Etelä-Savossa elettiin jännittäviä hetkiä aamuyöllä elokuun lopussa. Sulkavalaisen Pauliina Kankkusen, laskettu aika oli 8. syyskuuta, mutta vauva päätti tulla vauhdilla maailmaan reilua viikkoa aiemmin. Poika syntyi ambulanssissa matkalla sairaalaan.
– Kaikki kävi niin äkkiä, ettei siinä kerennyt enempää miettiä, Kankkunen sanoo.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen ensihoitaja Eve Hulkkonen toimi työparinsa Titta-Maija Tallqvistin kanssa kätilönä. Hulkkonen sanoo synnytyksen sujuneen ensihoitajan näkökulmasta hyvin ja nopeasti.
– Äitihän siinä teki urhean työn. Teknisesti synnytys oli melko helppo, mutta olihan se jännittävä tilanne.
Se oli myös ensimmäinen matkasynnytys Etelä-Savossa tänä vuonna.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syntyneiden lasten rekisteristä ilmenee, että kymmenen viime vuoden aikana matkasynnytykset ovat lisääntyneet reilulla kolmanneksella. Kuitenkin edelleen yli 99 prosenttia vauvoista syntyy sairaalassa.
Suomen Kätilöliitosta arvioidaan, että suurin syy matkasynnytysten kasvavaan määrään on synnytysosastojen vähentyminen ja välimatkojen pidentyminen.
Kätilöliiton varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Kokkonen kertoo synnytyssairaaloiden määrän vähentyneen Suomessa tasaisesti.
– Vielä 1990-luvulla meillä oli noin 50 synnytyssairaalaa. Tällä hetkellä niitä on vähän päälle parikymmentä.
Synnytysmatkan pidentyessä on todennäköisempää, että synnytys saattaa tapahtua matkalla sairaalaan.
– Varsinkin uudelleensynnyttäjän synnytys voi edetä vauhdikkaasti.
THL:n ennakkotietojen perusteella vuonna 2021 Suomessa syntyi yhteensä 49 055 vauvaa, joista 102 syntyi matkalla sairaalaan.
Vähän ennen Juvaa äiti ei pystynyt enää pidättelemään
Kaikki sai alkunsa aamuyöllä neljän aikaan menneistä lapsivesistä. Aika nopeasti sen jälkeen alkoivat tiheät ja kivuliaat supistukset.
Isovanhemmat hälytettiin Kankkusten kotiin hoitamaan 2,5-vuotiasta esikoista. Pauliina Kankkunen pyysi miestään ottamaan autoon mukaan pari pyyhettä varmuuden vuoksi.
Kankkunen soitti hätäkeskukseen ja kertoi tilanteen etenevän vauhdilla. Supistukset tulivat alle kahden minuutin välein.
Rantasalmen ensihoitoyksikkö lähti Kankkusten autoa vastaan, ja kohtaaminen tapahtui tienhaarassa. Synnytys oli siinä vaiheessa jo niin pitkällä, että piti tehdä nopeita päätöksiä.
Ensihoitaja Eve Hulkkonen muistelee yötä kertoen, että tarkoituksena oli saada Mikkelistä ambulanssia vastaan lähtenyt kätilö mahdollisimman nopeasti kyytiin.
– Käänsimme ambulanssin paarit toisin päin synnytysasentoon. Lähdimme siitä saman tien kohti Mikkelin keskussairaalaa, joka oli lähin synnytyssairaala.
Vähän ennen Juvaa Kankkunen kuitenkin sanoi, ettei pysty enää pidättelemään ja hihkaisi lapsen syntyvän. Niinpä ambulanssi kurvasi Juvan paloaseman pihalle, johon tueksi riensi myös Juvan ensihoitoyksikkö.
Ajoitus oli juuri oikea. Myös ambulanssin takana ajanut lapsen isä kerkesi todistamaan poikansa syntymää viime hetkellä.
Pauliina Kankkuselle tärkeää oli ensihoitajan läsnäolo.
– Kyllähän se luo turvaa, että on joku siinä, eikä niin, että olisin kahdestaan ollut miehen kanssa jossakin bussipysäkillä. Kaikki toimi hienosti ja oli hyvä, että vauva oli tulossa oikein päin, hän pohtii.
Pitkien välimatkojen Etelä-Savossa kätilö usein ensihoidon kyydissä
Kätilö ehti paikalle vasta kymmenen minuuttia lapsen syntymän jälkeen. Hän tarkasti poikavauvan ja kartoitti tilanteen. Sen jälkeen matka jatkui Mikkelin keskussairaalaan.
Essoten naistentautien ja synnytysklinikan ylilääkäri Susanna Broms sanoo, että matkalle syntyminen on epätoivottu vaihtoehto.
Pitkien välimatkojen Etelä-Savossa arkea on, että kätilö lähtee Mikkelin keskussairaalasta ensihoidon kyytiin. Synnytys kuitenkin tapahtuu yleensä vasta sairaalassa.
Suomen Kätilöliiton varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Kokkonen kertoo, että 2000-luvulla on alettu panostaa entistä enemmän myös kätilöiden ja ensihoitajien väliseen yhteistyöhön.
– Kätilöt kouluttavat monin paikoin ensihoitajille perusasiat synnytyksen hoidosta sekä äidin ja vastasyntyneen seurannasta.
Tien päällä syntyy vähän vauvoja
Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin ensihoidon vastaava kenttäjohtaja Simo Nuopponen kertoo matkalla sairaalaan syntymisen olevan harvinaista.
– Itä-Savossa kuuden viime vuoden aikana kolme vauvaa on syntynyt ambulanssiin.
Kankkusten poikavauva on yksi heistä.
Ensihoitajalle matkasynnytys on kuitenkin epätyypillinen työtehtävä. Vaikka kätilöksi joutuminen onkin harvinaista, niin Eve Hulkkosen kohdalle se on osunut jo kaksi kertaa.
– Kaikki ensihoitajat eivät välttämättä uransa aikana kohtaa kertaakaan matkasynnytystä. Minä olen ollut mukana tällaisella keikalla jo muutama vuosi sitten.
Hulkkoselle hälytystehtävä oli erityisen mieleenpainuva, koska synnyttäjä paljastui keikalle lähtiessä hyväksi ystäväksi.
– Lähtiessämme autoa vastaan työparini otti ylös ilmoittajan tietoja: silloin minulle paljastui synnyttäjän nimi. Kyllä siinä vähän sydän pomppasi kurkkuun.
Ensihoitajan työ on yllättäviä tilanteita täynnä, mutta itselle läheisen ihmisen auttaminen aiheuttaa mielessä myllerrystä.
– Siinä piti ottaa pieni aikalisä, hengitellä vähän aikaa syvään ja tasata pulssia. Aika hyvin siinä sai ajatukset koottua ja mielen rauhalliseksi, Hulkkonen sanoo.
Matkasynnytyksessä on varauduttava myös riskitilanteisiin.
Ambulansseissa on varusteena pieni synnytyssetti, joka sisältää esimerkiksi paarien suojuksia ja pyyhkeitä. Lisäksi löytyy välineistöä esimerkiksi napanuoran katkaisuun sekä elvytystilanteeseen tarkoitettu happinaamari vastasyntyneelle.
– On siellä myös vastasyntyneelle pipo ja villasukat, Hulkkonen luettelee.
Poikkeuslupia synnytyksille
Synnytysosastoja on lakkautettu sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveysministeriö asetti tuhannen synnytyksen alarajan ehtona synnytystoiminnalle vuoden 2015 alusta alkaen. Esimerkiksi Savonlinnalle ja Porvoolle kävi niin.
Suomessa on tällä hetkellä viisi keskussairaalaa, jotka tarvitsevat STM:n myöntämän poikkeusluvan synnytysten järjestämiseen. Yksi niistä on Mikkelin keskussairaala.
Etelä-Savon hyvinvointialue on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa poikkeuslupaa synnytyksille.
Mikkelin keskussairaalan poikkeuslupa synnytysten hoitamiselle on voimassa tämän vuoden loppuun.
Synnytys meni täysin ilman kivunlievitystä
Pauliina Kankkusen synnytyskokemus poikkesi täysin esikoisen synnytyksestä.
– Aika sujuvasti esikoisenkin synnytys sujui. Se käynnistettiin ja kymmenen tuntia se kesti, mutta siinä oli mukana kivunlievitykset, kuten epiduraalipuudutus ja ilokaasu. Ponnistusvaihekin oli pidempi.
Matkasynnytykseen Kankkunen olisi kaivannut edes jotakin kivunlievitystä. Supistuskivut olivat pahimmat.
– Tuntui, että taju lähtee kivun takia.
Kivuliaan synnytyksen jälkeen äiti ja vauva viettivät sairaalassa muutaman päivän. Pauliina Kankkuselle jäi sairaala-ajasta lämpimät muistot.
– Jokainen kohtaamani työntekijä teki työtään sydämellään. Vauva sai varmasti parhaan mahdollisen hoidon, hän kiittelee.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 22.9. klo 23 saakka.
Lue myös:
Uusia perheitä ja enemmän vauvoja – pienet kunnat havittelevat lisää lapsia ilmaisella päivähoidolla