Suomen ensimmäiselle jäähallille korvaaja
Tamperelaisen kiekkoväen haave uudesta jäähallista elää vahvana vuonna 2008. Pormestari on tilannut tyhjentävän selvityksen monitoimihallista kevääksi. Tavoitteena on, että uusi halli valmistuu vuoden 2012 jääkiekon MM-kisoihin.
Kaupunki suunnittelee monitoimihallia kongressi- ja kulttuurikeskus Tampere-talon naapuriin Sorsapuistoon. Tampere-talon silloinen johtaja Kalervo Kummola toivoo, että uusi areena tekee tiivistä yhteistyötä kongressikeskuksen kanssa.
Kolme vuotta aiemmin jääkiekon SM-liigajoukkueiden Tapparan ja Ilveksen kotiareena Hakametsä on täyttänyt 40 vuotta. Kiekkoväki pelkää, että aika ajaa Suomen ensimmäisen jäähallin ohitse.
Sorsapuistosta ei tule kirvesrintojen ja tupsukorvien uutta kotipaikkaa. Kaupunki ei löydä yhteistyökumppania, joka olisi valmis vaadittuun taloudelliseen riskiin. Lisäksi monet valtuutetut ja tavalliset tamperelaiset vastustavat hallin rakentamista Sorsapuistoon.
Entinen kilpapurjehtija aloittaa rahankeruun
Monitoimihallin suunnittelu saa yllättävän käänteen huhtikuussa vuonna 2009. Tampereen kaupunki kertoo, että hallille on löydetty uusi paikka. Halli tulee Tampereen keskustaan rautatien päälle lähelle yliopistoa. Rautatieaseman eteläpuolelle rakennetaan kansi, eli junat kulkevat uuden areenan alitse.
Hallin rakentamiseksi on perustettu yhtiö, Tampereen Keskusareena Oy. Yhtiötä johtaa entinen kilpapurjehtija, tamperelainen Rikard Bjurström. Bjurström aikoo hankkia hallia varten noin 70 miljoonaa euroa pääosin yksityisiltä sijoittajilta. Monitoimihalleja aikaisemmin rakennuttanut Hjallis Harkimo toimii hankkeessa konsulttina.
Jääkiekon MM-kisoihin on aikaa vain kolme vuotta. Pian käy selväksi, että aikataulu on liian tiukka rahoituksen keräämiseksi. Keskusareenan puuhamiesten onneksi Suomelle myönnetään myös vuoden 2013 MM-kisat yhdessä Ruotsin kanssa. Tästä huolimatta aika ei riitä kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun järjestämiseen.
Vuoden 2009 loppupuolella myös vuoden 2013 MM-kisat alkavat vaikuttaa liian optimistiselta tavoitteelta. Hallilta puuttuvat sekä asemakaava, rakennuslupa että tarkat suunnitelmat. Keskusareenasta on vaikea saada kannattavaa, vaikka hallin lisäksi kannen päälle suunnitellaan paljon ravintola-, liike- ja toimitilaa.
Arkkitehti visioi tornitaloja areenan kavereiksi
Areenahanke saa lisävauhtia vuosikymmenen vaihtumisen jälkeen. Rakennusyhtiö NCC esittelee maailmankuululta yhdysvaltalaisarkkitehdiltä Daniel Libeskindiltä tilatun vision kannen päälle rakennettavasta areenasta ja viidestä tornitalosta. Libeskind on suunnitellut muun muassa suurta huomiota herättäneen Berliinin juutalaismuseon, joka avautui vuonna 2001.
Korkealentoisessa ehdotuksessa junaradan ylle nousee kokonaan uusi kaupunginosa, joka parsii kokoon radan halkoman Tampereen keskustan. Tornitaloissa on Libeskindin tyylille tyypillisiä vinoja pintoja. Rakennusten kattoja koristavat puutarhat.
Monitoimiareenaan mahtuu 10 000 katsojaa. Lisäksi alueelle tulee liike-, hotelli- ja asuinrakennuksia runsaat 60 000 neliötä. Koko alue valmistuisi vuoteen 2018 mennessä, ja kustannusarvio on yhteensä 400 miljoonaa euroa.
Tampereen kaupunki on valmis osallistumaan kannen kustannuksiin noin 19 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunki hankkisi Tampereen Keskusareena Oy:ltä samat palvelut kuin nykyisin Hakametsän hallista. Tampereen kaupunginvaltuusto on jo aiemmin antanut tukensa hankkeelle ja kaupunki on aloittanut kaavamuutoksen valmistelun.
