Kun Sanna Marinin hallitus aloitti kautensa talvella 2019, uutisoitiin hallituksen olevan Suomen historian feministisin ja tasa-arvoisin hallitus. Kuplassani hallituksesta oli helppo pitää, sillä se representoi ensimmäistä kertaa päätöksentekoa, jonka keskiössä olivat nuoret naiset. Hallitusviisikko oli lottovoitto paitsi kansainväliselle Suomi-brändille myös t-paitoja myyneille fanituotekaupoille.
Keväällä 2020 Marinin hallitus julkaisi tasa-arvo-ohjelman, jonka tavoitteena oli palauttaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallituksen kunnianhimoista tavoitetta edistämään kirjattiin ennätysmäärä erilaisia sukupuolten tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä.
Ohjelma oli ensimmäinen, jossa käytettiin sanaparia intersektionaalinen näkökulma. Se siis tunnisti, että ihmisten yhdenvertaisuuteen vaikuttavat sukupuolen lisäksi myös muun muassa sosioekonominen asema, ikä ja etninen tausta.
Vielä ohjelmaa laadittaessa vuoden 2020 odotettiin olevan tyttöjen ja naisten vuosi. Tuolloin naisten ja tyttöjen oikeuksia koskeva YK:n Pekingin julistus ja toimintaohjelma täytti 25 vuotta ja tie yhdenvertaisuustyölle oli avoinna.
Vuosi 2020 ei kuitenkaan jäänyt historiankirjoihin naisten oikeuksien juhlavuotena, vaan globaalin pandemian lähtölaukauksena. Pandemian, jonka suurimpia kärsijöitä olivat naiset.
Keväällä 2022 julkaistiin Valtioneuvoston tilaama selvitys, jossa selvitettiin koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. Raportin tulokset osoittivat, että koronakriisi kohteli sukupuolia ja ihmisryhmiä eri tavoin.
Kriisissä korostuivat yhteiskunnan eriarvoistavat ja sukupuolittuneet rakenteet, kuten työmarkkinoiden segregaatio ja hoivavastuun epätasa-arvoinen jakautuminen. Selvityksen mukaan tasa-arvonäkökulmat ja -tavoitteet eivät olleet mukana koronakriisiin liittyvistä rajoitus- ja tukitoimista päätettäessä.
Intersektionaalisesta näkökulmasta feministihallitus on ollut pettymys myös monille vähemmistöille.
Suomen historian feministisin hallitus siis epäonnistui omissa tasa-arvotavoitteissaan koronapolitiikkaa tehdessään. Koronan jälkeiset elvytystoimet eivät onnistuneet sen paremmin.
Tampereen yliopiston tutkijan Anna Elomäen mukaan sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden rooli talouden elpymisessä sivuutettiin. Suomessa koronakriisiä seuranneet elvytys- ja jälleenrakennustoimet kohdentuivat yritysten tukemiseen, liikenneinfrastruktuuriin, tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen ja osaamiseen sekä perheiden, lasten ja nuorten tukemiseen. Elomäen mukaan tasa-arvonäkökulmat ovat puuttuneet päätöksenteosta. Kohdennettuja toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen on ollut vähän ja sukupuolten tasa-arvolle tärkeät hoivainvestoinnit ovat jääneet pieniksi.
Yhdenvertaisuus ei synny vain tarkastelemalla naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, kuten hallituksen tasa-arvo-ohjelmassakin todettiin. Intersektionaalisesta näkökulmasta feministihallitus on ollut pettymys myös monille vähemmistöille.
Hallitusohjelmaan kirjattiin jo 2019, että Marinin hallitus tulee uudistamaan translain. Uudistusta on odotettu pitkään. Alun perin lain piti tulla voimaan vuoden 2020 lopussa. Transihmisten oikeus ihmisoikeuksien mukaiseen elämään sai kuitenkin siirtyä pois pandemian tieltä.
Ihmisoikeusaktivistit eivät tyytyneet siirtoon, vaan käynnistivät keväällä 2021 Oikeus olla -kansalaisaloitteen. Aloite keräsi tarvittavat 50 000 kannatusta kahdessa päivässä ja siirtyi odottamaan eduskunnan käsittelyä.
Kesällä 2022 pääministeri poseerasi ihmisoikeustapahtuma Helsinki Pridellä ja kertoi, että uudistus tulee, kunhan elokuu alkaa. Elokuu alkoi ja loppui, mutta esitystä ei edelleenkään ole annettu eduskunnalle. Marinin hallituksella on jäljellä puoli vuotta. Myös Oikeus olla -kansalaisaloite raukeaa, mikäli sitä ei ehditä käsitellä ennen vaalikauden loppua.
Suomen nykyinen translainsäädäntö ei ole ainoa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen laki, jonka feministihallitus lupasi uudistaa. Toinen suuri keskustelu on liittynyt saamelaiskäräjälain uudistamiseen ja hallituksen sisäisiin ristiriitoihin. Lakia on valmisteltu kymmenen vuotta ja pääministeri Marin on luvannut useaan otteeseen uudistaa lain vielä omalla kaudellaan.
Heinäkuussa 2022 oikeusministeri paljasti Keskustan toimivan lakiuudistuksen jarruna ja vaikeuttavan lakiesityksen käsittelyä. Mikäli esitys ei etene eduskunnan käsittelyyn viimeistään marraskuussa, heittää hallitus myös saamelaiset pesuveden mukana.
Odotukset Sanna Marinin feministiselle politiikalle olivat korkealla. Moni odotti aivan perustellusti, että tämä hallitus olisi viimein se hallitus, jolle yhdenvertaisuuskysymykset ja ihmisoikeudet ovat niin arvokkaita, ettei niitä käsitellä vasta viimeisenä, jos muilta kysymyksiltä aikaa sattuu jäämään.
Feministinen politiikka ei ole vain poseeraamista ja yleviä julistuksia. Se on aktiivista tekemistä ja rohkeaa päätöksentekoa, myös silloin, kun sillä ei voiteta seuraavia vaaleja.
Emmi Nuorgam
Kirjoittaja toivoo, että politiikkoja arvostettaisiin enemmän politiikan ja vähemmän somekuvien vuoksi.
Kolumnista voi keskustella 9.9. klo 23.00 saakka.