Nuorten aikuisten kiinnostus sijoittamiseen on vähäistä, vaikka ilmassa on paljon puhetta eläkkeiden ja työelämän epävarmuudesta. Helsingin yliopiston keskustakampuksella moni opiskelija suhtautui kysymykseen sijoittamisesta lähinnä huvittuneesti. Vähäistä sijoitusintoa selitettiin paitsi rahan myös tiedon puutteella.
- En tiedä. En ole tullut ajatelleeksi. Mulla on kyllä ystäviä, jotka ovat säästäneet rahastoihin, pyörittelee uskontotieteitä opiskeleva 24-vuotias Mira Rantakeisu. Hän arvelee, että voisi itsekin sijoittaa rahastoihin, jos tietäisi sijoittamisesta nykyistä enemmän.
Kun nuorena oppii, vanhana taitaa
Osakesäästäjien keskusliiton toimitusjohtaja Antti Lahtinen vahvistaa, että tiedon puute on usein suurin haaste alkuvaiheen sijoittamiselle.
- Osakkeista ja yrityksistä pitää tietää aika paljon. Yritystoiminnasta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksistä sekä siitä, miten niitä tulkitaan. Siihen löytyy lääke vain perehtymällä asioihin. Itse nuorempana lainasin kirjastosta kirjoja sijoitustoimintaan liittyen ja lähdin ihan alkeista liikkeelle, Lahtinen kertoo.
Kolmikymppinen Antti Lahtinen valittiin Osakesäästäjien keskusliiton toimitusjohtajaksi marraskuussa. Liitto on halunnut panostaa aiempaa enemmän juuri nuoriin aikuisiin. Lahtinen on jo jalkautunut kouluihin ja messuille puhumaan osakesäästämisen mahdollisuuksista. Nuori toimitusjohtaja vakuuttaa, että osakesijoittamista kannattaa opetella pienilläkin summilla, mahdollisimman varhain.
- Sijoitustoiminta on kuitenkin sen verran vaikeeta, ettei sitä opi yhdessä päivässä tai edes yhdessä vuodessa. Mitä nuorempana sen aloittaa, sitä paremmin sen taitaa sitten myöhemmin, Lahtinen painottaa.
Eläkkeelle satavuotiaana
24-vuotias Toni Onatsu aloitti sijoittamisen muutama vuosi sitten nipistämällä säästöt opintotuestaan. Onatsu on sijoittanut pieniä summia pääasiassa suuriin ja vakavaraisiin suomalaisyrityksiin. Äkkirikastumista tärkeämpää on ollut sijoitustaitojen kartuttaminen.
- Kyllä se on se tiedon hankkiminen, sitä mukaa kun siihen toimintaan lähtee. Suosittelisin sellaista lähestymistapaa kaikille, kertoo Onatsu sijoittamisestaan. Tärkein syy osakesäästämiselle ylipäätään on kaukana tulevaisuudessa.
- En välttämättä luota pelkästään eläkkeeseen vaan pidän hirveen olennaisena sijoitusomaisuuden kerryttämistä siinä koko työssäoloaikakautena. Vähänkin, kun miettii ja kattoo mikä Suomessa on meininki, niin minkä ikäisenä mä oikeasti pääsen eläkkeelle? Varmaan satavuotiaana.
Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että Onatsun kaltaisia nuoria sijoittajia on vielä vähän. Kymmenesosalla alle 25-vuotiaiden kotitalouksista on pörssiosakkeita. Sijoitetut summat ovat keskimäärin noin 660 euroa.
Koko väestössä pörssiosakkeita omistavien kotitalouksien osuus on 22 prosenttia ja sijoitukset keskimäärin noin 7 700 euroa. Rahasto-osuuksia nuorten aikuisten kotitaloudet omistavat lähes saman verran kuin väestö keskimäärin eli noin neljänneksen.
Malttia sijoituksiin
Nuorten taloustaitoja selvittäneen Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Anu Raijas pitää pankkien hallinnoimia sijoitusrahastoja hyvänä vaihtoehtona nuorille säästäjille.
Tuotot voivat olla vaatimattomia ja varallisuutta kertyä hitaasti, mutta myös riskit ovat pieniä. Osakesijoituksissa Raijas kehottaa malttiin, sillä pienituloisella sijoittajalla on vain vähän taloudellista liikkumavaraa.
Vakuutus- ja rahoitusneuvontaa antavassa Finessä on huomattu, että talouden taantuma on rauhoittanut pahimpia ylilyöntejä niin nuorilla kuin vanhemmillakin sijoittajilla. Vuosina 2008-2009 Fineen tuli vielä noin 500 yhteydenottoa vuodessa, kun viime vuonna yhteydenottoja oli parisen sataa.
Monna Tervo / Yle Uutiset