikollisuuteen liittyvää lakia ja lisää on luvassa. Viime viikolla demarit lupasivat 10 000 poliisia lisää kymmenessä vuodessa. Ruotsissa on nyt poliiseja vajaat 22 000.
Käytännön esimerkki kovemmista tuomioista on torstailta, jolloin 18-vuotias malmöläinen sai elinkautistuomion kahden opettajansa taposta. Aiemmin hänen rangaistuksensa olisi ollut niin kutsutun nuorisoalennuksen takia lyhyempi. Nuorten rikoksentekijöiden lievennykset poistettiin vuoden alussa. Ruotsin radion mukaan malmöläinen on nuorin koskaan elinkautiseen tuomittu.
Keski-Ruotsissa sijaitsevassa Kumlan vankilassa on yli 500 vankia. Heillä kaikilla yli neljän vuoden tuomiot, usein väkivalta- ja huumerikoksista. Täällä on myös Ruotsin vaalien ykkösaiheesta eli jengi- ja katuväkivallasta tuomion saaneita.
Vankilaa johtaa Jacques Mwepu, jolla on yli 20 vuoden kokemus Ruotsin vankeinhoidosta. Ilmapiiri muurien sisällä on muuttunut, hän sanoo.
– Asenteet vankien kesken ovat koventuneet, samoin suhtautuminen vartijoihin.
Osin kireys voi johtua ahtaudesta. Kumlassa on nyt enemmän vankeja kuin paikkoja. Rakenteilla on 62 uutta vankipaikkaa.
Osin ilmapiirin muutos vankilassa johtuu vankien muuttuneista asenteista, joita Mwepu kuvaa sanoilla: väkivalta tuo valtaa.
Mwepun mukaan vankiloiden kurinpitomahdollisuuksia on jo lisätty. Enimmillään vankilapäiviä voi tulla 180 lisää sille, joka häiriköi muita vankeja tai kieltäytyy osallistumasta mihinkään, kuten esimerkiksi työhön. Vierailuja voidaan rajoittaa ja vankilaa vaihtaa, mikä on Mwepun mukaan vangeista erityisen epämieluisaa.
Mwepu ei halua lähteä arvioimaan, onko pitkien rangaistuksen saaneissa suhteellisesti enemmän ulkomaalaistaustaisia. Ruotsin rikosten ennaltaehkäisyvirasto Brå ei myöskään ole selvittänyt asiaa näillä termeillä. Sen sijaan Brån mukaan erityisen riskialtis ryhmä näyttävät olevan ongelmallisten lähiöiden nuoret miehet.
Eli siis kuten esimerkiksi Rinkebyssä.
Rangaistusten koventamisesta on tullut näissä vaaleissa kuin huutokauppaa. Jyrkintä linjaa vetää ruotsidemokraatit ja lievintä vasemmistopuolue. Muut asettuvat sille välille.
Ruotsidemokaatit muuttaisivat muun muassa vankeinhoidon nimen rangaistuslaitokseksi, ja karkottaisivat maasta myös Ruotsin kansalaisuuden saaneita rikollisia.
Kumlan johtajan Mwepun mukaan rangaistusten pitää tuntua, mutta pelkkä rangaistusten kiristäminen ei poista rikollisuutta. Hän muistuttaa maista, joissa on voimassa kuolemanrangaistus, mutta rikollisuus ei ole siitä huolimatta hävinnyt.
Mwepun mielestä rangaistusten lisäksi huomio pitää suunnata lähiöihin, missä jengeihin ajaudutaan.
– Kiinnittäkää huomio asuntopolitiikkaan, siihen miten lähiöissä asutaan, kuinka paljon koulu saa tukea, entä perheet. Uskon, että siellä voidaan tehdä paljon.
Ainoa asia mihin Mwepu virkamiehenä ottaa kantaa, on ruotsidemokraattien ehdottama nimenmuutos: rangaistuslaitos ei hänestä enää vastaisi Ruotsin vankeinhoidon pääperiaatteita.
Kongosta aikanaan paenneena ja Ruotsiin turvapaikanhakijana tulleena hän sanoo tietävänsä, mitä ihmisoikeuksien polkeminen tarkoittaa.