Valtuuston päätös käynnistää valituskarusellin
Lennokkaat suunnitelmat jakavat tamperelaisten mielipiteet. Toiset kehuvat, toiset tuomitsevat ja jotkut pelkäävät, ettei visiosta jää jäljelle kuin betonikuutio.
– Aivan uskomaton!! Kyllä silmä lepää ja kuola valuu! :) hehkutetaan Yle Tampereen Facebook-sivuilla.
– Joko Tampere on liian pieni kaupunki tai talot liian suuria. Ihan kuin olisi ostettu liian ison kaupungin kenkä, kommentoi Arkkitehti-lehden päätoimittaja Jorma Mukala Ylen haastattelussa.
Keskusareena käännyttää tamperelaisia puolelleen muun muassa poikkeuksellisella kampanjalla sosiaalisessa mediassa. Yhtiö lupaa, että jokainen joka tykkää Keskusareenasta Facebookissa, saa nimensä kaiverrettuna areenan seinään. Tykkäyksiä kertyy heti ensimmäisinä päivinä kymmeniä tuhansia.
Tampereen valtuusto hyväksyy kaupungin rahoitusosuuden kasvattamisen neljällä miljoonalla eurolla. Samalla valtuusto päättää asemakaavan muutoksesta. Vastustajat valittavat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. KHO hylkää viimeiset valitukset maaliskuussa vuonna 2013.
Tampereen kaupunki kyllästyy odottamaan
Tampereen Keskusareenan toimitusjohtaja Rikard Bjurström toivoo, että valitusten kaatuminen vauhdittaa rahoituksen kokoamista. Bjurström arvioi Ylen haastattelussa, että työkoneet ilmestyvät Sorin sillan kupeeseen keväällä 2014. Keskusareenan avajaisia vietettäisiin syksyllä 2016.
Kevättalvella 2014 työkoneita ei vieläkään näy. Tampereen kaupungin mitta täyttyy ja Tampereen Keskusareena Oy saa lähteä neuvotteluista. Kaupunki ja rakennusyhtiö NCC alkavat etsiä uusia kumppaneita. Areenan mahdolliset avajaiset siirtyvät jälleen, tällä kertaa vuoteen 2019.
Bjurström uskoo vielä mahdollisuuksiinsa: – Olen tehnyt viisi vuotta kovasti töitä sen eteen, että areena tulee. Nyt katselen sivusta seuraavat neljä kuukautta, Bjurström sanoo.
Viikko ennen joulua tiedotustilaisuudessa Tampereen virastotalossa istuu vakavia miehiä: NCC vetäytyy Keskusareenasta. Tampereen kaupunki jää yksin 400 miljoonan euron hankkeen kanssa. Keskusareenan nimi vaihtuu Tampereen monitoimiareenaksi. Kaupunki ei halua nimen sekoittuvan hankkeesta pois jääneeseen Tampereen Keskusareena Oy:hyn.
Eppu Normaali haluaa mukaan areenaan
Elokuussa vuonna 2015 Tampereelta kuuluu taas kummia. Eppu Normaali aikoo mukaan Tampereen Kansi ja areena -hankkeeseen, otsikoi Yle nettisivuillaan. Eput ovat mukana rakennusyhtiö Lemminkäisen ympärille muodostetussa yritysryhmässä. Kokoonpanoon kuuluu myös tamperelainen ravintola-alan yritys Restamax. Ryhmä kilpailee kansihankkeesta SRV-yhtiöiden ja SRV-Rakennuksen perustaman ryhmittymän kanssa.
Tampereen kaupunki on houkutellut uusia kumppaneita Kansi ja areena -hankkeeseen tarjoamalla toteuttajalle tontteja Tampereen Näsijärven rantaan muodostuvalta Ranta-Tampellan alueelta. Tonttien hinta on arvioitu etukäteen.
Kaupunki neuvottelee molempien yritysryhmien kanssa ja odottaa saavansa tarjoukset 11. tammikuuta 2016 mennessä. Päivitetyn arvion mukaan Kansi ja areena -hanke tuo Tampereelle rakennusvuosina 2017–2025 noin 3 600 työpaikkaa, eli noin 440 työpaikkaa vuodessa.
– Kansi ja areena on valtakunnallisesti merkittävä, ja sillä on huomattavia vaikutuksia työllisyyteen ja verotuloihin koko Pirkanmaalla ja muuallakin Suomessa, sanoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen tiedotteessa joulukuun alkupuolella.
Tällä hetkellä tavoitteena on, että Tapparan ja Ilveksen uusi kotihalli valmistuu vuonna 2020.
