Romahtanut rupla ja öljyn alhaiset maailmanmarkkinat: siinä syy suomalaisten autovirtaan Venäjän puolelle. Bensiinikauppiaiden liiton mielestä valtion pitäisi puuttua itärajan bensaralliin.
Helsingin Mannerheimintien toimistossa on huolestunut mies.
Suomen Bensiinikauppiaiden liiton ja Liikennepalvelualojen liiton (SBL ry:n) toimitusjohtaja Mika Hokkanen silmäilee juuri ilmestynyttä tutkimusta laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutuksista.
Yhdessä Pellervon taloustutkimuksen kanssa tehtyyn tutkimukseen vastasi reilut 250 huoltamoalan yrittäjää. Tutkimus kattaa ajanjakson 2005–2013. Haastattelut on tehty myöhemmin.
Tutkimus vahvistaa sen mitä on tiedetty – ja pelättykin.
Itä-Suomessa huoltamoyritysten liikevaihto on laskenut keskimäärin 13,2 prosenttia vuosien 2005–2013 välillä. Tulos oli hieman alle huoltamoiden keskimääräisen liiketuloksen vuonna 2013. Etelä-Karjalan huoltamoista jopa 60 prosentilla tulos jäi negatiiviseksi vuonna 2013.
Mitä lähempänä rajaa huoltamo on, sitä enemmän itärajan bensaralli vaikuttaa kannattavuuteen. Tutkimuksessa rajalinjaksi vedettiin 200 kilometrin etäisyys itärajasta.
Polttoainemyynnin liikevaihto oli tällä alueella vähentynyt joka viidennellä huoltamolla.Tupakkatuotteiden myynti on vähentynyt neljänneksellä huoltamoista.
Merkittävin syy liikevaihdon muutokseen on ollut kilpailutilanteen muuttuminen polttoainemarkkinoilla.
Viidennes vastaajista piti juuri rajatuontia merkittävänä tekijänä liikevaihdon kehitykseen. Eniten rajatuonnin koetaan vähentävän tupakkatuotteiden ja polttoaineen liikevaihtoa.
– Huolestuneisuuden oktaaniaste on aika korkea. Kauppiaat ovat pitkään viestittäneet että bensaralli on todellinen ongelma, toimitusjohtaja Mika Hokkanen (SBL ry) huokaa.
Bensaveropakolaisia Niiralassa?
Bussinkuljettajan työstä eläkkeelle jäänyt Matti Meskanen Joensuusta on yksi Venäjälle tankkaamaan menevistä. Volvo-kuski ei hätkähdä toimittajan kysymystä tullin autojonossa: meneekö tässä bensaveropakolaisia?
– Halpa bensa ja ajankulu, siinä syyt. Jos toista tonnia on kuukausieläke, ja jos tuon tason autolla meinaa liikkua, täältä pitää bensa hakea, Meskanen nauraa kysymykselle.
Polttoaineiden hinta on talven aikana ollut ennätysalhaalla. Rääkkylästä tankille lähtenyt** Reijo Karppanen **puhisee Suomen tullin jonossa Venäjälle.
– Ei meillä Rääkkylässä bensanhinta ole aiempaa halvempaa. Se on noussut! Bensanhinta on 1,47 euroa litra. Jos tuolla Kehä III:lla litra maksaa 1,16 euroa niin tulukoot meiltä hakemaan kallista menovettä jos haluavat. Ei me voida lähteä Helsinkiin tankkaamaan autoa, Reijo Karppanen kovistaa toimittajaa.
Tullin ovi käy Niiralassa koko ajan. Rajanylityksen käytännöt rajan molemmin puolin ovat suurimmalle osalle matkaajista perin tuttuja.
Viinijärveläinen Pentti Karjalainen kertoo käyvänsä kaksi kertaa päivässä tankilla Venäjän puolella.
– Tankkaan kahta eri autoa. Kyllä se kannattaa, kun tankkaan omaa ja kaverin autoa. Autot tuodaan tuohon rajapysäkille ja siitä käyn tankille. Kyllä siinä säästää kohtuullisen paljon, ehkä noin 50-100 euroa kuukaudessa.
Vilkkaimmat kuskit useita kertoja päivässä Venäjällä
Tullipäällikkö **Erkki Multamäki **on tarkkaillut reilut 20 vuotta autoliikennettä Niiralan tulliasemalla. Bensarallin ilmiöt ovat tulleet tutuiksi.
– Vilkkaimmat kuskit käyvät 5-6 kertaa vuorokauden aikana Venäjällä. Kyllä siinä tulee epäily pienimuotoisesta salakuljetuksesta.
Venäjällä saa käydä tankkaamassa auton sekä tuoda lisäksi 10 litraa polttoainetta kanisterissa kerrallaan.
Tuontia rajoittaa Venäjän lainsäädäntö, ei Suomen.
Bensa on Venäjällä tällä hetkellä niin halpaa että tuonti kannattaa tavalla tai toisella, ajattelee varmaan moni autoilija.
Laillisesti jo 20 litran tuominen Venäjältä kannattaa vaikka maksaisi tullissa veron. Bensalitran jäisi edelleen alle Suomen hintojen.
Entä bensan hamstraus omaan käyttöön, oman pihan tynnyriin – ja sanktio moisesta?
– Se on kiellettyä. Siinä syyllistytään lievään veropetokseeen. Sakko yhden bensatankin tyhjentämisessä ei ole montakaan euroa, tullitarkastaja Erkki Multamäki sanoo.
Tullilla on kyllä valtuudet valvoa laitonta itäbensan käyttöä, mutta Multamäen mukaan se on käytännössä hankalaa.
– Pitäisi ryhtyä pitämään tukkimiehen kirjanpitoa. Mitata tankkia rajanylityksissä, paljonko siellä on polttoainetta, katsoa ajokilometrit. Käytännössä se ei ole mahdollista.
Isänmaan vai autoilijan kukkaro?
Itäraja vuotaa pahasti, kotimaan veroeuroja polttoaineesta valuu Venäjän loppumattomaan kitaan. Kuiinka paljon, sitä voidaan vain arvailla.
ToimitusjohtajaMika Hokkasen(SBL ry) mukaan Itä-Suomen huoltamoiden hätähuuto on kuultava.
Mitä valtio voi sitten tehdä? Tätä pohtiessa Venäjän puolella polttoaineiden litrahinta hämmästyttää.
Tullin jonossa matkalla Venäjältä Suomeen autovirrassa on harvakseltaan ”pitkäkilpisiä” – venäläisiä autoja. Suurin osa on suomalaisia rekisterikilpiä.
Itärajan bensarallia on käynnissä joka ikinen päivä.
Moraalitonta bensaveropakolaisuutta vai järkevän autoilijan reissaamista?
