Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto varoittaa työmarkkinahäiriöiden uhasta, kun neuvottelut teknologiateollisuuden uudesta työehtosopimuksesta junnaavat paikoillaan.
Vanha sopimus umpeutuu kuun lopussa eli tämän viikon keskiviikkona. Jos sopimusta ei siihen mennessä ole syntynyt, siirrytään niin sanottuun sopimuksettomaan tilaan ja työtaistelut tulevat mahdolliseksi.
Riku Aalto sanoi Teollisuusliiton valtuuston kokouksessa maanantaina, että neuvotteluosapuolten erimielisyydet ovat edelleen merkittäviä, eikä edistystä ole tapahtunut lukuisista yrityksistä huolimatta.
– Mikäli neuvottelut eivät lähipäivinä tai -viikkoina johda toivottuun tulokseen, päätös työtaistelutoimiin ryhtymisestä voi tapahtua nopeasti, Aalto sanoi.
Palkansaajat hakevat viime vuosien palkankorotustasoa korkeampia korotuksia, koska nopea inflaatio on syönyt palkkojen ostovoimaa.
– Vastaava pudotus reaaliansioihin on nähty edellisen kerran 1970-luvulla, Riku Aalto kuvasi.
Vientiteollisuuden palkoista sovitaan lisäksi uudenlaisessa tilanteessa, kun kunta- ja hyvinvointialueiden palkankorotukset on sidottu etukäteen vienti- ja kuljetusalojen korotuksiin. Käytännössä Teollisuusliiton neuvottelemat palkankorotukset siirtyvät myös julkisen sektorin palkkoihin.
Riku Aalto sanoi, että Teollisuusliitto ei anna tämän vaikuttaa omiin tavoitteisiinsa.
– Me emme tyydy pienempiin palkankorotuksiin sen takia, että ratkaisustamme hyötyisi mahdollisesti joku toinen, Aalto sanoi.
Kohti keskitetympää palkkakierrosta?
Teollisuusliiton Riku Aalto ei peitellyt ärtymystään siitä, että kunta-alan palkat on sidottu Teollisuusliiton neuvotteluihin.
Hän arvosteli jälleen voimakkaasti työnantajia siitä, että ne pyrkivät voimaaksi koordinoiden varmistamaan, että teknologiateollisuuden työntekijöiden palkansaajien saamat korotukset toimivat korotuskattona muille aloille.
Esimerkiksi Kaupan liitto kieltäytyi neuvottelemasta palvelualan työntekijäjärjestön Pamin kanssa palkoista ennen vientialojen sopimuksen syntymistä.
Riku Aalto sanoi, että tämä "vientivetoinen palkkakoordinaatio" on tullut kunta-alan palkkaratkaisun myötä tiensä päähän.
Aalto visioi vaihtoehdoksi Ruotsin mallia, jossa palkansaajakeskusjärjestö LO määrittää palkankorotustavoitteet. Sitten teollisuuden työntekijäjärjestöt neuvottelevat asetetun tavoitteen mukaisen työehtosopimuksen, josta muodostuu yleinen linja työmarkkinoille.
– Mikäli neuvotteluiden keskittäminen teollisuuteen jatkuu, onko Teollisuusliitolla muuta vaihtoehtoa, kuin hakea palkkatavoitteille tukea SAK:sta ja muista järjestöistä?
Aalto totesi, että malli olisi tosiasiallisesti paluu keskitettyyn työmarkkinapöytään mutta niin, että keskusjärjestöjen sijaan neuvottelut käytäisiin teollisuuden osapuolten välillä.
Työnantajapuolen mukaan neuvottelutilanne on hankala
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemen mukaan neuvotteluita vaikeuttaa se, että korkean inflaation lisäksi talous on hiipumassa.
Ruohoniemi varoittaa inflaatiota kiihdyttävistä palkankorotuksista.
Työntekijäosapuoli on julkisuudessa kertonut hakevansa mallia Saksan palkankorotuksista. Saksalaisten teollisuustyöntekijöiden palkat nousevat ensi vuonna 5,2 prosenttia ja 3,3 prosenttia vuonna 2024.
Ruohoniemen mukaan Saksa on keskeinen kilpailijamaa, mutta Saksa ja Suomi ovat erilaisessa tilanteessa.
– Suomessa ratkaisut tehdään omista lähtökohdista, Ruohoniemi sanoo.
Ruohoniemi ei kerro, millaiseen ratkaisuun työnantajaosapuoli olisi valmis.
– Molemmilla osapuolilla varmasti on omia lukuja, niin ammattiliitoilla kuin meillä kuin täällä työnantajapuolella, mutta niitä käsitellään tuolla neuvottelupöydissä, Ruohoniemi sanoo.
Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn kuuluu noin 1200 jäsenyritystä, joiden palveluksessa on 173 000 ihmistä.
Täydennetty juttua klo 12:19 , lisätty Jarkko Ruohoniemen kommentit.
Lue lisäksi: