Kesäkuussa tuli 65 kutsua ylimääräisiin työvuoroihin, heinäkuussa 51, laskee sairaanhoitaja Vera Solström puhelimestaan. Kyse on tekstiviesteistä, joita lasten syöpä- ja elinsiirto-osastolla työskentelevä Solström on saanut.
Kutsuja ylimääräisiin vuoroihin tulee useita viikossa, kesällä niitä tuli lähes joka päivä kaikkiin vuoroihin: aamu-, ilta- ja yövuoroihin.
– Aina on tarjolla vuoroja. Käytännössä voi valita, minkä vuoron tekee.
Näiden lisäksi kutsuja tulee myös jo työvuorossa oleville. Heitä pyydetään pidentämään omaa työvuoroaan eli käytännnössä tekemään tuplavuoroa.
HUS on tarjonnut myös lomankeskeytysrahaa 450 euroa sekä korotettua hälytysrahaa 150 euroa, jotta työvuoroihin saataisiin riittävästi hoitajia.
– Osastolla olisi ollut vielä huonompi tilanne, jos ei olisi tarjottu lomabonuksia, Solström sanoo.
Hän on itse keskeyttänyt lomansa sekä talvella että kesällä. Molempien lomien aikana hän teki yhden työvuoron.
– Jos on täysi osasto ja useita huonokuntoisia potilaita, yhdenkin hoitajan puuttuminen on haitallista. Mikäli sijaista ei saada, potilaat jaetaan työvuorossa olevien kesken.
Sairaanhoitaja Solströmin mukaan hoitajapula alkoi jo ennen korona-aikaa. Lähes kolmen vuoden jälkeen moni ei ole jaksanut tulla töihin enää edes lisäkorvauksilla.
– Raha ei korvaa läheisten kanssa vietettyä aikaa tai sitä, ettet saa vapaapäivää. Enemmän sitä jää töihin velvollisuudentunnosta, jos näkee, että on liian paljon hommia vajaalle henkilökunnalle.
Esihenkilöt yrittävät saada sijaisia, mutta heitä ei ole saatavilla.
- Kuuntele, mitä hoitaja kertoi puhelimessa.
HUSilla monta tapaa yrittää varmistaa hoitohenkilöstöä
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä monissa yksiköissä on varallaolojärjestelmä eli henkilökunta on sovitusti varalla ja heidät kutsutaan töihin tilanteissa, joissa potilashoito sitä vaatii. Hoitajia voidaan kutsua ylimääräisiin työvuoroihin, kun joku on äkillisesti sairastunut tai muutoin estynyt tulemasta työvuoroon.
HUSiin on perustettu myös sijaispooleja, joissa työskentelevä henkilökunta perehdytetään toimimaan useammassa eri yksikössä. Tähän ryhmään kuuluvilla hoitajilla on mahdollisuus mennä sijaiseksi toiseen yksikköön äkillisissä poissaolotilanteissa.
Sijaishoitajien tarve vaihtelee voimakkaasti eri yksiköissä. Hallintoylihoitaja Marja Renholmin mukaan kesällä suurin tarve oli päivystyksissä.
– Loman keskeytyskorvaus ja hälytysraha ovat omalta osaltaan auttaneet hankalassa tilanteessa, Renholm sanoo.
Renholm myöntää, että HUSin johdossa kannetaan huolta hoitajien riittävyydestä. Tilannetta on paikattu vähentämällä potilaspaikkoja vuodeosastoilla. Kesällä 2022 potilaspaikkoja vähennettiin 2 200, edellisenä kesänä 2 400.
Kollegan puuttuminen kuormittaa muita
Mikäli hoitajaa ei saada työvuoroon, puuttuvan hoitajan potilaat jaetaan muille työvuorossa oleville. Tämä aiheuttaa kiirettä ja riittämättömyyden tunnetta työvuorossa oleville.
– Jos on liian vähän henkilökuntaa, asioita joutuu priorisoimaan. Ei ehdi kirjoittamaan niin huolellisesti havaintoja voinnista tai antamaan henkistä tukea perheelle, on vaan pakko keretä antaa tietyt lääkkeet, Solström kertoo.
Solströmin mukaan työ voi hankaloitua muutoinkin.
– Jos sijaisella ei ole lupaa sytostaattien antamiseen ja paikalla ei ole kahta luvat omaavaa hoitajaa, lapsille ei voi antaa sytostaatteja.
Pediatrit eli lasten erikoislääkärit voivat antaa myös syöpähoitoja, mutta käytännössä he eivät sitä Solströmin mukaan yleensä tee.
Työvuoroissa on kiirettä. Esihenkilöt kehottavat pitämään tauot ja käymään syömässä. Solström kuitenkin kokee, ettei hän ehdi pitää taukoja tai edes syömään. Osastolla myös välipalat on nautittava erillisessä taukotilassa.
– Sitten on karmea nälkä, kun menen kotiin, joten helposti syön epäterveellisesti.
Osaston lapsilla on keskuslaskimokatetrit, joihin menevät nesteet ja lääkkeet.
– Jos lääke loppuu, ei voi vaan odottaa ja mennä myöhemmin, ettei katetri mene tukkoon. Kun kello soi, on mentävä, eikä vasta vartin päästä.
- Näin Sohlström itse kertoi ruokailumahdollisuudesta.
Kiire ja paine heijastuvat myös vapaa-ajalle. Väsynyt ihminen on helposti pahalla tuulella.
Jaksamisessa Solströmiä auttavat työn merkityksellisyys, potilaat perheineen, hyvät työkaverit ja työyhteisön ilmapiiri.
Tilanne ei ole helpottumassa
Nopeaa ratkaisua ongelmaan ei ole. Uusien sairaanhoitajien perehdyttäminen sytostaattien antamiseen vie nopeutettunakin vähintään puoli vuotta.
– Kyselin viimeisimmäksi luvan saaneilta, niin käytännössä lupien saamiseen oli mennyt vajaa vuosi.
15 vuotta omassa yksikössään työskennellyt Solström näkee selkeän muutoksen. Kun hän aloitti nykyisessä työssään, vakituisen paikan sai vasta 4–5 työvuoden jälkeen.
Pari vuotta sitten lähti Solströmin osastolta ja muualta HUSista monia työntekijöitä pois, eikä tilalle ole saatu uusia. Hoitajien paikkoja on auki, mutta niitä ei saada täytettyä.
– Tämä oli suosittu työpaikka. Nyt on neljä toimea auki, eikä oikein ole hakijoita.
Solström kritisoi myös sitä, ettei erityisosaamisesta makseta mitään lisiä. Sairaanhoitaja saa saman palkan, vaikka työn luonne ja kuormittavuus on eri osastoilla erilaista.
– Kaikkien lääkkeiden antaminen on tärkeää ja tarkkaa työtä, mutta sytostaatit ovat aikamoisia myrkkyjä. Niillä on suuremmat haitat ja niiden antaminen vaatii erityisosaamista. Kuitenkin saan saman palkan täällä kuin saisin esimerkiksi aikuisten vuodeosastolla.
Palkat olisi Solströmin mielestä pitänyt nostaa jo vuosia sitten.
– Olemme korvaamattomia, mutta emme kuitenkaan ole, hän kiteyttää hoitajien tuntemuksia.
Ammattiyhdistykset ovat väläyttäneet joukkoirtisanomisia.
– Pidän todennäköisenä, että joukkoirtisanomiset toteutuvat, koska ihmisiä lähtee koko ajan muutenkin. Ei kuitenkaan ehkä meidän osastolta, Solstöm toteaa.
- Kuuntele pidemmän puhelun kolmas pala, jossa hoitaja kertoo työstään.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 2.9.2022 kello 23:een asti.
Oletko sinä kokenut työmäärän hoitoalalla ja omalla työpaikallasi yhtä kuormittavana? Miten se näkyy omassa arjessasi? Lähetä viesti osoitteeseen helsinki@yle.fi.
Lue myös: