Kun vauras Minela-säätiö tekee päätöksiä, istuu pöydän ääressä myös säätiön asiamies Perttu Nousiainen. Kun puheenjohtaja kopauttaa Maaseudun säätiön kokouksen avatuksi, esityslistaa silmäilee todennäköisesti myös säätiön asiamies Aki Haaro.
Kokouksia miehillä riittää: Haaro istuu neljän yhtiön hallituksessa ja on 40 yhtiön toimitusjohtaja. Nousiainen istuu 51 yhtiön hallituksessa ja on neljän yhtiön toimitusjohtaja.
Suurelle yleisölle Haaro ja Nousiainen ovat melko tuntemattomia nimiä, mutta keskustassa heidät tunnetaan hyvin. Miehet ovat runsaassa vuosikymmenessä ponnistaneet puolueen nuorisojärjestöstä merkittäviksi vallankäyttäjiksi lukuisissa keskustataustaisissa yhteisöissä.
Merkittävintä valtaa kaksikko käyttää kuitenkin Nuorisosäätiössä, joka on keskustaa lähellä olevista säätiöistä varakkain.
Nuorisosäätiö omistaa tuhansia asuntoja eri puolilla Suomea. Satojen miljoonien eurojen omaisuus on hankittu valtaosin kansalaisten eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella. Esimerkiksi RAY on tukenut yleishyödyllisen säätiön toimintaa 2000-luvulla yli 35 miljoonalla eurolla.
Sääntöjensä mukaan Nuorisosäätiön tehtävänä on tukea nuorten itsenäistymistä. Käytännössä tämä on tarkoittanut ennen kaikkea kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjoamista nuorille.
Haaron ja Nousiaisen johdolla säätiöstä on kuitenkin nopeasti alettu muokata myös kovan rahan rakennuttajaa ja vuokranantajaa jopa Suomen rajojen ulkopuolella.
Vaikka Nuorisosäätiön julkinen rahoitus on ehtynyt, se aikoo lähivuosina kaksinkertaistaa asuntojensa määrän ja suunnittelee jopa tuhansien kovan rahan asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin.
RAY on tukenut yleishyödyllisen Nuorisosäätiön toimintaa 2000-luvulla yli 35 miljoonalla eurolla.
Halu hakea aiempaa suurempia tuottoja näkyy myös säätiön sijoitustoiminnassa. Nuorisoasuntojen vuokralaisilta kerättyjä korjausvaroja on sijoitettu isolla riskillä Vietnamin pörssiä myöten vastoin valvojien ohjeita. Nuorisosäätiöllä on erikoinen lainajärjestely asiakkaitaan veronkierrossa avustaneen sveitsiläispankin kanssa.
Haaron ja Nousiaisen nimet nousevat esiin myös Nuorisosäätiön kanssa samassa kohteessa toimineen kiinteistösijoitusyhtiön yhteydessä. Kaksikon nurkanvaltaus keskustan pää-äänenkannattajaa Suomenmaa-lehteä kustantavassa mediayhtiössä herättää ärtymystä jo keskustan puoluetoimistollakin.
Miksi halpaa asumista nuorille tarjoava säätiö haluaa nyt rakentaa asuntoja Tallinnaan ja luksuslukaaleja Lahden keskustaan? Entä miten säätiön johtajien omat edut pysyvät erillään Nuorisosäätiön edusta, kun sekä säätiö että sen johtajien hallitsema kiinteistösijoitusyhtiö hierovat kauppaa samasta kohteesta?
Keskustanuorten kasvatit
2000-luvun alkuvuosina Keskustanuorissa toimi yritteliäs parivaljakko. Puheenjohtajaksi oli vuonna 2003 noussut 24-vuotias Perttu Nousiainen – puolueen nouseva tähti Kuopiosta. Hänet oli valittu vuotta aiemmin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi.
Ilta-Sanomien haastattelussa Nousiainen paljasti tienneensä jo 15-vuotiaana, että hänestä tulee vielä Suomen tasavallan presidentti. Nuoren miehen seuraava tavoite oli kuitenkin hieman maltillisempi: kansanedustajaksi maaliskuun 2003 vaaleissa. Tavoite jäi saavuttamatta. Keskustanuorten puheenjohtajuuden hän kuitenkin nappasi samana syksynä.
Uudessa tehtävässään Nousiainen pääsi käyttämään puhelahjojaan, joilla hän oli muutamaa vuotta aiemmin päässyt Guinnessin ennätysten kirjaan. Nousiainen oli puhunut yhteen menoon yli 26 tuntia muun muassa Kalevalasta ja kansallisesta heräämisestä.
Nuori maailmanennätyspuhuja sai Keskustanuorissa uuden työkaverin, nuorisojärjestön talousvastaavan Aki Haaron. 32-vuotias vantaalainen yo-merkonomi oli sitä ennen hakenut tuloksetta muun muassa Kristiinankaupungin seurakuntayhtymän talouspäälliköksi.
Haaro pyrki Vantaan valtuustoonkin, mutta kansansuosio jäi saavuttamatta. Haaro keräsi keskustalle 39 ääntä kunnallisvaaleissa vuonna 2004.
Perttu Nousiainen pääsi Guinnesin ennätysten kirjaan puhuttuaan yhteen menoon yli 26 tuntia.
Jo tuolloin Haaro istui monien keskustalaisten rahavirtojen äärellä. Hän toimi tilintarkastajana kahdeksassa Nuorisosäätiöön kuuluvassa kiinteistöosakeyhtiössä.
Lisäksi Haaro oli tuettuja lomia järjestäneen Lomayhtymän sekä sen liiketoimintaa pyörittävän Lomayhtymä Finland Oy:n hallitusten jäsen. Haarolla oli paikka myös keskustalaisen mediakonserni Suomenmaan eli nykyisen Joutsen Median hallintoneuvostossa.
Vuonna 2006 keskustan puoluetoimistolle tarvittiin talousosaajaa. Rahapulaansa tuskailleen puolueen ei tarvinnut palkata kokonaan uutta työntekijää, kun Aki Haaro ryhtyi hoitamaan myös emopuolueen taloushallintoa. Pian alkoi tapahtumaketju, joka johti sekä Haaron että koko puolueen vuosia kestäneeseen kujanjuoksuun.
Vaalirahaskandaali
Vuonna 2007 paljastunut suuri vaalirahaskandaali olisi voinut jäädä ainakin osittain pimentoon, ellei Aki Haaro olisi erehtynyt laittamaan nimeään väärään paperiin.
Vaalirahakohun keskiössä oli kiinteistökehitysyhtiö Nova Group ja sen keulamiehet Arto Merisalo ja Tapani Yli-Saunamäki, jotka keräsivät rahaa erityisesti keskustalaisille ehdokkaille. Näitä rahoja jaettiin vaalien alla perustetun Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistyksen kautta.
Yhdistys paljastui kulissiksi, jonka takana puoluejohto ja liikemiehet järjestelivät vaalirahaa ja venyttivät rahoitukseen liittyviä lakeja.
Tuolloinen keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen kertoo Maan tapa -kirjassaan yhdistyksen perustamisesta. Hän sanoo alleviivanneensa, ettei mikään tai kukaan yhdistyksessä saisi kytkeytyä puolueeseen. Vaikka pesäeron piti olla selvä, toisin kävi.
"Ongelma johtui siitä, että Tapani Yli-Saunamäki oli kerännyt kolme hallituksen jäsentä ja tilintarkastajan, mutta ei ollut oivaltanut, että tarvittiin myös varatilintarkastaja. [Keskustan kehittämispäällikkö Lasse] Kontiola oli pyytänyt Aki Haaroa kopiokoneella varatilintarkastajaksi, jotta sai hoidetuksi asian pois päiväjärjestyksestä ja pääsisi Rovaniemelle joulunviettoon. Ei Kontiolalla sytyttänyt, että näin hän tuli kytkeneeksi Haaron yhdistykseen mukaan. Täysin tahaton teko", Jarmo Korhonen kirjoittaa.
Myöhemmin kävi ilmi, että yhdistys oli lisäksi perustettu puoluesihteeri Korhosen työhuoneessa. Kuvio näytti pahalta, sillä keskusta oli julkisuudessa kaikin voimin yrittänyt etäännyttää itseään kohun keskiössä olevasta yhdistyksestä.
Vaalirahauutisointi riepotteli Haaroa vuosien ajan. Kesällä 2010 toimittajat vaativat Haarolta vastauksia kysymyksiin Joutsen Median valtataistelusta.
Vain vähän aiemmin oli käynyt myös ilmi, että keskustalla oli 50 000 haamujäsentä. Haaron pinna petti ja Lehtikuvan kuvaaja otti yhden poliittisen lähihistorian ikimuistoisimmista kuvista. Siinä puoluehallituksen kokouksesta poistunut Aki Haaro pakenee toimittajia kiipeämällä kaksimetrisen aidan yli.
Haarolle ja puolueelle kiusalliset kommellukset saivat vakavampaa jatkoa vielä samana vuonna. Vaalirahauutisoinnin ollessa käynnissä huomio kiinnittyi keskustalaiseen Nuorisosäätiöön.
Aki Haaro oli Nuorisosäätiön hallituksen jäsenenä ollut jakamassa keskustalaisille ehdokkaille vaalitukea säätiön varoista. Tämä oli vastoin julkisia tukia nauttineen säätiön sääntöjä. Keskusrikospoliisi käynnisti rikostutkinnan.
Nuoret isännät ottavat vallan Nuorisosäätiössä
Elokuussa 2010 Nuorisosäätiössä jouduttiin vaihtamaan hallitusta poikkeuksellisen tukalassa tilanteessa. Keskusrikospoliisi epäili hallituksen aiempia jäseniä rikoksista. Haaron kohdalla epäilyt koskivat lahjuksen antamista ja luottamusaseman väärinkäyttöä.
