Räjähdyksissä vaurioituneiden Nord Stream -kaasuputkien tutkimukset etenevät. Nord Stream 1 ja 2 -kaasuputkissa havaittiin viime viikon aikana yhteensä neljä vuotokohtaa Ruotsin ja Tanskan talousalueilla.
Tutkinnan etenemistä saattaa jarruttaa se, että kaasun vuoto jatkuu. Viikonloppuna kaasuvuodon kerrottiin jo lakanneen molemmista putkista, mutta maanantaina saadun tiedon mukaan yksi Ruotsin talousalueella sijaitseva reikä vuotaa edelleen.
Keskeistä tutkinnassa on ensin selvittää putken vaurioiden laajuus ja laatu.
Aihetta yleisellä tasolla kommentoivan kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin johtajan Janne Grönlundin mukaan vuototapauksissa tärkeintä on, että vuoto saadaan loppumaan.
Ennen putken tyhjenemistä ei ole hänen mukaansa mahdollista arvioida vaurion laajuutta tai ryhtyä korjaustoimiin.
– Juuri tästä syystä on keskeistä, että putkiosuus saadaan mahdollisimman nopeasti eristettyä, jolloin kaasu vuotaa hiljalleen ulos, minkä jälkeen päästään tekemään arviota.
Normaalioloissa meressä sijaitsevien kaasuputkien kuntoa seurataan esimerkiksi Gasgridilla kaasuvirran mukana kulkevien älykaapimien avulla. Putkessa sukkuloidessaan laite mittaa muun muassa putken seinämän vahvuutta.
Sisäkautta tapahtuva tutkimus ei kuitenkaan ole Grönlundin mukaan ensisijainen keino tilanteessa, jossa putki vuotaa, vaan vuoto on ensin paikattava. Keskeisiä korjauskeinoja on kaksi: Vikojen laajuudesta riippuen korjaus voidaan toteuttaa joko pannoittamalla vuotava kohta tai korvaamalla osia putkesta uudella.
Nord Stream -putkia hallinnoi monikansallinen yhteenlittymä Nord Stream AG, jossa venäläinen kaasu- ja öljy-yhtiö Gazprom on enemmistöomistajana. Yhtiö ilmoitti viime viikolla kartoittavansa putkien vauriot, kun se saa luvat vuotoalueilla toimimiseen.
Tutkimukset saattavat antaa vihiä räjäyttäjästä
Vuotojen syyksi epäillään sabotaasia. Ruotsin syyttäjä julisti vuotoalueen maanantaina rikospaikaksi. Merellä tapahtuva esitutkinta on salaista.
Vuotoja tutkii kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluvat Tanska, Ruotsi ja Saksa. Myös Venäjän turvallisuuspalvelu FSB kertoi viime viikolla aloittavansa oman tutkintansa.
Ruotsin ja Tanskan tapauksista laatiman raportin mukaan vuotojen syynä olivat voimakkaat, vedenalaiset räjähdykset, joiden voima vastasi "useita satoja kiloja räjähdettä". Räjähdykset näkyivät myös Suomen seismologisilla mittausasemilla.
Ensin räjähdyksessä vaurioituneita putkia tutkitaan todennäköisesti erilaisilla kaikuluotaimilla ja sukellusroboteilla. Sen jälkeen meren pohjaan voidaan lähettää sukeltajia.
Näin operaatiota kuvaa Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevä merentutkija ja kokenut tutkimussukeltaja Juha Flinkman Ylelle.
Vahinkoja ja meren pohjaa tutkimalla voi olla myös mahdollista selvittää, millaista kalustoa ja räjähteitä sabotaasissa on käytetty.
– On suuri tarve löytää todisteita: mikä räjähdyksen on aiheuttanut, millainen räjähde on ollut, miten se on ollut sijoitettu, Flinkman pohtii.
Näiden tietojen perusteella voi olla mahdollista tehdä johtopäätöksiä putken räjäyttäjästä.
Vaikka syyllistä ei varmuudella tiedetä, useat tahot ovat arvioineet, että tekojen takana on valtiollinen toimija. Esimerkiksi valtiojohtajat ovat pidättäytyneet esittämästä suoria syytöksiä, mutta osa asiantuntijoista sanoo Venäjän olevan todennäköisesti tekojen takana. Venäjä taas syyttää sabotaasista länttä.
Vaativa operaatio syvyydessä
Jo kaikuluotaimen kolmiulotteisesta kuvasta nähdään aika tarkasti, missä kunnossa putket ovat, kuinka pahasti ja pitkältä matkalta ne ovat vaurioituneet, Flinkman sanoo.
Sen jälkeen sukellusrobotti voi laskeutua kuvaamaan putkia ja ottamaan niistä näytteitä. Sukellusrobottien etu on, että niitä voidaan ohjata maalta käsin, ja niiden avulla psytytään sukeltamaan pitkään ja syvälle.
Robotti voi myös selvittää, ettei putkissa tai niiden läheisyydessä ole räjähtämättömiä räjähteitä.
Kun turvallisuus on varmistettu, meren pohjaan voidaan lähettää sukeltajia.
Putket ovat 70–90 metrin syvyydessä, mikä on sukeltajille vaativaa. Flinkmanin mukaan on todennäköistä, että sukeltajat menevät pohjaan sukelluskellolla.
Putkien ohella on tärkeää tutkia myös meren pohjaa: onko operaatiossa mahdollisesti käytetty kalusto jättänyt sinne jälkiä.
Lisäksi voidaan käyttää sukellusvenerobottia, joka esimerkiksi ohjelmoidaan tutkimaan putkia pitemmältä matkalta.
Nato-mailta löytyy huippuluokan tutkimuskalustoa
Huippuluokan kalustoa tutkintaan löytyy varmasti jo siksikin, että mukana on kaksi Nato-maata, Tanska ja Saksa, Juha Flinkman sanoo. Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Pirjo Auvisen mukaan esimerkiksi Tanskan Bornholmin vuotopaikalla on nähty useita Nato-maiden tutkimusaluksia. Ruotsi hyödyntää tutkinnassa tutkimusalus Belosta.
Meren pohjan lisäksi tutkinnassa keskitytään siihen, mitä meren pinnalla on tapahtunut: mitä aluksia alueella on liikkunut räjähdyksen aikaan. Myös merenalaisesta kuuntelusta voi löytyä jälkiä.
Kovin nopeita tuloksia tutkinnasta ei ole odotettavissa. Jo putkien tutkiminen sukeltamalla voi kestää päiviä, Juha Flinkman arvioi
Ei ole lainkaan selvää, että tutkinnassa löytyy todisteita tekijästä. On arvioitu, että operaation taustalla on ollut valtiollinen toimija. Se on todennäköisesti huippuammattilaisten jälkeä.
– Varmasti he ovat tehneet kaikkensa, että mitään jälkiä ei jää, Juha Flinkman sanoo.
Lue lisää: