Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Lakkautetut rikollisjengit eivät ole lakanneet olemasta.
Tänä vuonna kaksi merkittävää suomalaista liivijengiä, Cannonball MC ja United Brotherhood (UB), määrättiin alajärjestöineen hovioikeuden päätöksellä lopettamaan toimintansa.
Kansalaisten silmistä ne lakaistiin maton alle, mutta poliisi tietää ryhmien olevan yhä voimissaan.
– Toiminta niillä henkilöillä ja jengeillä jatkuu, mutta ilman näkyviä tunnuksia, toteaa rikoskomisario Antti Hyyryläinen keskusrikospoliisista.
Lakkautuspäätös tarkoitti, etteivät järjestöt saa käyttää tunnuksiaan, pitää omia kerhotilojaan tai värvätä uusia jäseniä.
Poliisin mukaan UB:n jengitunnuksia ei ole näkynyt, mutta jäsenistön tausta tulee esille vaatetuksessa. He pukeutuvat punaiseen ja mustaan. Ryhmä pitää myös yhä valtaa vankiloissa.
– Vankilamaailmassa puhutaan punamustista, ja kyllä sillä UB:ta tarkoitetaan.
Hyyryläisen mukaan suurin osa UB:n jäsenistä on jatkanut toimintaansa alamaailmassa. Se ei ole poliisille yllätys.
– Ei UB missään tapauksessa kuollut ole.
Ei enää yliotetta kansalaisiin
Cannonball sai lakkautustuomion käräjäoikeudessa viime kesäkuussa. Hovioikeus piti päätöksen voimassa. Jutussa voi vielä hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Samassa yhteydessä lakkautettiin sen alajaosto Squad 32.
Cannonballin lakkautus on niin tuore, ettei poliisi ole vielä ehtinyt nähdä riittävästi sen vaikutuksia. Olettamus on, että seuraukset ovat samanlaisia kuin UB:n kohdalla: Osa porukasta siirtyy muihin jengeihin, jotkut voivat perustaa omia ryhmiään.
Kuvitelma, jonka mukaan jengiläisten rikollinen toiminta päättyisi kerhojen lakkauttamiseen, on keskusrikospoliisin asiantuntijoiden mielestä toiveajattelua.
Pieniä muutoksia jengien järjestäytymiseen tuomioistuimen päätökset ovat aiheuttaneet.
– Toiminta on siirtynyt monin paikoin solumaisemmaksi, pienemmissä ryhmissä tapahtuvaksi rikolliseksi toiminnaksi. Se on ollut arvattavissa, kun he eivät enää voi kokoontua kymmenien henkilöiden kesken tunnukset yllä, Hyyryläinen arvioi.
Poliisi korostaa, ettei järjestöjen lakkauttaminen ole suinkaan ollut merkityksetöntä.
Viranomaisten mielestä ulkoisten tunnusten poistuminen katukuvasta vaikuttaa merkittävästi kansalaisten yleiseen turvallisuudentunteeseen, vaikka jengit jatkaisivatkin toimintaansa toisessa muodossa.
– Ilman näkyviä tunnuksia rikollisilla ei ole yliotetta kansalaisten keskuudessa. He eivät pysty pelottelemaan ja osoittamaan valtaansa, kuten tunnuksilla. Eihän kukaan tavan kansalainen miellä ihmistä jengiläiseksi, vaikka tämä heiluisi punaisessa ja mustassa vaatetuksessa.
Hyyryläinen huomauttaa, että järjestöjen lakkauttamiset saattavat madaltaa joidenkin jäsenten kynnystä irtaantua toiminnasta kokonaan. Näin on käynyt esimerkiksi United Brotherdoodin lopettamisen jälkeen.
Poliisi ei turvallisuussyistä kerro lähteneiden henkilöiden tarkkaa määrää.
Tilalle uusia jengejä?
Kun lakkautetut jengit joutuvat muuttamaan muotoaan, saattavat ne myös menettää jäseniään ja asemiaan rikollispiireissä. Tähän voi poliisin mukaan liittyä myös riskejä.
Tilanne voi avata kentän täysin uusille jengeille. Jotkut ovat ehkä vielä vaarallisempia kuin jo lakkautetut ryhmät.
– Se on yksi varteenotettava mahdollisuus. Olemassa olevat jengit saattavat levittäytyä, mutta voi tulla myös sellaisia, joita ei ole aiemmin ollut, sanoo KRP:n apulaispäällikkö Markus Välimäki.
Välimäen mukaan varsinkin 2010-luvulla joillain jengeillä oli pyrkyä Suomeen, mutta vakiintuneiden asemien vuoksi niille ei ollut tilaa.
– Nyt ne saattavat saada paremmin jalansijaa, Välimäki toteaa.