Yritimme päästä jututtamaan rinkebyläisiä nuoria nuorisotiloihin ja Tulevaisuuden taloon, joka on tarkoitettu vanhemmille, 16-19-vuotiaille nuorille. Nuorisotiloista vastaavalta tuli kieltävä vastaus, Tulevaisuuden talosta ei vastausta lainkaan.
Monet rinkebyläisistä sanovat olevansa väsyneitä kameroihin ja iänikuiseen kielteiseen julkisuuteen.
Rinkebyn torilla useimmilla puolueilla on omat vaalikojunsa.
Oikeistoleiriin kuuluvien liberaalien kunnallispoliitikko Johan Bergelin kertoo oman näkemyksensä nuorisotilojen nihkeyteen. Hänestä niissä oli menneinä vuosina ruvennut pesimään vääränlaista porukkaa ja huumeita, ja paikkoja suljettiin. Nyt hän kehuu erityisesti Tulevaisuuden taloa, missä painopiste on nuorten erilaisissa projekteissa, ei oleilussa.
Segregaatio on toinen vaalitaistelun aikana tiuhaan käytetty sana. Nyt myönnetään, että asuinalueet ovat eriytyneet liiaksi. Sosiaalidemokraattien integraatio- ja maahanmuuttoministeri Anders Ygeman ehdotti, että asuinalueilla saisi olla enimmillään puolet muita kuin ruotsalaisia. Muut ampuivat ajatuksen alas mahdottomana.
Eriytymisen seurauksena oppilaiden ruotsin kieli voi olla heikkoa jo kouluun tullessa eikä se juuri kehity, jos kukaan luokkatovereista ei puhu ruotsia äidinkielenään.
Liberaalien eli entisen kansanpuolueen tuore puheenjohtaja Johan Persson ehdotti kielitestejä 2-vuotiaille. Aloitteella ei tullut kannatusta.
Samoin kävi maltillisen kokoomuksen idealle, että erityisen vaativien alueiden kuten esimerkiksi Rinkebyn 5-vuotiaat lapset testattaisiin aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön ADHD:n varalta, koska heidän mukaansa vankiloissa on yliedustus neuropsykiatrisesta häiriöstä kärsiviä.
Tällaista keskustelua käydään Ruotsin valtiopäivävaaleissa vuonna 2022.
SVT:n tutkiva toimittaja Diamant Salihu pitää yhtenä ongelmien syynä sitä, että 2000 luvun alkupuolella monet viranomaispalvelut lopetettiin Rinkebystä ja monista samankaltaisista lähiöistä. Salihun mukaan yhteiskunta ikään kuin vetäytyi Rinkebystä.
Rinkebyn uusi poliisitalo valmistui 2020. Nyt poliiseja ja vartijoita näkyy torilla myös tavallisena arki-iltana.
Puolueiden vaaliohjelmissa myönnetään, että Ruotsi on epäonnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. Nyt maahanmuuton ja rikollisuuden yhdistävät myös aiemmin maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuneet vasemmistopuolueet.
Esimerkiksi sosiaalidemokraatit haluavat rajoittaa työperäistä maahanmuuttoa, koska ensin on työllistettävä Ruotsin työttömät. Pääministeri Magdalena Anderssonin puolue haluaa myös ottaa käyttöön tarveharkinnan. Korkeasti koulutettujen pääsy Ruotsiin pitää demareidenkin mielestä varmistaa.
Oli Rinkebyn ja Ursvikin välisen sillan kohtalo mikä tahansa, voi väkivalta ja jengiytyminen levitä Ursvikiin muutakin kautta.
Amerikkalaistaustainen Ted Soost Ursvikistä pitää sillan avaamista välttämättömänä, sillä Ursvikin pääsee nyt vain yhdellä bussilla.
– Pelot voivat olla perusteltuja, mutta ne voi voittaa. Paikallispoliitikkojen ja poliisin on tehtävä lujasti töitä, ettei rikollisuus leviä.
Soost muistuttaa, että Ursvik ei ole myöskään mikään paratiisi. Alueella ei ole esimerkiksi vieläkään minkäänlaista nuorisotilaa, ei vaikka sitä on vaadittu vuosia.
Lue lisää aiheesta:
