Poliittisen päätöksenteon kuva on joukko tummiin pukuihin pukeutuneita keski-ikäisiä miehiä, joiden joukossa on väriläikkänä muutamia tyylikkäitä naisia siisteissä kampauksissaan. Hyvä ulkonäkö onkin entistä tärkempi poliitikolle ja varsinkin naispoliitikoille, arvioivat entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen ja uusina eduskunnassa aloittaneet Tiina Elovaara ja Ilmari Nurminen.
Naisten pukeutumista ja ulkonäköä arvostellaan usein hyvin julmasti. Tekee niin tai näin, menee aina väärin päin.
Rosa Meriläinen
Ulkonäkö vaikuttaa tutkimusten mukaan politiikassa pärjäämiseen, vaikka se ei ole politiikassa keskeisin tai tärkein asia, sanoo Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus. Ei tarvitse olla kaunis tai komea päästäkseen eduskuntaan, mutta voi saada muutaman äänen lisää, jos on miellyttävä ulkonäöltään.
Kyllä kansalaiset katsovat ajatuksia ja arvoja äänestyspäätöstä tehdessään.
Ilmari Nurminen
– Tutkimukset kertovat, että ihmiset ovat valmiimpia äänestämään henkilöä, jota he pitävät miellyttävän näköisenä. On myös todettu pitkällä skaalalla, että vuosikymmenien varrella poliitikkojen ulkonäkö on muuttunut ja he ovat yhä viehättävämpiä.
Professori Isotaluksen mukaan ihmisiin vaikuttaa myös ns. halo -efekti.
– Jos pidämme jotakin ihmistä miellyttävän näköisenä, me helposti liitämme semmoiseen ihmiseen muitakin myönteisiä piirteitä. Voimme esimerkiksi ajatella, että hän on mukava tai vähän älykkäämpi. Yksi vahvasti myönteinen asia vaikuttaa, että henkilöä muutenkin arvioidaan myönteisesti. Tämä pätee myös politiikassa.
Lisäarvoa mediasta
Kaunis tai komea yltää mediaan useammin kuin vaatimattomamman näköinen. Antamalla itsestään miellyttävän kuvan julkisuudessa hän voi vaikuttaa myös älykkäämmltä, arvioi Pekka Isotalus.
– Televisio esimerkiksi suosii tällaisia miellyttävän näköisiä henkilöitä. Mutta vaikka tapaisimme tämän tästä poliitikkoja torilla, antaisimme äänemme helpommin miellyttävälle ihmiselle. Pidetään häntä ehkä myös jollain lailla pätevämpänäkin.
Isotalus muistuttaa, että koko yhteiskunta on muuttunut ulkonäkökeskeisemmäksi.
Linnanjuhlat ovat ulkonäköpaineiden kliimaksi, kun on tottunut olemaan esillä yhteiskunnallisten asioiden, ei asun tai hiusten vuoksi.
Tiina Elovaara
– Ulkonäöllä on kaikilla elämän alueilla suurempi merkitys kuin aikaisemmin. Miellyttävään ulkonäköön kiinnitetään helposti huomiota varsinkin ammatissa, joka on julkinen.
Kauneus voi olla myös haitta
Näyttävä ulkomuoto voi olla myös haitta tai rasite, katsoo Isotalus.
– Jos on erittäin kaunis tai komea, se voi myös kääntyä politiikassa itseään vastaan. Jos ajatellaan ettei ole mitään muita ominaisuuksia kuin se kaunis ulkonäkö. Ääriesimerkki oli aikoinaan Tanja Karpela, joka tuli missitausta kautta politiikkaan. Hänen pätevyyttään poliitikkona arvioitiin kriittisesti juuri sen takia, että hän oli niin kaunis. Piti tehdä enemmän töitä rakentaakseen uskottavuutta.
Pelko eduskunnan muuttumisesta stailattujen ja plastiikkakirurgien muotoilemien nukkehahmojen teatteriksi on kuitenkin turha.
– Äänestyspäätöksen takana on kuitenkin niin paljon muita asioita, jotka painavat ihmisten vaakakupissa enemp kuin ulkonäkö.
Ulkonäköpaineissa on sukupuolien välinen ero, korostaa Pekka Isotalus. Tutkimusten mukaan naiset kokevat enemmän ulkonäköpaineita kuin miehet. Median huomio on omiaan lisäämään näitä paineita.
Siitäkin saa kuulla, jos ei ole glamour -kaunotar ja vaatii tosi paljon pokkaa olla vaikka läski naispoliitikko.
Rosa Meriläinen
– Kun esimerkiksi Jutta Urpilainen puolueen puheenjohtajana muutti hiustyyliään, se oli jo uutinen. Se nosti kohua ja epäilyjä, että takana on jotakin muutakin. Myös Mari Kiviniemi pääministerinä kohtasi paljon tällaista ulkonäköön kohdistuvaa huomiota, sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä.
Ulkonäköpaineita myös huipulla
Tutkija Johanna Mäkelä Tampereen yliopistosta tekee parhaillaan väitöstutkimusta, jonka työnimenä on "poliittinen viestintä ja johtajuus - naiset politiikan huipulla". Mäkelä on haastatellut 18 naisministeriä tai puolueen puheenjohtajana toiminutta naista, ja haastatteluissa poliitikkojen ulkonäköpaineet ovat tulleet vahvasti esille.
Ulkonäkö ei saa vaikuttaa siihen, miten otetaan politiikan teossa huomioon.
Ilmari Nurminen
– Media kiinnittää edelleen naispoliitikkojen ulkonäköön miehiä enemmän huomiota. Se vaikuttaa myös tämän poliitikon pätevyyden ja uskottavuuden arviointiin. Poliitikko voi kuitenkin myös hyötyä ulkonäöstä esimerkiksi naistenlehtien julkisuudessa.
Mäkelän tutkimuksen mukaan nämä huipulla olevat naiset joutuvat koko ajan tasapainoilemaan rajapinnoilla.
– Ei saa olla liian paljon sitä tai liian vähän tätä. Naispoliitikoilla on vastassa ristiriitaisia odotuksia, osin median luomina ja esiintuomina.
Naisten painoon, vaatetukseen ja ulkonäköön kiinnitetään miehiä enemmän huomiota, arvioi Mäkelä.
Jos miettii ulkonäön korrelaatiota poliittiseen menestykseen, on valttikortti olla keski-ikäinen mies.
Tiina Elovaara
– Aina presidenttiä myöten. Tarja Halostakin arvosteltiin hänen presidenttikaudellaan käsilaukuista ja ulkonäöstä. Korkea asemakaan ei suojaa ulkonäkökeskeiseltä arvostelulta.
Vetoapua tehtäviin
Kaunis ulkomuoto ei sinänsä ole avain poliittisiin tehtäviin, mutta vetoapua sitä voi kyllä olla, uskoo Johanna Mäkelä.
– Esimerkiksi puolueet ovat käyttäneet nuorehkoja naisia hyödykseen hankalissa tilanteissa julkisuudessa. Ulkonäkö on kuitenkin myös imagollinen mahdollisuus erottua muiden poliitikkojen joukosta.
Nuoruus ja kauneus eivät kuitenkaan ole ikuisia. Pitkät päivät, kokoukset ja iltaistumiset ovat pyöristäneet monta nuorta kaunotarta ylipainoisiksi keski-ikäisiksi.
Siistillä pukeutumisella haluan viestiä, että arvostan eduskuntaa ja instituutiota.
Ilmari Nurminen
– Ikärasismia esiintyy myös politiikassa naisia kohtaan.
Ulkonäköasioissa tasa-arvo on Mäkelän mielestä hieman lisääntynyt ja nykyään myös miesten pukeutumista tarkkaillaan enemmän.
– Mutta ei miesten huonosti istuva puku tai tyylitön kravatti tai kampaamattomat hiukset herätä kovin paljon huomiota. Eikä sitä myöskään liitetä asiantuntijuuteen tai uskottavuuteen, kuten naisilla helposti tehdään. Ja tutkimusten mukaan median käyttämät asiantuntijat ovat edelleen pääasiassa miehiä.
Ulkonäköpaineita ja hyvännäköisyyden vaikutusta poliittiseen uraan käsitellään Ylen uudessa ajankohtaisohjelmassa Perjantaissa TV1:llä kello 21.05 alkaen. Perjantai puhuu Susanna Kosken kanssa mm. siitä, miten kansanedustajan kannattaa käyttäytyä julkisuudessa.