Käteisen rahan katoaminen kansalaisten taskuista on nostanut esille keskustelun kolehdin keräämisen tavoista. Kahdessa helsinkiläisessä seurakunnassa kokeillaan joulukuussa maksupäätettä Kauneimpien joululaulujen aikana.
Kolehtiin osallistuminen kännykkämaksulla on mahdollista, mutta maksun täytyy olla tiukasti rajattu sekä paikan että ajan suhteen. Poliisihallituksen arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho kertoo, että rahankeräyslaissa ei määritellä millä välineillä rahaa kerätään.
– Rahaa saa kerätä millä tahansa laillisella tavalla, kännykälläkin, siinä hartaudenharjoitustilaisuudessa. Se ei kuitenkaan ole enää kirkkolaissa tarkoitettua kolehtia, eikä rahankeräyslaissa tarkoitettua kolehtia, jos hartaustilaisuuden pitopaikan ulkopuolella, fyysisesti tai ajallisesti, kerätään rahaa. Se on tavanomaista rahankeräystä, johon on saatava rahankeräyslupa, selventää Jouni Laiho.
Tiukka linja takaa yhdenvertaisuuden
Kolehtiin ei siis tarvita rahankeräyslupaa, mutta tämä rahankeräyslain poikkeus koskee vain evankelis-luterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirkkokuntaa sekäuskonnonvapauslaissatarkoitettuja rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia.
Rahaa saa kerätä millä tahansa laillisella tavalla, kännykälläkin, siinä hartaudenharjoitustilaisuudessa.
Jouni Laiho
– Rahankeräyslain poikkeus on linkitetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolaissa määriteltyyn kolehtiin. Tämä kolehti on suljettu rahankeräyslain ulkopuolelle.
– Jotta poikkeus olisi täsmällinen ja tarkkarajainen, ja se olisi yhdenvertainen kirkkoille ja rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille, tämä on ollut pakko säätää näin, kertoo Laiho.
Laiho muistuttaa, että kolehti ei ole aina sama asia, vaikka rahan keräämisestä sitä sanaa käytettäisiinkin. Yhdistysrekisteriin merkityt uskonnollistaustaiset yhdistykset eivät voi kantaa kolehtia saman säännön perusteella.
– Ne voivat kyllä kerätä rahaa saatuaan siihen rahankeräysluvan ja nimittää keräystapahtumaa kolehdiksi, mutta se ei ole sama kuin rahankeräyslain poikkeussäädöksessä tarkoitettu kolehti.