Yksi levittäytymään pyrkivistä saattaa olla MC Outlaws, joka on maailmanlaajuisesti kolmanneksi suurin moottoripyöräjengi. Sen toiminta on tähän saakka ollut Suomessa varsin pientä, mutta siltä löytyy jaostot Keski-Suomen ja Kaakkois-Suomen alueelta.
– Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tuumaa Antti Hyyryläinen.
Uhkailua ja kiristystä
Suomessa toimivista tunnuksellisista rikollisryhmistä ylivoimaisesti suurimpia ovat Helvetin enkelit ja Bandidos. Ne toimivat koko maassa.
Liivejä kantavia jäseniä on Helvetin enkeleillä toistasataa, Bandidosilla jopa yli 200.
Uudemmista ryhmistä jalansijaa on viime vuosina saanut Mantaqa. Poliisi pitää Mantaqaa järjestäytyneen rikollisuuden ryhmänä, vaikka oikeuden tuomioratkaisussa sitä ei ole sellaiseksi määritelty.
KRP:n mukaan Mantaqalla on kiinteitä yhteyksiä kovaan kansainväliseen huumausainekauppaan ja se on harjoittanut myös rahanpesua. Mantaqa on ollut hyvin viranomaisvastainen.
– Se on jopa uhannut takavarikoita tehneiden poliisien henkeä ja yrittänyt kiristää näitä, rikoskomisario Hyyryläinen kuvailee.
Mantaqassa on poliisin tietojen mukaan noin 20–30 henkilöä, johtohenkilöitä on muutama. Suurin osa jäsenistä on ulkomaalaistaustaisia 18–30-vuotiaita miehiä.
Päätekijöitä on tuomittu törkeistä huumausainerikoksista pitkiin vankeusrangaistuksiin.
Mantaqa on poliisin mukaan aiheuttanut Suomen vankiloissa myös merkittäviä turvallisuusuhkia.
Lakkautetaanko loputkin?
Poliisi pitää kahta suurinta liivijengiä, Helvetin enkeleitä ja Bandidosia, järjestäytyneinä rikollisryhminä.
Viranomaisten mukaan niiden toimintaa leimaa väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen ja niiden merkittävänä tulonlähteenä on rikollisuus. Lisäksi ryhmittymät katsovat olevansa järjestäytyneen yhteiskunnan sääntöjen ulkopuolella.
Erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuth oli ajamassa niin United Brotherhoodin kuin Cannonball MC:n lakkauttamisia. Hän uskoo, että jossain vaiheessa ajankohtaisiksi tulevat myös kanteet esimerkiksi Helvetin enkeleitä ja Bandidosia vastaan.
– Pidän sitä hyvin todennäköisenä. Tällaisia suunnitelmia ei kuitenkaan voi paljastaa etukäteen.
Aiemmin syyttäjät ovat katsoneet United Brotherhoodin ja Cannonball MC:n olevan sotilaallisesti järjestäytyneitä rikollisryhmiä. Myös oikeuden mukaan kyse on ollut hierarkkisesti järjestäytyneistä, aseellisesti varustautuneista ryhmistä, joilla on ulkoiset tunnusmerkit.
Ruuth katsoo perusteiden pätevän myös Helvetin enkeleihin ja Bandidosiin.
– Ne ovat samanrakenteisia organisaatioita.
Ruuth lisää, että hän itse ei ole ainakaan toistaiseksi viemässä asiaa eteenpäin.
"Kanteilla on menestymisen mahdollisuudet"
Rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan olennainen kysymys on, poikkeaako Helvetin enkeleiden ja Bandidosin toiminta lakkautettujen kerhojen toiminnasta.
– Jos toiminta on jokseenkin samanlaista kuin lakkautetuilla yhdistyksillä, kanteilla on menestymisen mahdollisuudet, Tolvanen näkee.
Vaikka kaksi merkittävää liivijengiä on lakkautettu, ei Tolvasen mukaan vielä varmuudella tiedetä, missä kulkee lakkauttamisperusteiden vähimmäistaso.
– Ratkaisevia seikkoja ovat organisaation muoto, käskyvaltasuhteet ja se, onko vakavia rikoksia lainvoimaisten tuomioiden mukaan tehty osana näitä järjestöjä.
Tolvasen mielestä jotain voi ennakoida siitä, että poliisi on luokitellut järjestöt rikollisryhmiksi.
– Oikeastaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen pitäisi johtaa siihen, että myös edellytykset lakkauttaa nämä järjestöt selvitetään, kun kerran kaksi rikollisryhmäksi määriteltyä järjestöä on jo lakkautettu.
Helvetin enkeleiden ja Bandidosin toiminta on kielletty tuomioistuimen päätöksellä esimerkiksi Hollannissa.
Lisää aiheesta:
Moottoripyöräjengi Cannonball pysyy lakkautettuna – hovioikeus ei nähnyt tarvetta jatkokäsittelylle