Oikeuskansleri puolestaan pohti, pitäisikö pääministeri Matti Vanhasenkin toimista aloittaa rikosoikeudellinen arviointi. Epäilynä oli, että keskustalainen pääministeri olisi rikkonut lakia päättäessään julkisen tuen antamisesta Nuorisosäätiölle, joka oli puolestaan antanut hänelle itselleen vaalitukea. Epäily johti keskusrikospoliisin tutkintaan, joka ei kuitenkaan edennyt syyteharkintaan.
Eturivin keskustalaiset eivät tilanteessa ymmärrettävästi tungeksineet Nuorisosäätiön hallitukseen. Säätiön historian suurimman kriisin keskellä hallitukseen nousikin Haaron vanha tuttu Perttu Nousiainen. Uusi tulokas nimitettiin suoraan varapuheenjohtajaksi.
Tästä alkoi näiden entisten keskustanuorten valtaannousu vauraassa säätiössä.
Rikosepäily ei hidastanut Haaron uraa. Hän jätti työnsä puolueen hallintopäällikkönä, mutta siirtyi Nuorisosäätiön hallituksen jäsenestä säätiön asiamieheksi ja toimitusjohtajaksi.
– Tämä sopi puolueelle paremmin kuin hyvin, koska hän oli kuitenkin jossain määrin ryvettynyt vaalirahakohussa, kertoo puolueen ytimessä pitkään toiminut vaikuttaja.
Toisen sisäpiiriläisen mukaan Haaro suorastaan heitettiin puoluetoimistolta säätiöön osana puolueen kasvojen pesua.
Alkuvuodesta 2013 käräjäoikeus tuomitsi Aki Haaron luottamusaseman väärinkäytöstä Nuorisosäätiön hallituksessa. Tästä huolimatta kaverukset saivat Nuorisosäätiön lopullisesti valtaansa heinäkuussa.
Nousiainen nimitettiin säätiön hallituksen puheenjohtajaksi eli Haaron pomoksi. Varapuheenjohtajaksi tuli Kiril Häyrinen, joka oli Haaron ja Nousiaisen vanha tuttu Keskustanuorten johdosta.
Näin keskustan ote Nuorisosäätiöstä kirposi. Vaikka säätiö on juuriltaan keskustalainen, lain mukaan säätiöitä ei omista kukaan. Nuorisosäätiön hallitus on itseään täydentävä eli hallitus myöntää itse jäsenten erot ja päättää uusista jäsenistä.
Näin mikään ulkopuolinen taho ei voi sanella Nuorisosäätiölle, keitä se valitsee johtoonsa. Hallituksen jäsenen voi erottaa säätiön ulkopuolelta ainoastaan tuomioistuimen päätöksellä jatkuvien laiminlyöntien takia.
Kovan rahan kiinteistöbisnekseen
Alunperin Nuorisosäätiö on Maaseudun Nuorten Liiton eli nykyisen Keskustanuorten luomus.
Yleishyödyllisen säätiön tehtävänä on tukea nuorten itsenäistymistä. Käytännössä tämä on tarkoittanut erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamista nuorille. Julkisella tuella rakennettujen vuokratalojen asukkaat on valittu sosiaalisin perustein, eikä vuokrilla ole saanut tavoitella voittoa.
Uuden johtotroikan aikana Nuorisosäätiö on laajentanut toimintaansa. Säätiöstä on ryhdytty muokkaamaan merkittävää kovan rahan rakennuttajaa ja vuokranantajaa.
Vielä vuonna 2012 säätiö listasi toimintakertomuksessaan suunnitteilla ja rakenteilla olevaksi neljä kohdetta, joihin piti tulla yhteensä 409 nuorisoasuntoa. Kaikkiin oli haettu valtion korkotukilainaa, Raha-automaattiyhdistyksen investointiavustusta tai molempia.
Näistä ainoastaan Helsingin Jätkäsaareen valmistunut talo sai korkotukilainaa Aralta ja investointitukea RAY:lta. Sen jälkeen kumpikaan ei ole antanut Nuorisosäätiön asuntokohteisiin tukea.
Vuoden 2015 toimintakertomuksen mukaan Nuorisosäätiö suunnittelee tai rakennuttaa 35 kohdetta, joihin tulisi peräti yli 3 600 asuntoa. Suunnitelmat ovat huimaavia, kun ottaa huomioon, että 1960-luvulta saakka toimineella säätiöllä oli viime vuoden lopussa noin 3 300 nuorisoasuntoa. Kaiken kukkuraksi näyttää siltä, että asuntokannan tuplaamiseen ei ole tulossa julkista rahaa.
Yksi syy rahoittajien penseyteen löytynee Lahden Kauppatorin laidalta. Nuorisosäätiö rakennuttaa kaupungin paraatipaikalle kahdeksankerroksista taloa, johon säätiön vuosikertomuksen mukaan on tulossa 265 asuntoa. Ylimpiin kerroksiin tulee kaksikerroksisia kattohuoneistoja, joista suurin on lähes 300-neliöinen.
Hanke ei ole saanut julkista tukea, joten sitä eivät sido Aran tai RAY:n säännöt enimmäisvuokrista tai asukkaiden valinnasta sosiaalisin perustein. Nuorisosäätiö antaa vuosikertomuksessaan ymmärtää, että pääosa asunnoista on tarkoitettu nuorille, mutta mikään viranomainen ei valvo asiaa. Haaro kertoikin viime marraskuussa Uusi Lahti -lehdelle, että osa Lahden torikorttelin asunnoista myydään.
Säätiön pitää noudattaa säännöissään määrättyä tehtävää. Nuorisosäätiön säännöt määräävät, että se tukee nuorten itsenäistymistä vuokraamalla nuorille asuntoja. Nuorisosäätiö käyttää silti varojaan kovan rahan asuntobisnekseen, vaikka sen asuntojonossa on nytkin yli tuhat nuorta.
Halpoja asuntoja nuorille vai kalliita asuntoja kaikille?
Julkisella tuella paisutettu Nuorisosäätiö on nykyisin niin vauras, että se pystyy rakentamaan asuntoja myös ilman valtion tukia ja niihin liittyvää sääntelyä. Vaikka säätiön tehtävä on selvä, on täysin sen itsensä päätettävissä, milloin vapaarahoitteiset asunnot ovat kohtuuhintaisia nuorisoasuntoja ja milloin ne ovat sijoituksia, joille pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tuotto.
Nuorisosäätiöllä onkin jo kymmeniä vuokra-asuntoja, joihin ei voi hakea asukkaaksi sen kautta.
Hyvinkääläisellä Martin asuinalueella sijaitsee säätiön omistamia uusia värikkäitä luhtitaloja. Yhden ovista avaa nuori perheenäiti, joka löysi asuntonsa Vuokraovi.com-palvelusta. Hän ei edes tiedä asuvansa Nuorisosäätiön asunnossa. Toinen, naapuritalossa asuva nainen kertoo maksavansa noin 70 neliön asunnostaan säätiölle vuokraa yli 1100 euroa.
– Asunto on kiva, mutta liian kallis, minkä vuoksi olen suunnitellut muuttavani täältä pois, nainen sanoo.
Nuorisosäätiö omistaa pelkästään näissä luhtitaloissa kolmisenkymmentä asuntoa. Niihin otetaan asukkaaksi kenet hyvänsä, joka on valmis maksamaan korkeaa markkinavuokraa. Säätiö vuokraa vapailla markkinoilla kymmeniä muitakin asuntoja, joita on jo nyt ainakin Hämeenlinnassa, Espoossa ja Riihimäellä.
Suomalaisnuorille asuntoja Tallinnaan?
Nuorisosäätiö rakennuttaa asuntoja nykyisin myös ulkomaille. Säätiölle valmistuu tämän vuoden aikana Tallinnaan yhdeksän asunnon uudisrakennus.
Tallinnan-kohde löytyy jo Virossa toimivan suomalaisen kiinteistönvälittäjän verkkosivuilta. Missään ei ole mainintaa, että kyse olisi nuorille suunnatusta kohtuuhintaisesta asumisesta, eikä kohdetta mainita myöskään Nuorisosäätiön vuosikertomuksessa.
Yle olisi halunnut haastatella säätiön hallituksen jäseniä ja kuulla heidän ajatuksiaan uusista aluevaltauksista. He perustelivat kieltäytymistään sillä, että säätiön asioita kommentoivat julkisuudessa ainoastaan puheenjohtaja Perttu Nousiainen ja asiamies Aki Haaro. Nämä taas eivät ole reilun puolen vuoden aikana suostuneet lukuisista pyynnöistä huolimatta kameran eteen tai antamaan muutenkaan haastattelua.
– Jos laitatte sähköpostilla ensin, minkälaisia asioita on ja mitä se koskee, niin voidaan sähköpostilla sitten palata, Nousiainen sanoi kieltäytyessään haastattelusta.
Sähköpostitse Nousiainen vastaa esimerkiksi kysymykseen, onko asuntojen hankkiminen Suomen ulkopuolelta tarkoituksenmukaista säätiön toiminnan kannalta:
"Nuorisosäätiön hallitus on tehnyt strategisen linjauksen, jossa säätiö toimii myös Virossa. Säätiö tarjoaa Virossa asuntoja nuorille työssäkäyville henkilöille. Päätöksen perustana oli laaja Tallinnassa työskentelevien suomalaisnuorten määrä sekä vuokra-asuntojen erittäin vähäinen tarjonta Tallinnassa. Säätiö on hankkinut ulkopuolisen lausunnon toiminnastaan Virossa ja se on säätiön sääntöjen ja säätiölain mukaista toimintaa. Virossa tapahtuva toiminta ei ole valtion tukemaa asuntotuotantoa", kirjoittaa Nousiainen.
Remonttirahat riskisijoituksissa
Nuorisosäätiö omistaa asuntoja useiden kiinteistöosakeyhtiöiden kautta. Näillä tytäryhtiöillä on asuntojen lisäksi varallisuutta, jota on kerätty ennen muuta tulevia remontteja varten.
Useat Nuorisosäätiön omistamat kiinteistöosakeyhtiöt ovat sijoittaneet remonttirahojaan hyvinkin riskipitoisiin arvopapereihin. Varoja on sijoitettu muun muassa erittäin korkean riskin rahaston kautta aasialaisille osakemarkkinoille.
Näitä korjausvaroja oli vuoden 2014 lopussa sijoitettuna arvopapereihin yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Summasta puolet oli sijoitettu Irlantiin ja Liechtensteiniin rekisteröityjen vakuutus- ja rahastoyhtiöiden kautta.
Analyytikko Ari Rajala pitää säätiön arvopaperisijoituksia poikkeuksellisina jopa liiketaloudellisin perustein toimivalle yhtiölle.
– Siellä on aika paljon riskipitoisia sijoituksia. Normaali yritys pyrkii sijoittamaan varojaan mahdollisimman riskittömästi, Rajala sanoo.
Rajalan mukaan sijoituksista näkee, ettei varoja pyritä sijoittamaan mahdollisimman turvallisesti, vaan niille haetaan riskillä suurempaa tuottoa. Irlantiin ja Liechtensteiniin mennään Rajalan mukaan riskisijotusten perässä.
– Jos haettaisiin vain turvallista tapaa säilyttää ylimääräisiä varoja pankkitiliä paremmalla tuotolla, ei tarvittaisi tällaisia rahastoyhtiöitä, sanoo Rajala.
Ara moitti sijoituksia jo aiemmin
Ara moitti Nuorisosäätiötä jo vuonna 2010 siitä, että se oli sijoittanut korjausvarojaan sääntöjen vastaisesti. Tuolloin säätiö oli muun muassa ostanut korjausvaroillaan liiketiloja. Ara muistutti, että korjausvarojen pitää olla muutettavissa nopeasti rahaksi.
Rahastosijoitukset saa yleensä realisoitua helposti, mutta korkean riskin sijoituksissa on vaara, että sijoituksia joudutaan myymään suurellakin tappiolla, jos rahaa tarvitaan nopeasti.
Nuorisosäätiön salkussa olevasta, pääasiassa Vietnamin osakemarkkinoille sijoittavasta rahastosta kerrotaan sen verkkosivuilla näin: “Rahastoon sijoittavan tulee hakea sijoituksilleen korkeaa riskipitoista tuottoa vähintään viiden vuoden tähtäyksellä”.
Kun Yle kysyi Aralta Nuorisosäätiön laajasta sijoitustoiminnasta tammikuussa 2016, kävi ilmi, ettei valvova viranomainen ollut tietoinen asiasta. Yllättäen Arassa ei enää pidetty myöskään vuonna 2010 annettuja moitteita kovin merkityksellisinä.
– Ara ei ole viime vuonna käynyt läpi Nuorisosäätiön sijoitussuunnitelmaa, eli meillä ei ole tiedossa, minkälaisia sijoituksia siellä tällä hetkellä on. Vuonna 2010 teimme Nuorisosäätiössä perusteellisemman tarkastuksen, jossa sijoitukset käytiin läpi. Siinä kohtaa emme havainneet mitään suurempaa huomautettavaa, sanoo valvontapäällikkö Sami Turunen.
Turunen kuitenkin sanoo, että Nuorisosäätiö ei saisi ottaa korjausvarojen sijoittamisessa riskejä, eikä sijoitustoiminta saa olla liian laajaa. Ara pyysi Ylen tietojen perusteella Nuorisosäätiöltä selvitystä asiasta. Selvitys ei ole vielä valmistunut.
Nuorisosäätiön asiamies Aki Haaro kertoi tammikuussa, että säätiön sijoituksissa on noudatettu Aran ja muiden viranomaistahojen sekä tilintarkastajien ohjeistuksia.
– Nykyisissä sijoituksissa edellä mainituilla tahoilla ei ole ollut huomautettavaa, hän kirjoitti sähköpostivastauksessaan.
Tiedot viime vuoden mahdollisista sijoituksista eivät käy ilmi Nuorisosäätiön tilinpäätöksistä. Vuoden 2014 riskisijoitukset paljastuivat Raha-automaattiyhdistyksen asiakirjoista. RAY vaati vielä viime vuonna Nuorisosäätiöltä tarkat erittelyt sijoituksista.
Tänä keväänä niitä ei enää vaadittu eli tietoa ei ole enää julkisesti saatavilla. Nuorisosäätiöstä kerrottiin Ylelle, että sijoitukset on nyt myyty pois. Yle ei ole pystynyt vahvistamaan tietoa.
Lyhennysvapaa laina sveitsiläispankista
Perinteisesti Nuorisosäätiö on hakenut lainaa pääasiassa Suomessa toimivilta pankeilta ja julkisomisteiselta Kuntarahoitukselta. Nyttemmin yleishyödyllinen säätiö on kääntynyt yllättävän tahon puoleen.
Nuorisosäätiö kertoo tuoreimmassa vuosikertomuksessaan värvänneensä sveitsiläisen Julius Bär -pankin kilpailuttamaan säätiön lainoja. Julius Bär on tullut tunnetuksi muun muassa puolen miljardin dollarin sakoista, jotka se sitoutui maksamaan Yhdysvaltain valtiolle autettuaan amerikkalaisia kiertämään veroja.
Nuorisosäätiöllä on miljoonalainat sveitsiläisestä pankista "ilman takaisinmaksupäivää tai lyhennysohjelmaa".
Nuorisosäätiö on ottanut lainaa myös suoraan Julius Bäristä. Yksi säätiön omistamista kiinteistöyhtiöistä on tilinpäätöstietojensa mukaan ottanut pankista 3,3 miljoonan euron lainan. Tilinpäätöksen mukaan ”lainalle ei ole määrättyä takaisinmaksupäivää tai lyhennysohjelmaa”. Lainan korkoehdot eivät käy tilinpäätöksestä ilmi.
Analyytikko Ari Rajala sanoo, että tällaisia lainoja otetaan toisinaan kovalla korolla, jos vaikeuksissa oleva yhtiö ei saa muutoin rahaa. Hänen mielestään Nuorisosäätiön tapauksessa tässä selityksessä ei ole järkeä, sillä vakavarainen säätiö saa edullisesti tavallista lainarahaa.
Nuorisosäätiön Perttu Nousiainen ja Aki Haaro eivät halua kertoa Ylelle, miten laina on saatu järjestymään. Nousiaisen sähköpostivastaus kaikkiin Julius Bäriä koskeviin kysymyksiin on aina sama: “pankkisuhteet kuuluvat pankkisalaisuuden piiriin”.
Säätiön johtokaksikko vaietun yhtiön taustalla
Haaron ja Nousiaisen aikana Nuorisosäätiö on yleishyödyllisen tehtävänsä lisäksi laajentunut nopeasti siis myös tavalliseen asuntobisnekseen. Julkisen rahoituksen hiipuessa säätiö on ryhtynyt ostamaan ja rakennuttamaan asuntoja aiempaa enemmän markkinarahalla. Yksi selitys näille kasvaville kovan rahan bisneksille saattaa olla yhtiö nimeltä AT-Asunnot.
Omaa kiinteistösalkkuaan rakentavan pikkuyhtiön tiet risteävät Nuorisosäätiön kanssa useammassa eri osoitteessa. Yhtiön omistaa kolme keskustataustaista yhdistystä, mutta kun pintaa raaputtaa, esiin nousee tuttu parivaljakko. Siksi onkin syytä käydä jälleen Hyvinkään Martissa.
Nuorisosäätiö osti vuonna 2015 Martin värikkäistä luhtitaloista kolmisenkymmentä asuntoa. Vielä tammikuussa 2016 taloyhtiön osakasluetteloon oli kirjattu neljän naapuriasunnon omistajaksi AT-Asunnot. Yhtiön toimitusjohtaja oli jo ehditty nimittää taloyhtiön hallitukseenkin, kunnes kaupat yllättäen peruuntuivat sen jälkeen kun Yle tammikuussa kysyi asiasta Haarolta ja Nousiaiselta.
AT-Asunnot on ostanut asuntoja myös Nuorisosäätiön tärkeän yhteistyökumppanin Salpausselän Rakentajien rivitalokohteesta Lahdessa. AT-Asuntojen kaupat tehtiin mutkan kautta siten, että Salpausselän Rakentajien virolainen työntekijä osti asunnot ensin Salpausselän Rakentajilta ja myi ne edelleen AT-Asunnoille.
Salpausselän Rakentajat on osa SSR Groupia, joka on yksi maan nopeimmin kasvavia rakennusyhtiöitä. Kasvua selittävät pitkälti Nuorisosäätiön kymmenien miljoonien eurojen urakat, joista yksi on Lahden torin laitaan nouseva kerrostalo luksuskattohuoneistoineen. Säätiö on ostanut SSR:ltä myös useita tontteja ja taloja Lahden seudulta.
Kolmannen kerran AT-Asuntojen ja Nuorisosäätiön tiet yhtyvät Helsingin Vuorikadun kattohuoneistossa, jossa asuu sijoitusyhtiö Huhtanen Capitalin kolmikymppinen pääomistaja Juha-Matti Huhtanen. Hän työskenteli aiemmin Danske Bankin yksityispankkiirina Luxemburgissa.
Kaupparekisteritietojen mukaan AT-Asuntojen osoite on Huhtasen kotiosoite. Huhtanen Capitalin toiseksi suurin omistaja taas on viime vuodesta lähtien ollut Nuorisosäätiö.
Viime aikoina Huhtanen Capital on hankkinut sijoitusasuntoja samoista kohteista kuin Nuorisosäätiö. Huhtanen Capital vastaa myös sekä AT-Asuntojen että Nuorisosäätiön omistamien sijoitusasuntojen vuokraamisesta.
Keskustalaiset yhdistykset taustalla
Mutta kuka omistaa Nuorisosäätiön kanssa yhtä aikaa kaupoilla käyneen AT-Asunnot? Kaupparekisteriin toimitetuista asiakirjoista selviää, että omistajina on kolme yhdistystä. Nimien kanssa on syytä olla tarkkana, sillä ne menevät helposti sekaisin: Nuorisotyön tuki, Sivistyksellinen nuorisotyö sekä Nuorten sivistystyö.
Yhdistyksistä ensimmäinen, Nuorisotyön tuki, on perustettu jo 1950-luvulla ja sen yhdeksi tehtäväksi on määritelty Maaseudun Nuorten Liiton eli nykyisen Keskustanuorten tukeminen. Papereiden mukaan yhdistyksen johdossa ovat Nuorisosäätiön omat miehet – Perttu Nousiainen, Aki Haaro ja Kiril Häyrinen.
Kaksi muuta yhdistystä on perustettu kuutisen vuotta sitten. Sivistyksellisen nuorisotyön puheenjohtaja on tällä hetkellä Aki Haaro. Nuorten sivistystyön puheenjohtaja on keskustan Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Ari Maskonen.
Virallisesti kaikkien yhdistysten tehtävä on samanlainen: tukea nuorten kansalaisaktiivisuutta. Mainintoja niiden toiminnasta ei kuitenkaan löydy lehtiarkistoista tai verkkosivuilta. Epäselväksi jää, millä tavalla yhdistykset ovat edistäneet nuorison sivistystä.
AT-Asunnoille verkkosivut kuitenkin lienee suunnitteilla, sillä tunnus at-asunnot.fi on varattu Aki Haaron ja hänen veljensä hallitsemalle Menestyvä Pohjanmaa -yhdistykselle.
Koska AT-Asuntojen omistajayhdistysten toiminnasta on vaikea löytää tietoa, Yle soitti useille yhdistysten entisille ja nykyisille vastuuhenkilöille. He eivät muistaneet yhdistyksistä juuri mitään eivätkä osanneet edes omin sanoin kuvata, millaista niiden toiminta on.
Nuorten sivistystyön sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi merkitty vantaalainen yrittäjä kiisti ensin Ylelle olevansa yhdistyksen hallinnossa mukana, mutta vakuutti hetkeä myöhemmin ilman muuta olevansa, “jos Perttu (Nousiainen) näin sanoo”.
Yle tavoitti puhelimitse myös Kiril Häyrisen, joka kieltäytyi haastattelusta kaikkien tavoitettujen vastuuhenkilöiden tapaan. Hän ohjasi yhdistyksiä ja AT-Asuntoja koskevat kyselyt Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajalle ja toimitusjohtajalle.
Kiril Häyrinen: ”Meillä puheenjohtaja Perttu Nousiainen ja toimitusjohtaja Aki Haaro vastaavat kysymyksiin.”
Toimittaja: ”Anteeksi toimitusjohtaja…”
Kiril Häyrinen: ”Aki Haaro Nuorisosäätiöstä.”
Toimittaja: ”AT-Asuntojen osalta… Tämähän ei liity…”
Kiril Häyrinen: ”Joo, kyllä he vastaavat kaikkiin kysymyksiin.”
Toimittaja: ”Liittyykö AT-Asunnot jotenkin Nuorisosäätiöön?”
Kiril Häyrinen: ”Kiitos, he vastaavat kaikkiin kysymyksiin.”
Perttu Nousiainen on kuitenkin toistuvasti vakuuttanut Ylelle, ettei hänellä ole mitään tekemistä AT-Asuntojen pyörittämisen kanssa. Näin siitä huolimatta, että loppuvuodesta 2014 Nousiainen otti haltuunsa sekä AT-Asuntojen että yhtiön kaikkien omistajayhdistysten kirjanpitoaineiston.
Vaikka AT-Asunnot on muodollisesti kolmen yhdistyksen omistuksessa, näyttää selvältä, että tosiasiallista valtaa yhtiössä käyttävät Nousiainen ja Haaro.
AT-Asunnot taas on kulkenut Nuorisosäätiön kanssa samaan aikaan samassa paikassa asuntokaupoilla. Miehet eivät kuitenkaan halua kertoa omistusjärjestelystä ja AT-Asuntojen toiminnasta Ylelle, vaan ohjaavat kysymykset keskustan Uudenmaan piiriä johtavalle Ari Maskoselle. Hän kun on myös AT-Asuntojen toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen.
Sattumankauppaa säätiön kyljessä
Maskonen tuntee Nousiaisen ja Haaron jo vuosituhannen vaihteesta, kun kolmikko toimi yhtä aikaa keskustanuorten johtotehtävissä. AT-Asunnot linkittyy keskustaan myös kansanedustaja Matti Vanhasen eduskunta-avustaja Jari Flinckin kautta. Hän perusti AT-Asunnot vuonna 2013 ja istui vielä kesällä 2014 yhtiön hallituksessa. Yhtiön myöhempiä vaiheita hän ei kertomansa mukaan kuitenkaan tunne.
– Olen ollut perustamassa tätä yhtiötä. Olen ollut pitkään siitä pois, ei minulla ole mitään tietoa mitä siellä on tapahtunut, Flinck sanoi Ylelle tammikuussa.
AT-Asuntojen toimitusjohtaja Ari Maskonen kieltäytyy hänkin toistuvasti haastatteluista.
– Minun ei tarvitse antaa haastatteluja tästä asiasta mielestäni ollenkaan. En ole velvollinen kenellekään, Maskonen sanoi elokuun alussa.
Kieltäytymisestään huolimatta Maskonen haluaa painottaa, että peruuntuneet asuntokaupat Hyvinkäällä olivat “sattumaa”. Hän kertoo, ettei tiennyt Nuorisosäätiön ostaneen viereiset asunnot. Lisäksi hän sanoo vastaavansa AT-Asuntojen toiminnasta täysin yksin ja ilman palkkaa.
Yhtiö ei hänen mukaansa yrittänyt saada mitään etua – kuten paljousalennuksia – ison ostajan kanssa yhtä aikaa tehdyistä kaupoista.
– Toiminnassamme emme ole hyötyneet toisen tai kolmannen osapuolen toimista, Maskonen kertoi.
Ainoastaan Haaro, Nousiainen ja rakennusliikkeet tietävät, puhuuko Maskonen totta ja onko AT-Asunnot saanut jonkinlaisia etuja vastineeksi Nuorisosäätiön miljoonista. Säätiölain raportointivelvoite ei nimittäin koske AT-Asuntojen ja Nuorisosäätiön kaltaisia yhteyksiä.
Lain mukaan säätiöiden on raportoitava lähipiirikaupoistaan. AT-Asuntojen kaltaiseen omistusketjuun velvoiteet eivät kuitenkaan päde, vaikka tosiasiallista päätösvaltaa yrityksessä käyttäisivät samat henkilöt kuin säätiössä.
Lähipiirikaupoiksi lasketaan lisäksi ainoastaan säätiön ja sen lähipiirin väliset kaupat. Lain raportointivelvoitteet eivät siis koske tilanteita, jossa säätiö ja sen lähipiiri tekevät kauppaa saman kolmannen osapuolen kanssa.
Tällaiset porsaanreiät mahdollistavat periaatteessa väärinkäytöksiä, joissa säätiö voi esimerkiksi maksaa ylihintaa ostoksistaan ja säätiön lähipiiri saa vastaavasti omista kaupoistaan alennusta ilman, että tieto kaupoista menisi valvojille.
Mistä rahat?
Haaron ja Nousiaisen vahva ote Nuorisosäätiöstä ja monista muista keskustataustaisista yhdistyksistä ja yhtiöistä herättää ristiriitaisia tunteita keskustan puoluekoneistossa.
Kaksikko pääsi nykyisiin asemiinsa tilanteessa, jossa vaalirahasotkun ryvettämä puolue halusi ottaa etäisyyttä aiempiin käytäntöihin, joilla julkisia varoja oli kanavoitu myös keskustapoliitikkojen vaalitukeen. Nyt nämä entiset keskustanuoret ovat kuin puolivahingossa pystyneet paaluttamaan asemansa niin tukevasti, että he pystyvät pelaamaan omaa peliään.
Puoluevaikuttajia närästää erityisesti Haaron ja Nousiaisen pitkään jatkunut nurkanvaltausoperaatio keskustalaisessa Joutsen Media -konsernissa. Joutsen Media julkaisee muun muassa keskustan pää-äänenkannattajaa Suomenmaata, joka saa puolueelta vuosittain pari miljoonaa euroa viestintätukea.
Parivaljakko on eri yhdistysten ja säätiöiden kautta haalinut määräysvaltaansa merkittävän osuuden yhtiön osakkeista. Myös kaksi AT-Asuntojen taustayhdistyksistä omistaa Joutsen Median osakkeita.
Puoluetoimistolla pelätään, että Haaro ja Nousiainen saavat haltuunsa Joutsen Median osake-enemmistön. Epäilynä on, että määräysvallan saatuaan kaksikko pilkkoisi ja rahastaisi yhtön myymällä osia siitä ulkopuolisille tahoille.
Puoluetoimistolta kerrotaan, että Haaro ja Nousiainen ovat jo tarjonneet hallussaan olevia osakkeita “sopivalla hinnalla” puolueen ostettavaksi. Tarjouksen välittäjänä toimi Ylen lähteiden mukaan vaalirahaskandaalista tuttu ja Nova Groupin talousrikoksista tuomittu Arto Merisalo.
Haaron ja Nousiaisen aiemmista omista bisneksistä on jäänyt rekistereihin useita velkaisia tai konkurssiin menneitä yhtiöitä. Jopa AT-Asuntojen omistajalla eli Nuorisotyön tuki -yhdistyksellä on maksuhäiriömerkintä. AT-Asuntojen reilun 800 000 euron taseesta miltei kaikki on velkarahaa.
Voikin kysyä, millä rahalla Haaro ja Nousiainen nurkkaavat Joutsen Mediaa? Ja millä rahalla AT-Asunnot lihottaa asuntosalkkuaan? Sitä ovat turhaan kyselleet keskustan sisäpiiriläisetkin, eikä vastausta saanut Ylekään. Haaro ja Nousiainen eivät halunneet kertoa, miten he ovat saaneet rahat järjestelyihinsä.
Jutussa kerrottiin alun perin, että Minelia Säätiö jakaisi taloudellista tukea Keskustanuorille. Tämä tieto ei pidä paikkaansa.