"Talouden Nobel-palkinto" eli virallisesti Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi jaettiin tänään Tukholmassa.
Palkinto jaettiin kolmelle henkilölle: Yhdysvaltain keskuspankin entiselle pääjohtajalle Ben Bernankelle, Chicagon yliopiston talousprofessori Douglas Diamondille ja Philip Dybvigille pankkien ja talouskriisien tutkimuksesta.
Perusteluiden mukaan pankit ja talouskriisit ovat merkittävä tutkimusaihe, sillä esimerkiksi pankkien kaatumiset ovat aiheuttaneet laajoja vaikutuksia yhteiskunnissa.
Palkinnon saajat ovat tutkimuksellaan parantaneet merkittävästi ymmärrystämme pankkien roolista taloudessa, erityisesti finanssikriisien aikana.
Heidän tutkimuksensa on avannut muun muassa sitä, miksi pankkien romahtamisen välttäminen on tärkeää, ja kuinka rahoitusmarkkinoita tulisi säädellä.
Sen avulla on lisätty osaamista välttää vakavia kriisejä ja kalliita pelastuspaketteja, palkintoraati perusteli.
Asiantuntija: Talletuspakoja kuvaava matemaattinen malli oivaltava
Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema toteaa kolmen palkinnonsaajan olevan kovin erilaisia keskenään.
– Diamond ja Dybvig ovat arvostettuja ekonomisteja heidän teoreettisen työnsä ansiosta. He ovat työstäneet talletuspakoja kuvaavan matemaattisen mallin, joka on matemaattisesti yksinkertainen ja oivaltava. Jos palkinto teoreetikoille annetaan, niin oikeaan osoitteeseen se meni, Kiema arvioi.
1980-luvulla julkistettu matemaattinen malli avaa sitä, mitä voi käydä jos julkinen sektori ei anna pankkien asiakkaille talletussuojaa. Eli kuinka päädytään pahimmillaan tilanteeseen, jossa kansalaiset jonottavat pankin ulkopuolella päästäkseen nostamaan rahansa pois horjuvasta pankista.
Tunnustuksen saajista Ben Bernanke on sen sijaan varsin erilainen toimija, Kiema muistuttaa. Bernanke oli Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajana vuosina 2006–2014. Vuonna 2008 Yhdysvalloissa alkoi vakava, laajalti maailmalle levinnyt talouskriisi, kun investointipankki Lehman Brothers päätyi konkurssiin.
– Hänen pääjohtajakautensa aikana keskuspankki harjoitti määrällisen keventämisen politiikkaa, eli inflaatiota pyrittiin kiihdyttämään esimerkiksi arvopaperiostoilla, eli käytännössä rahaa painamalla. Tämänkin taustalla voin nähdä tiettyjä matemaattisia malleja.
– Hänen pääjohtajakaudellaan inflaatio ei kuitenkaan kiihtynyt, mutta tätä määrällisen keventämisen politiikkaa jääräpäisesti jatkettiin. Sen ratkaisun viisautta voi epäillä: nousivatko arvopapereiden ja muiden omaisuuserien arvot keinotekoisen korkealle? Nyt kun korkoja joudutaan vauhdilla nostamaan, näillä aiemmilla ratkaisuilla voi olla haitallisia seurauksia, Kiema pohtii.
Palkinnonsaajien tutkimat aiheet ovat Kieman mukaan nytkin ajankohtaisia.
– Joudumme nostamaan korkoja pitkän tauon jälkeen ja katsomaan, kuinka pankkijärjestelmä ja sijoitusmarkkinat kestävät uuden tilanteen, kun kaikkien lainojen korot nousevat.
Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkintoa Alfred Nobelin muistoksi kutsutaan Nobelin taloustieteen palkinnoksi, vaikka palkinto ei olekaan yksi Alfred Nobelin testamentissa määritellyistä palkinnoista.
Kyseessä on Ruotsin keskuspankin perustama, erityisen korkeatasoisesta taloustieteellisestä tutkimuksesta vuosittain vuodesta 1969 lähtien jaettu palkinto.
Viime vuonna palkinto jaettiin puoliksi kahdelle taholle: toisen puolen sai kanadalainen ekonomisti David Card ja toisen jakoivat israelilaisamerikkalainen Joshua D. Angrist ja hollantilaissyntyinen Guido W. Imbens.
Palkinnon rahallinen suuruus on sama kuin Nobel-palkintojen, eli lähes miljoona euroa.
Katso tästä koko julkistustilaisuus
Lue myös
Lääketieteen Nobel-palkinto Svante Pääbolle ihmislajien evoluution tutkimuksista