Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Nord Stream olisi pitänyt arvioida tarkemmin, myöntää kaasuputkea kannattanut Eero Heinäluoma Ylen A-Talkissa

Hyväuskoisuus kaasuputkiasiassa pakottaa poliitikot katsomaan peiliin, suomalaiset europarlamentaarikot tunnustavat.

Jaoin hallituksen näkemyksen laskea kaasuputki ympäristöperusteisesti Suomen talousvesille, myönsi europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd). A-Talkissa torstaina.
  • Päivi Suikkanen

Nord Stream -kaasuputken sabotaasi Itämerellä laukaisi Suomessa keskustelun politiikkojen sinisilmäisyydestä. Kaasuputken rakentamisessa ei aikoinaan nähty turvallisuusuhkia, vaan putkea pidettiin lähinnä ympäristölupa-asiana.

Yksi tikun nokkaan joutuneista politiikoista on nykyinen SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma. Hänen mielestään kaasuputkesta olisi tarvittu tarkempi analyysi.

– Venäjän hyökkäyksen jälkeen kaikki talous- ja energiayhteistyötä koskevat arviot ovat menneet uusiksi. Sitä mitä me olemme nyt nähneet, niin me ei nähty vuonna 2009, tunnusti Heinäluoma A-Talkissa torstaina.

Konkaripoliitikko puolusti vuonna 2009 hallituksen myönteistä Nord Stream -kantaa. Vielä vuosi sitten Heinäluoma äänesti tyhjää EU-parlamentin päätöslauselmasta, jossa vaadittiin vähentämään riippuvuutta Venäjän energiasta.

– Luin vanhan eduskuntakeskustelun, kun päätös Nord Stream 1:stä tehtiin. Jännää luettavaa, sillä lähes yksimielinen analyysi oli, että tämä on ympäristökysymys, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoma nosti esiin silloisen pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) puolustushallinnolta saaman viestin, ettei kaasuputkihankkeella ollut perinteisiä turvallisuuspoliittisia riskejä.

– Vuonna 2008 alkaneen Georgian sodan jälkeen Nato kokoontui huippukokoukseen 2010 ja määritteli uuden strategian itselleen. Siinä Venäjää ei pidetty enää kilpailijana eikä vastustajana, vaan kumppanina.

Venäjän vaaran merkeistä jo pitkään varoitellut europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) pitää kaasuputkitarinan opetuksena sitä, että riskit riippuvat siitä, ketä haluaa kuunnella ja – siltä se sitten näyttää.

– Eero tuossa ehkä unohti yhden merkittävän pääministerin, sosialidemokraattien Paavo Lipposen, jolla on ollut aivan ratkaiseva rooli Nord Stream -tarinassa. Hän lähti suurin piirtein suoraan eduskunnan puhemiehen paikalta lobbaamaan kaasuputkea.

Hautalan mukaan moni suomalainen puolue on ryvettänyt itsensä pahemman kerran Nord Streamin takia. Suomi olisi voinut kuunnella Viroa, Tanskaa tai Ruotsia, jossa keskusteltiin Venäjän mahdollisuudesta lähettää sotalaivoja turvaamaan kaasuputkia.

– Jos ollaan lähes yksimielisiä, kriittiset äänet ja varoitukset jäävät omaan arvoonsa, niitä ei oteta huomioon. Meillä on ollut myös vaikea suhde Viron kanssa., Hautala totesi.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) uskoo, että poliitikkojen sinisilmäisyyden aika on ohitse. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut Euroopalle raju opetus, mutta Virkkusen mukaan jo Georgian sodasta olisi pitänyt tehdä paljon kovemmat johtopäätökset.

Sinisilmäisyyteen ovat syyllistyneet kaikki hallitukset väreistä riippumatta, sanoo keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.). Hän muistuttaa, että päätökset on tehty ajassa, ja asiantuntijat ovat antaneet ristiriitaista tietoa.

– Keskustelua on hyvä käydä, mutta on päästävä eteenpäin, Katainen painotti.

A-Talkin keskustelu katsottavissa Yle Areenasta.

Juttua korjattu 6.10.2022 klo 23:18: Korjattu Henna Virkkusen ja Elsi Kataisen puoluekannat.

Lisää aiheesta:

Kritiikki Putinia kohtaan yltyy Venäjällä – suomalaisasiantuntija: Tyytymättömyys on nyt hyvin korkealla

Ruotsalaismediat: Nord Stream -kaasuputkivuotojen vuoksi asetetut merenkulkurajoitukset on purettu, syyttäjä vahvistaa sabotaasiepäilyt

Georgia tahtoi Natoon ja seuraavaksi posahtivat putket – länsi halusi Nord Streamin, vaikka Venäjä käytti kaasua aseenaan jo vuosia aiemmin