Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Huumekauppa kukoistaa Suomessa.
Samalla kun huumausaineiden käyttö on kasvanut jo kymmenkunta vuotta, myös maahantuonti on lisääntynyt.
Muutosta on tapahtunut myös huumebisneksen muodoissa.
Tietoverkoissa tapahtuva kaupankäynti on tullut pysyvästi osaksi huumausainerikollisuutta.
Ennen kaikkea Tor-verkkoon on muodostunut kanavia, joista esimerkiksi nuoret ovat tilanneet huumeita melko vaivattomasti.
– Verkkomaailmassa ei tarvitse tuntea henkilökohtaisesti ketään eikä itsellä tarvitse olla jakelukanavaa, kertoo poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta.
Viranomaiset ovat viime vuosina sulkeneet useita huumekaupan ympärille muodostuneita sivustoja Tor-verkossa. Paljolti tämän ansiosta verkkokaupan osuus on parin viime vuoden aikana laskenut.
Silti käytännössä mistä päin Suomea tahansa voi yhä tilata kotiin mitä huumetta tahansa.
Ostajat ja myyjät suosivat virtuaalivaluuttoja, joiden maksuliikennettä on ollut varsinkin aikaisemmin hankalampi jäljittää. Ulkomailta tilattu toimitus tulee perille postin tai kuriiripalvelun kautta, mikäli ei jää kiinni rajalla.
– Se haastaa viranomaisia, että miten niihin pääsee kiinni, Pöyhönen myöntää.
Vuonna 2017 Tulli paljasti poikkeuksellisen suuren, yli 660 kilon hasiskätkön.
Verkon huumekaupalla tienattu omaisuuksia
Verkossa käytävän huumekaupan ideana yleensä on, etteivät myyjä ja ostaja tapaa.
Kotimaassa tapahtuvassa verkkokaupassa myyjä ja ostaja sopivat kaupanteosta salatuissa pikaviestipalveluissa, ja kauppa tapahtuu sovitussa paikassa. Nopeimmillaan aine voi olla tilaajalla jo muutaman tunnin päästä tilauksesta.
Poliisin mukaan näissä kaupoissa tilanne on saattanut päättyä erilaisiin ryöstö- ja väkivaltarikoksiin, ja huumekauppa on siten tullut poliisin tietoon.
Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen toteaa, että Suomessa on henkilöitä, jotka ovat ehtineet tehdä huumeiden verkkokaupalla mittavan omaisuuden.
– Meillä on ihmisiä, joilta on saatu kymmenien miljoonien eurojen edestä bitcoineja takavarikkoon. Isot rahat tässä pyörivät, varmasti riittävät itselle ja koko perheelle elannoksi loppuelämäksi.
Katukauppaa tehdään edelleen myös julkisilla paikoilla. Siinä huumeita haluavan on usein tunnettava ainakin välillisesti henkilöitä, jotka myyvät huumeita. Sinkkonen huomauttaa, että kadulla toimivat myyjät ovat yleensä suomalaisia, koska se lisää ostajien luottamusta.
– Ulkomaalaisia myyjiä vieroksutaan. Ajatellaan, että roteva, murtaen suomea puhuva mies ottaa rahat mutta ei anna huumeita. Myyjään pitää olla jonkinnäköinen luottamus.
Verkossa toimivat kauppiaat ovat Sinkkosen mukaan usein sellaisia, jotka eivät pärjäisi katukauppiaina.
– He ovat enemmän nörttityyppisiä henkilöitä.
Huumeita avaimet käteen -periaatteella
Poliisin ja Tullin mukaan huumekaupalle on nykyisin ominaista, että sitä pilkotaan osiin.
Viranomaiset ovat panneet merkille erityisesti kansainvälisten rikollisryhmien entistä tiiviimmän verkostoitumisen maahantuonnissa.
– Huumausaineet toimitetaan Suomeen avaimet käteen -periaatteella, Sinkkonen tiivistää.
Poliisitarkastaja Pöyhönen kuvailee, että huumeiden valmistamisesta, salakuljetuksesta ja katukaupasta vastaavat pääsääntöisesti eri organisaatiot, ja ne ostavat palveluita toisiltaan.
– Eri vaiheisiin osallistuvat eivät aina ole edes tietoisia toisistaan.
Viranomaisten havaintojen perusteella huumerikolliset pyrkivät näin tekemään toiminnasta tehokkaampaa ja pienentämään kiinnijäämisen riskiä eri portailla.
Esimerkiksi katukauppaa eivät yleensä tee esimerkiksi liivijengit, vaan niiden "alihankkijat". Huumeiden katukaupalla tarkoitetaan huumeiden myyntiä suoraan henkilölle, joka käyttää ostamansa huumeet itse.
Pöyhösen mukaan eri portaiden toimijat viestivät keskenään muun muassa koodeilla.
– Välille mahtuu monta toimijaa. Jokainen porukka tekee oman osuutensa eikä niiden kesken välttämättä ole yhtäläisyyttä, Pöyhönen toteaa.
Liivijengit myyvät huumeita työkseen
Suomessa tapahtuva huumekauppa on pääsääntöisesti järjestäytyneen rikollisuuden hallussa.
Pöyhönen korostaa, että esimerkiksi liivijengit ja tunnuksettomat rikollisryhmät myyvät huumausaineita työkseen.
– Se on heille keskeinen ansaintakeino.
United Brotherhoodin ja Cannonballin lakkauttamisen jälkeen Suomessa on nyt neljä liivijengiä. Kaksi suurinta ovat moottoripyöräjengit Bandidos ja Helvetin enkelit.
Tullin Hannu Sinkkosen mukaan jengeillä on merkittävä asema kotimaisessa huumebisneksessä.
– Ne toimivat määrätyillä alueilla ja kaupungeissa.
Suurin osa UB:n ja Cannonballin jäsenistä toimii lakkautuspäätöksistä huolimatta yhä järjestäytyneessä rikollisuudessa.
Lisäksi etenkin pääkaupunkiseudun huumekaupassa vaikuttaa myös ulkomaalaisia rikollisryhmiä.
Kaiken kaikkiaan huumausainerikollisuudessa ulkomaisten tekijöiden osuus on merkittävä. Pöyhönen kertoo, että huumerikosten esitutkinnoissa ulkomaalaisten epäiltyjen osuus on noin 25 prosenttia.
Jutun valokuvissa on Tullin takavarikoimia huumeita Tullilaboratorion tiloissa Espoossa syyskuussa 2022.
Lue lisää: