Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Satelliittikuvaan osuu mielenkiintoinen sattuma: Suomen rajan lähellä Kuolanvuonon uumenissa Venäjä varustaa ydinsukellusvenettä.
Ohjusten lastauslaiturilla näkyy sukellusveneen poikki ulottuva siltanosturi, mutta ohjuksia kuvasta ei erota.
Sukellusvene voi piileskellä maailman merillä kolme kuukautta kerrallaan, mukanaan jopa 96 ydinkärkeä. Se on Venäjän ydinpelotteen järein ase.
Suljetussa Gadžijevon kaupungissa se on piilossa ulkopuolisten katseilta, mutta ei satelliittien kameroilta.
Tässä jutussa pääset satelliittikuvien avulla itse katsomaan Venäjän ydinasetukikohtia ja sitä, miten niissä näkyy ydinpelotteen kehittäminen.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut lähes vuoden, ja samalla Venäjän ydinaseuhkailuista on tullut valitettavan tavallisia.
Viimeksi tammikuussa ex-presidentti ja Venäjän turvallisuusneuvoston jäsen Dmitri Medvedev varoitti länttä ydinsodasta, jos Venäjä häviäisi sodan Ukrainasta.
Siksi katsomme, millainen ydinpelote kovien puheiden takaa löytyy.
Sukellusveneissä Venäjän ydinohjukset ovat parhaassa piilossa
Ylen hankkimassa satelliittikuvassa näkyy laitureissa kuusi sukellusvenettä.
Jo yhden ainoan sukellusveneen asearsenaali voisi aiheuttaa massiivista hävitystä. Kaikkein vaikeimmin torjuttavia ovatkin juuri sukellusveneisiin sijoitetut ydinaseet.
Ohjusten lastaaminen sukellusveneeseen ei ole merkki valmistautumisesta ydinaseiden käyttöön, vaan se on normaalia, joskin harvoin nähtyä toimintaa.
– Onpa todella hyvä kuva sattunut. Yksi alus ei varmasti vietä ohjuslaiturissa montaa päivää vuodessa, sanoo Venäjä-asiantuntija Marko Eklund.
Tätä juttua varten Eklund on tutkinut satelliittikuvien yksityiskohtia Ylelle. Eklund on seurannut Venäjän asevoimia yli 20 vuoden ajan ja toimi vuosina 2018–2021 Suomen apulaispuolustusasiamiehenä Moskovassa.
Tavallisesti ydinkärkiä ei säilytetä laiturissa seisovissa sukellusveneissä, vaan lähellä sijaitsevassa ydinasevarastossa. Sinne pääset seuraavassa satelliittikuvassa.
Laivaston asevarasto on Venäjän arsenaalissa lähes uusinta uutta. Eklundin mukaan uudisrakennusten pystytys alkoi vuonna 2014 osana Venäjän Pohjoisen laivaston kehittämistä.
Raskaat pommikoneet ovat jo osallistuneet Ukrainan sotaan
Venäjän ydinpelote seisoo kolmella jalalla: Strategisia ydinaseita on maalla, merellä ja ilmassa – tai käytännössä varastoituna lentokentän lähellä. Kolmentyyppisiä ydinaseita kutsutaan yhdessä triadiksi.
Raskaimpia pommikoneita Venäjällä on noin 60–70. Niiden päätukikohta Euroopassa on etelävenäläisen Saratovin kaupungin kyljessä sijaitseva Engels.
Kulujen säästämiseksi satelliittikuva Engelsin tukikohdasta on hankittu niin tarkkaan rajattuna, että varsinaisen kentän ulkopuolinen alue näkyy mustana.
Venäjä on käyttänyt Engelsin kenttää sodassaan Ukrainaa vastaan. Siksi Ukrainan uskotaan iskeneen kentälle joulukuussa kahdesti.
Toistaiseksi pommikoneista on laukaistu vain tavanomaisia ohjuksia, mutta koneet voitaisiin varustaa myös ydinkärkiohjuksilla.
Rakennustyömaa satelliittikuvassa kertoo Venäjän ydinasevarustelusta
Venäjällä on paljon maalle sijoitettuja strategisia ydinohjuksia, jotka on hajautettu kymmeniin tukikohtiin ympäri maata.
Ohjuksia voidaan laukaista joko siiloista tai ajoneuvoista. Ohjuksia siirretään laveteilla, jotka toimivat samalla laukaisualustoina.
Lähimpänä Suomea lavetteja löytyy Vypolzovon tukikohdasta, joka on valittu tässä esimerkiksi.
Sijainnilla ei sinänsä ole suurta merkitystä. Vypolzovon ohjuksia ei ole tarkoitettu Suomea tai muita rajanaapureita vastaan.
Mistä tahansa laukaistuina ohjukset saavuttaisivat nopeasti minkä tahansa ydinasevallan, jos Venäjä jostain syystä menisi niin pitkälle, että toteuttaisi pahimmat uhkauksensa.
Vypolzovon tukikohta on suuri, ja kustannusten vähentämiseksi satelliittikuva on rajattu tiukasti. Kiinnostavien kohteiden ulkopuolelle jäävä alue näkyy kuvassa mustana.
Strategisia ydinohjuksia on yhä myös siiloissa, vaikka paikallaan ne ovat viholliselle helpompi maali. Siksi siilot on sijoitettu hajalleen, 5–10 kilometrin päähän toisistaan.
Ylen tähän juttuun valitsema esimerkki sijaitsee Moskovasta lounaaseen, Kozelskin kaupungin eteläpuolella.
Kozelskin tukikohta on mielenkiintoinen, koska sen liepeillä näkyy, miten Venäjä jatkuvasti parantaa ydinpelotettaan.
Kozelskin lähellä sijaitsevaan toiseen ohjusrykmenttiin rakennetaan uutta komentopaikkaa ja tuodaan uusia ydinohjuksia.
Seuraavan kuvaparin vasemmassa kuvassa näkyy ohjusrykmentin komentopaikka hylättynä vuonna 2019. Sittemmin alue on myllätty perusteellisesti.
Samaan rykmenttiin kuuluu myös yhdeksän muuta vanhaa siiloa, joiden alueella rakennustöitä ei ole vielä aloitettu.
Yhden siiloalueen läheisyydestä Eklund löysi suuren rakennustyömaan.
Venäjä on uudistanut lähes koko ydinasearsenaalinsa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, ja sillä on hiukan enemmän ydinaseita kuin Yhdysvalloilla.
Tutkijoiden mukaan Venäjällä on nykyisin lähes 6 000 ydinkärkeä, joista noin 1 600 on käyttövalmiina.
Vaikka ydinohjukset on hajautettu ympäri Venäjää, ohjusten laukaisukomennot tulevat aina pääkaupungista. Strategisten ohjusjoukkojen pääesikunta sijaitsee Vlasihan suljetussa kaupungissa Moskovan länsipuolella.
Tänne ei ulkopuolisilla ole mitään asiaa.
Meidän jälkeemme tulee hiljaisuus – se on Venäjän strategisten ydinjoukkojen motto.
Venäjän ydinaseilla voisi toki aiheuttaa massiivista tuhoa Yhdysvalloissa ja Euroopassa sekä ennen pitkää koko maapallolla. Se tarkoittaisi kolmatta maailmansotaa.
Viimeksi joulun alla Putin vakuutti Venäjän parantavan ydinasetriadinsa käyttövalmiutta. Putinin mukaan raha ei ole este, vaan asevoimat saa kaiken mitä se haluaa.
Putin on myös vihjannut, että Venäjä saattaisi muuttaa ydinasedoktriiniaan niin, että se voisi käyttää strategisia ydinaseita ensimmäisenä.
Tutkijat ovat keskustelleet paljon ydinaseen käytön mahdollisuudesta. Olennaista on, ettei Venäjä kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi muuttanut ydinaseen käytön periaatteita. Ydinaseet sopivat sittenkin lähinnä pelotteluun ja kiristykseen.
Jos Venäjä joskus valmistautuisi taktisten ydinaseiden laajamittaiseen käyttöön, se todennäköisesti paljastuisi muun muassa satelliittikuvien avulla, sillä ydinaseet olisi ensin siirrettävä varastoista tukikohtiin.
Mitään merkkejä sellaisesta ei ole Venäjän hyökkäyksen aikana havaittu.
Täysin yllättäen Venäjä ei käyttäisi myöskään strategisia ydinaseita, vaikka osa niistä on kostoiskua varten välittömässä käyttövalmiudessa. Siinä uhkapelissä ei olisi voittajia.
Jutun aloituskuva: Airbus (7.10.2022)
Jutusta poistettu 5.2.2023 kello 13.25 Engelsin tukikohtaa esittelevästä kuvasarjasta yksi video, jossa esiteltiin käytöstä poistettuja lentokoneita. Video aiheutti juttuun teknisiä häiriöitä.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 6. helmikuuta kello 23 asti.
Lue lisää:
Pietarin ohjukset päätyivät sotaan
Rajan takana – Katso satelliittikuvista, miltä Venäjän asevoimat Suomen lähellä näyttävät