Juna Moskovan Pohjois-osissa
Venäjän hyökkäys

Totuus "ydinjunasta"

Yle selvitti, miten väite Venäjän "ydinasejunasta" levisi sosiaalisen median päivityksistä kansainväliseen mediaan.

  • Jesse Mäntysalo
  • Essi Huotari
  • Eetu Pietarinen
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

"Putin määräsi ydinasejunan Ukrainaan".

Syys-lokakuun vaihteessa brittiläisen The Timesin dramaattinen uutisotsikko herätti huolta ja huomiota.

Kansainväliseen mediaan levisi pysäyttävä tieto, jonka mukaan Venäjä olisi kuljettamassa ydinasekalustoa rautateitse kohti Ukrainaa. Asiasta kertoi myös esimerkiksi Telegraph.

Yle selvitti, mitä "ydinasejunasta" ja päivitysten pohjana olleen videon alkuperästä tiedetään.

Sosiaalisen median palveluiden Telegramin, Twitterin ja V-Kontakten julkaisuja tutkimalla käy selväksi, että video on alun perin peräisin Venäjä-mielisistä Telegram-ryhmistä.

Useissa päivityksissä junan väitettiin olevan matkalla Keski-Venäjän halki "kohti Ukrainan etulinjaa". Eri datalähteiden tietoja yhdistelemällä Yle sai selville, että video oli kuvattu kalustovarikoiden läheisyydessä Moskovan pohjoispuolella.

Videolla näyttää olevan ketterää kuljetuskalustoa, joka päivityksissä yhdistettiin ydinaseiden kuljettamiseen.

Esimerkiksi Venäjän sotilasasioihin erikoistunut puolalainen asiantuntija Konrad Muzyka tviittasi, että videolla näkyviä ajoneuvoja käyttää ainoastaan Venäjän puolustusministeriön 12. päähallinto, jonka vastuulla on maan ydinasekaluston hallinta ja logistiikka.

Tviitin pohjalta asiasta uutisoivat ainakin The Guardian ja CBS News.

Ydinasekalustoa ei kuljetettaisi Moskovan seudulta

Sotilasasiantuntija, majuri evp. Marko Eklund on seurannut Venäjän asevoimia yli 20 vuotta.

Eklund vahvistaa, että Venäjän puolustusministeriön 12. päähallinto ei kehittele ydinaseita, vaan keskittyy niiden hallinnoimiseen, varastoimiseen ja kuljetuksiin.

Videon kuvauspaikan eli Sergijev Posadin alueella ei ole ydinasevarastoja, vaan ydinaseiden hallinnoinnista vastaavan puolustusministeriön 12. päähallinnon muuta kalustoa ja sotamateriaalia varastoiva laitos.

Eklundin mukaan kyseisen osaston toimintojen havaitsemisessa Sergijev Posadin alueella ei ole mitään poikkeuksellista.

– Tämän havainnon perusteella ei voida mitenkään tukea oletusta, että Venäjä valmistelisi ydinaseen käyttöä Ukrainassa. Se on vähän sama, jos näkisi Puijolla hiihtäjän ja toteaisi sen perusteella, että Suomi on saamassa olympialaisissa kultamitalin. Paitsi tietenkin, jos se hiihtäjä on Iivo Niskanen.

Marko Eklund tutkii näytöiltä karttoja.
Sotilasasiantuntija Marko Eklundin mukaan somessa levinneen videon perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä, että Venäjä valmistelisi ydinaseen käyttöä Ukrainassa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Eklund pitää mahdollisena, jopa todennäköisenä, että junakuljetuksella vietiin osaston varikolta moderneja ja suorituskykyisiä panssariajoneuvoja sekä kuorma-autoja Ukrainan sotaan.

Hän tähdentää, että normaalitilanteessa ainoastaan Venäjän strategiset ohjusjoukot ja tietyt sukellusveneet on varustettu ydinkärjillä. Ydinkärjet on hajasijoitettu ympäri maata yli kymmeneen keskusvarastoon.

Eklundin mukaan Moskovasta ei lähdettäisi siirtämään kärkiä tai niiden kuljettamiseen tarkoitettuja ajoneuvoja ja henkilöstöä Ukrainan suunnalle, koska siihen varatut henkilöt ja kalusto ovat jo valmiina valtakunnallisissa ja alueellisissa varastoissa.

Esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeriön huippuneuvonantaja Derek Chollet on lausunut Ylelle, ettei toistaiseksi ole ollut näkyvissä todellisia merkkejä siitä, että Venäjä aikoisi käyttää ydinaseita.

Hämmennys pelaa Venäjän pussiin

Junavideon lähteitä ei ole pystytty todentamaan, eikä sen aitoutta ole todistettu. Siitä huolimatta asia nostettiin suureksi kansainväliseksi uutiseksi.

Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtajan Jukka Savolaisen mukaan asetelma on vähintään kyseenalainen.

– Tällä saavutetaan Venäjän haluamaa vaikutusta.

Savolainen toteaa, että videon aiheuttama hämmennys ja spekulointi pelaa hyökkäyssotaa käyvän valtion pussiin. Siitä syystä on erikoista, että suuret tiedotusvälineet uutisoivat junakuljetuksesta näkyvästi ja korostamatta videoiden alkuperää.

Toisaalta asiantuntija näkee, että tilanteen poikkeuksellisuus aiheuttaa uutisten kysyntää, johon media pyrkii kaikin tavoin vastaamaan.

– Minkä sille sitten voi. Jos ydinasevaltio alkaa uhkailla muuta maailmaa pyhällä sodalla, niin siihen liittyvät uutiset ovat kovin kiinnostavia.

Sotilasasiantuntija Marko Eklundin mukaan on mahdotonta tietää, millä motiivilla video saatesanoineen on jaettu.

Jukka Savolainen,  Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja, Hybridiosaamiskeskus.
Hybridikeskuksen verkostojohtajan Jukka Savolaisen mukaan Putin saattaa ydinasepuheillaan pyrkiä ahdistamaan lännen nurkkaan, jotta suhtautuminen Ukrainan tukemiseen muuttuisi. Kuva: Matti Myller / Yle

Ydinaseilla uhkailu voi voimistua

Jukka Savolainen sanoo, että kaikenlainen ydinaseilla pelottelu kuuluu juuri nyt Vladimir Putinin strategiaan. Savolaisen mukaan Venäjän hallinnon pitää hallita kerrallaan kahta yleisöä, venäläistä ja kansainvälistä.

Osa venäläisistä on vastustanut maan osittaista liikekannallepanoa, mutta toisaalta sotaisampi siipi vaatii kovempia otteita Ukrainassa. Putin ei myöskään halua menettää kasvojaan ulkomaailman silmissä.

Uhittelu ydinasevalmiudella palvelee Savolaisen mukaan kumpaakin tarkoitusta.

– Se tyydyttää kotimaista väkeä ja pelottaa meitä muita.

Joukkotuhoaseella uhkailu saattaa Savolaisen arvion mukaan jatkossa vain voimistua. Se voi olla keino, jolla Putin yrittää ahdistaa lännen nurkkaan.

– Venäjä pyrkii siihen, että Euroopassa tulee energiaongelmia ja poliittista kaaosta. Siten he yrittävät saada aikaiseksi tilanteen, jossa länsi on valmis sopimukseen tai jopa valmis painostamaan Ukrainaa sellaiseen sopimukseen, joka pelastaa Putinin kasvot.

Savolaisen mielestä nämä merkit ovat jo ilmassa. Hän neuvoo suomalaisia olemaan niiden suhteen tarkkana.

– Vaikka vaikeuksia tulee, niin meidän on pidettävä katse pallossa ja pää kylmänä. Nyt ei saisi valittaa ihan pienestä. Meneillään on todella vakava tilanne lännelle ja demokratialle. Tätä ei saisi hävitä kovin kevyin perustein esimerkiksi siksi, ettemme jaksaisi enää tukea Ukrainaa.

Data-analyysi: Noora Raitanen, Mikko Pohja

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 12. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue myös: