Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Nord Stream -kaasuputkien vauriot ovat poikkeuksellisia, eikä niille ainakaan vielä ole löydetty luonnollista selitystä. Haavisto kommentoi tilannetta Ylelle keskiviikkoaamuna.
Ulkoministerin mukaan sabotaasin mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
Haaviston saamien tietojen mukaan putket ovat vahingoittuneet kolmesta kohdasta Tanskan talousalueella lähellä Bornholmia ja kahdesta kohdasta Ruotsin talousalueella.
– Tälläinen vaurioituminen on poikkeuksellista, ja sen alkuperä ei näyttäisi olevan maanjäristyksessä tai maanvyöryssä, vaan joku muu asia on nämä aiheuttanut. Sabotaasia tai räjähdystä ei voi sulkea tässä tilanteessa pois.
Haavisto ei ota suoraan kantaa siihen, millä todennäköisyydellä Venäjä voisi olla toimien takana. Hän kuitenkin toteaa, että tässä vaiheessa ei voida poissulkea myöskään valtiollisen toimijan osallisuutta tapahtumiin.
– Perusteellinen tutkimus siitä, mitä on tapahtunut, on nyt paikallaan. Molempien maiden [Ruotsin ja Tanskan] seismologiset laitokset ovat räjähdykset rekisteröineet, ja nyt näiden syitä on tarpeen selvittää.
Ottamatta suoraan kantaa vuotojen mahdolliseen aiheuttajaan, Haavisto toteaa, että tämänkaltaiset toimet muistuttavat pahimpia skenaarioita, joita esitettiin, kun putkia vasta suunniteltiin.
– Tapahtuma, jossa kaasuputket räjähtävät tai ne räjäytetään, on jonkinlainen muistutus Euroopalle energiariippuvuudesta suhteessa Venäjän kaasuun, ja tälläisen riskin toteutuminen on huono uutinen kaasun hintakehitykselle Euroopassa.
Vaikutukset huolestuttavia
Haaviston mukaan tilanne aiheuttaa monenlaisia riskejä niin ympäristölle kuin merenkululle.
– Alueelle on jouduttu perustamaan turvallisuusvyöhykkeet, joiden sisään normaalia laivaliikennettä ei voi päästää jo kaasun palamisriskinkin vuoksi. Ilmastovaikutukset riippuvat siitä, paljonko putkesta vapautuu kaasua. Vaikutus laivaliikenteeseen ja ilmakehään on erittäin huolestuttava.
Nord Stream -kaasuputkien vuodot eivät suoraan aiheuta uhkaa esimerkiksi Suomen huoltovarmuudelle, Haavisto arvioi. Itämeren turvallisuuden näkökulmasta asialla on kuitenkin merkitystä.
– Kaikki, mitä tapahtuu Itämerellä on asia, mihin Suomen on kiinnitettävä kasvavaa huomiota. Toinen asia on se, mitä tapahtuu hybridivaikuttamisessa tällaisen kriisin keskellä. Tietysti täytyy varautua erilaisiin uhkiin, myös Suomen osalta.
Ulkoministerin mukaan on mahdollista, että vastaavankaltaisia toimia nähdään myös vastaisuudessa.
– Ei ole poissuljettua, että tällaisiä hybridivaikuttamiskeinoja, vaikuttamista energian tarjontaan ja energiahuoltoon Euroopassa, tapahtuu. Samankaltaisia ongelmia voi tulla tietysti jatkossakin.
Halla-aho: "Katseet kääntyvät itään"
Eduskunnasta tavoitettu puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) painottaa, että vahvistettua tietoa siitä, mikä taho tekojen takana on, ei ole.
– Kaikki olosuhteet huomioiden katseet kääntyvät itään päin. Tekijällä tai tekijän tarkoitusperillä on tarpeetonta spekuloida ennen kuin meillä on edes alustavaa tietoa.
Halla-aho nojaa asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan vuodot johtuvat räjähdyksistä.
– On tietenkin äärimmäisen epätodennäköistä, että kahdessa putkessa tapahtuisi samaan aikaan tällaisia asioita vahingossa. Koko sodan ajan on esitetty arvioita siitä, että Venäjällä on intressi ja kyky vahingoittaa eurooppalaista energiainfrastruktuuria, ja tämä on varmaan se, mikä useimmilla on nyt mielessä.
Halla-ahon mukaan teon motiivina voi olla pyrkimys siirtää huomio pois muista asioista, joita parhaillaan tapahtuu.
– Venäjä ehkä pyrkii kääntämään huomiota pois jostain muusta, mitä se on tekemässä. Aivan samalla tavalla kuin se pyrki näillä niin sanotuilla kansanäänestyksillä kääntämään huomiota pois sotilaallisista vastoinkäymisistä ja liikekannallepanosta. Tämä on kuitenkin ihan puhdasta spekulointia, Halla-aho painottaa.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkäsen (kok.) mukaan toimiminen alueella, jossa putket sijaitsevat, on vaikeaa. Hänen mukaansa valmiutta vastaavaan operaatioon voisi löytyä lähinnä valtiolliselta toimijalta.
– Vaikka lopullista totuutta ei saataisi selville, länsimaiden on kyettävä tekemään johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan jäljet johtavat. Varmasti tässäkin tapauksessa näitä johtopäätöksiä pystytään tekemään vähän puutteellisemmillakin todisteilla.
Häkkäsen mukaan teon tavoitteena voi olla halu ottaa kaikki keinot käyttöön energiasodassa ja sekoittaa toimintakenttää aina Itämerellä asti.
– Ei ole sattumaa, että kohdealueena ovat Nato-maan lähivedet ja välineenä Euroopalle kriittinen materiaali, eli energia. Siinä on taustalla jonkinlaista viestin lähettämistä, joka kaikkien Euroopan sekä erityisesti Itämeren alueen maiden ja Venäjän rajamaiden tulee ottaa vakavasti. Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen on erittäin tärkeä asia.
Häkkäsen mukaan kaasuputkiin kohdistuneet teot ovat poikkeuksellisen voimakkaita. Hän painottaa, että Suomen pitää olla valmis odottamattomiinkin tapauksiin ja tekoihin.
– Nyt meidän pitää olla hereillä, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja energiaverkkojen osalta, Häkkänen sanoo.
Juttua täydennetty 28.9.2022 kello 13.38 Lisätty ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Antti Häkkäsen (kok.) kommentit.
Lue lisää:
Ruotsin Andersson: Kaasuputkiin kohdistuneet iskut ovat todennäköisesti sabotaasia