Yksi ryhmä kärsii hintojen noususta erityisesti, professori Juho Saari sanoo. Heidän talouttaan 200–300 euron lisämenot kuukaudessa heilauttavat huomattavasti, ja heitä ei perusturva pelasta.
Kalevan S-marketissa Tampereella on käynnissä illan huippuale: pian vanhenevaa ruokaa myydään kahdeksan jälkeen 60 prosentin alennuksella.
Suomalaisilla menee nyt taloudellisesti heikommin kuin vuosikymmeniin niin sanotulla kurjuusindeksillä mitaten. Se laskee yhteen inflaatio- ja työttömyysasteen.
Kurjuus on nyt sitä, että tuloilla saa entistä vähemmän rahan arvon laskiessa. Sen seurauksena kauppojen alennusruokaa, punalaputettuja tuotteita, ostetaan jo niin paljon, että sitä ei riitä enää entiseen tapaan ruokajonoihin.
Suomalaisten menot nousevat yli 3 000 eurolla vuodessa
Samantasoista kurjuutta saa hakea 1970-luvulta öljykriisien aiheuttamasta hintojen noususta ja 1990-luvun lamasta, jolloin työttömyys nousi rajusti pankkikriisin vuoksi. Nyt taas inflaatio on huippukorkealla, ja työttömyys on noussut vain hieman.
– Uhkana tässä on, että ajaudutaan stagflaatioon eli inflaatio pysyy korkealla ja talouskasvu heikkenee ensi vuonna, jolloin työttömyysaste voi vielä nousta, Lähi-Tapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
Palkkojen ostovoima on pudonnut viimeksi yhtä paljon, yli viisi prosenttia, 1970-luvun lopussa.
Nykyisellä noin kahdeksan prosentin inflaatiolla suomalaisten menot nousevat keskimäärin 3 350 euroa vuodessa, ekonomisti Nummiaro laskee.
Se näkyy jo kulutuksessa. Kaupan tilastojen mukaan ruokaa ostetaan vähemmän ja halvempia tuotteita. Isompia hankintoja siirretään, kuten kodinkoneiden ostoa.
– Edullisempaan autoon olen esimerkiksi miettinyt vaihtaa, tamperelainen Eppu Väänänen kertoo ruokaostoksilla.
Professori: “Suuri osa kansasta voi valita, miten se kärsii mahdollisimman vähän”
Hintojen nousu koskee kaikkia suomalaisia. Pienituloisia huolettaa välttämättömät menot, suurituloisia säästöjen arvon lasku ja keskituloisia asuntolainojen hoito, Lähi-Tapiolan Hannu Nummiaro kuvaa.
Tilanne on nyt kuitenkin parempi kuin 1970-luvun inflaatiossa, Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sanoo.
Elintaso on korkeampi, ja ihmisillä enemmän valinnanvaraa. Myös sosiaali- ja terveysjärjestelmä on nyt paremmalla tasolla.
– 1970-luvulla ihmisillä ei ollut juuri vaihtoehtoja, oli henkilöauto tai bussi ja piti asua siellä missä asuttiin ja käyttää sitä energiaa mitä oli käytettävissä. Nyt suuri osa kansasta voi valita tavan, jolla se kärsii mahdollisimman vähän, Saari sanoo.
Saaren mukaan on kuitenkin yksi ryhmä, johon hintojen nousu nyt erityisesti iskee.
Kurjuus on suhteellista – “Kyllä se joiltakin etelänmatkan vie”
Hyvinvoiva keskiluokka ei Saaren mukaan nykyisestä inflaatiosta yleensä pahasti kärsi, eivät myöskään kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, joita suojaa perusturva.
Väliinputoajat ovat perusturvan yläpuolella eikä heillä ole juurikaan taloudellista pelivaraa. Jo 200–300 euron lisämenot kuukaudessa heilauttavat heidän talouttaan huomattavasti.
Tämä joukko koostuu palvelualan ja teollisuuden suorittavan työn tekijöistä. He ansaitsevat 2400–2800 euroa kuussa. Ryhmän kokoa on Saaren mukaan vielä vaikea arvioida, koska ei tiedetä tarpeeksi heidän asuinmuodostaan.
Useat heistä asuvat kuitenkin keskustojen ulkopuolella pientaloissa lähiöissä, heillä on usein suora sähkölämmitys, henkilöauto ja vähemmän julkista liikennettä käytettävissä.
Kurjuus on kuitenkin myös suhteellista.
– Kyllä se joiltakin etelänmatkan vie, Saari kuvaa inflaation iskua.
Saaren mukaan kaupunkien pienituloisia suojaa se, että heidän asuntoihinsa tulee yleensä kaukolämpö. Heillä on myös paremmat mahdollisuudet liikkua julkisella liikenteellä, pyörällä tai jalkaisin kuin etäämmällä asuvilla.
Oma lukunsa ovat kulutusluotoilla velkaantuneet ja tuloihinsa nähden suuria asuntolainoja ottaneet. Näille korkojen nousu voi tuoda oman ahdinkonsa.
Professorin Saaren mukaan kärsijöitä ovat nyt myös ruoka-avun varassa elävät, koska kauppojen hävikkiruokaa ei riitä ruokajonoihin entiseen tapaan.
Se johtuu siitä, että ruuan hinnan raju nousu, keskimäärin lähes 15 prosenttia, tuo yhä useammat hamstraamaan kaupan punalaputettua ruokaa.
Sen huomaa Tampereen Kalevan S-marketissa kahdeksalta illalla, kun pian vanhenevia elintarvikkeita tulee 60 prosentin alennukseen. Normaalisti alennus on 30 prosenttia.
“Juomapuolella ostan pelkkää maitoa ja vichyä”
Monet ruokaostoksilla olevat keräävät koreihinsa punalaputettuja tuotteita.
– Esimerkiksi lohta, kanaa ja juustoja, mitä nyt löytyy, tamperelainen Ritva Risunen kertoo kalahyllyllä.
Hävikkiruuan ostaminen on pienentänyt Risusen kuukauden ruokalaskua aiemmasta.
Tamperelainen Tuomas Laatu arvioi, että voi säästää jopa satasia kuukaudessa ostamalla säännöllisesti 60 prosentin alennuksessa olevaa ruokaa.
– Eikä ehkä osta ihan kaikkea mitä aikaisemmin.
Päivittäiskaupan tilastot vahvistavat havaintoja ruokakaupassa.
– Keväästä lähtien on selvä trendi, että kuluttajat ostavat vähemmän ja edullisempaa, Päivittäistavarakaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo.
Ruokakauppojen myynti euroissa mitattuna on kyllä hintojen nousun vuoksi kasvanut, mutta myynnin määrä on ollut keväästä lähtien viisi prosenttia miinuksella.
Kaupassa kävijät asettavat nyt tarpeet tärkeysjärjestykseen. Oluttölkit jäävät aiempaa useammin hyllyyn, ja tilastojen mukaan alkoholin myynti on laskenut.
– Ehkä just juomapuolella näkyy, että ostan pelkästään maitoa tai vichya, Tuomas Laatu kertoo.
Ainoana elintarvikkeiden pääluokista alkoholijuomien euromääräinen myynti laski kolmannella vuosineljänneksellä, lähes viisi prosenttia edellisvuodesta. Myynnin määrällä mitattuna eniten putosi kalan myynti, lähes 16 prosenttia.
Hintojen nousu vaikuttaa nyt muuhunkin kulutukseen.
– Nyt siirretään myös suurempia ostoksia, Kaupan liiton ekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo.
Myynnin määrä on vähentynyt kodin tekniikassa, sisustus-, urheilu- ja rautakaupassa. Osa tästä on kyllä pandemian jälkivaikutusta, sillä juuri näissä kaupoissa käytiin paljon korona-aikana, Kurjenoja arvioi.
90-luvun lamat jäljet tuskin toistuvat
1990-luvun lamalla oli pitkät varjot. Nykyisellä inflaatiojaksolla ei ehkä ole yhtä synkkiä vaikutuksia suomalaisten talouteen ja elämään.
– Näillä näkymin ei. Tietysti palkka- ja työllisyyskehitys tulevat olemaan ratkaisevassa roolissa. Paljon suurempi asia on ensi vaalikauden julkisen talouden tilanteen ratkaisu, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari arvioi.
Hallitus on tehnyt suomalaisten tukemiseksi Saaren mukaan “aika hyvän paketin”. Valtio auttaa erityisesti sähkölaskujen maksamisessa.
Sähkön arvonlisävero lasketaan 10 prosenttiin. Lisäksi tukea jaetaan verotukseen tulevan sähkövähennyksen sekä Kelan maksaman suoran tuen kautta. Pakettiin kuuluu myös ylimääräinen lapsilisä.
– Tuki kohdentuu kohtuullisen hyvin niille, joille se on tarkoitettukin. Erityisesti jouluna tuleva ylimääräinen lapsilisä on varmasti piristävä kaikille perheellisille, sehän on kulukorvaus, Saari sanoo
Ruokakaupan hyllyjen välissä asiakkaat kannattavat sitä, että valtio tukee nyt niitä, joita hintojen nousu eniten kirpaisee.
– Tilanteen ja tarpeen mukaan, esimerkiksi perheitä joissa on paljon lapsia. Mutta ei mielestäni mitään yleistä, että kaikkia pitäisi tukea, tamperelainen Iida Siro sanoo.