MANILA Murha tehtiin keskiyöllä**. **Manilalainen riksakuski oli hakemassa asiakasta riksansa sivuvaunuun Caloocanin köyhässä kaupunginosassa.
Riksakuski kääntyi kapealle kujalle. Sitten kuului laukauksia.
Tuona hetkenä Filippiinien huumesota vaati jälleen uusimman uhrinsa.
Kaksi viikkoa myöhemmin kuollut riksakuski makaa lasikantisessa arkussa. Palsamoitu ruumis kuuluu 42-vuotiaalle Mart Ablalle. Hän oli tuttu mopotaksikuski monelle Caloocanin kaduilla.
– Minulle kerrottiin, että naamioituneet, moottoripyörillä kulkeneet miehet ampuivat aviomieheni. Tiedän, että mieheni oli käyttänyt huumeita, mutta hän oli lopettanut kolme kuukautta sitten. Hän ei ollut edes poliisin huume-epäiltyjen listalla, kertoo surmatun riksakuskin leski Merle Alba.
Vaimo on tuonut miehensä arkun helteisenä sunnuntai-iltapäivänä kadun reunalle. On ruumiinvalvojaisten aika. Parisenkymmentä Ablan sukulaista ja ystävää istuu viereisessä telttakatoksessa hiljaisuudessa.
En uskonut, että tällaista voi tapahtua.
leski Merle Alba
Toisella puolella katua ihmiset istuskelevat sipsejä ja makeisia myyvän kioskihökkelin edustalla kuten aina lepopäivinä. Lapset leikkivät ja aikuiset keskustelevat, aivan kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut.
Kioskin ohittaa myös toinen hautajaissaattue, loputon letka mopoilijoita kyydissään kokonaisia perheitä.
Kuolemasta onkin äkkiä tullut entistä arkisempi näky Manilan köyhimmissä kortteleissa.
Riksakuski Ablan lesken on edelleen vaikea ymmärtää tapahtunutta.
– Siskoni soitti puolenyön jälkeen, että mieheni on tapettu. Kun kuulin uutisen, polveni tärisivät. En uskonut, että tällaista voi tapahtua. Mieheni oli vain mopotaksikuski ja hyvissä väleissä kaikkien kanssa, Abla kertoo.
Abla muistelee, kuinka häneltä kesti surmayönä yli tunti päästä miehensä luokse. Kun hän pääsi paikalle, mies kyyhötti elottomana maassa, mopotaksin sivuvaunun kupeessa.
Merle Abla uskoo, että tappajat erehtyivät kohteestaan. Miksi hänen tunnollinen miehensä piti tappaa? Hän jaksoi mennä töihin väsyneenäkin, Merle miettii.
Aviomies Mart Abla oli käyttänyt metamfetamiinia, jota paikalliset kutsuvat sanalla shabu. Helposti koukuttava aine on Filippiinien käytetyin huume ja köyhien korttelien vitsaus.
Abla oli kuitenkin lopettanut käytön presidentti Rodrigo Duterten voitettua vaalit kesäkuussa, leski kertoo. Olihan presidentti uhannut tappaa kaikki huumeidenkäyttäjät ja diilerit ja heittää nämä Manilanlahteen lihottamaan kaloja.
Duterte on todella toteuttanut uhkauksensa.
Samalla kampanja huumerikollisia vastaan on riistäytynyt verilöylyksi. Surmatuiksi on joutunut myös viattomia: miehiä, naisia, jopa pieniä lapsia.
Kahden ja puolen kuukauden aikana yli 3 500 ihmistä on saanut surmansa. Poliisi on tappanut ratsioissa ainakin 1 500 ihmistä. Uhreista yli 2 000 on joutunut hämäräperäisten kuolemanpartioiden tappamiksi.
**Huumesotaa käyvä poliisi tappaa nyt presidentin suojeluksessa. **Duterte on antanut poliisille luvan ampua, jos epäilty vastustaa pidätystä. Hän on myös luvannut armahtaa poliisit rikosepäilyistä, jotta nämä rohkaistuisivat taistelemaan huumeita vastaan.
Monet silminnäkijät ovat kuitenkin todistaneet, että surmatut eivät olleet vastustaneet pidätystä.
Yksi omainen kertoi Filippiinien senaatin ihmisoikeuskomitealle, kuinka poliisi oli tappanut hänen miehensä ja tämän isän poliisiasemalla sen jälkeen, kun nämä olivat jo antautuneet.
Tällä viikolla paljastui, että poliisi oli tappanut raskaana oleva naisen ja tämän miehen, kun pariskunta oli maannut sängyssä alastomana. Poliisi oli väittänyt pariskunnan vastustaneen pidätystä.
Poliisi tappoi äskettäin myös nelivuotiaan lapsen tähdätessään tämän isään.
Moottoripyörillä liikkuvat kuolemanpartiot ovat saaneet häipyä murhapaikoilta ilman, että tekijät olisivat joutuneet vastuuseen teoistaan.
Presidentti Duterten neuvonantaja väitti paikallisen mediayhtiön tv-haastattelussa, että huumerikolliset tappavat naamioituneissa kuolemanpartioissa toisiaan välttääkseen ilmiannot.
– He auttavat poliisia tappamalla toisiaan, neuvonantaja Salvador Panelo sanoi Headstart-ohjelmassa.
On totta, että moni tapetuista on ollut poliisin huumerikoksista epäiltyjen listalla. Mutta myös poliisin epäillään sotkeutuneen kuolemanpartioiden toimintaan.
Monen mielestä surmista saattaa löytyä myös itse presidentin sormenjäljet.
Presidentti Duterten on väitetty sallineen vastaavia kuolemanpartioita toimiessaan kaupunginjohtajana eteläisen Mindanaon saaren suurimmassa kaupungissa Davaossa. Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii tutkintaa YK:n johdolla siitä, ohjaako Duterte kuolemanpartioita.
**Katolinen Merle Abla päätti järjestää ruumiinvalvojaiset kadulla, **jotta saisi lahjoituksia ohikulkijoilta hautauskuluihin. Hautaustoimisto vaatii 300 euroa palvelustaan. Aviomies Mart Abla tienasi korkeintaan viisi euroa päivässä riksataksin työssä.
Merle Abla kertoo, että perhe luuli olevansa turvassa huumesodalta.
Joka lähiössä aluejohtajat ovat koonneet poliisin kanssa yhdessä listoja epäilemistään huumeiden käyttäjistä. Poliisi on koputtanut nimettyjen ovelle ja kehottanut parantamaan tapansa rangaistuksen uhalla.
Mutta poliisi ei käynyt Ablan perheen ovella.
Kaduilla on nyt vähemmän rikollisia. Enää ei näy liimanhaistelijoitakaan.
Archie Constantino
**Kun Mart Ablan viimeiset hetket koittivat, **tiesivät surmapaikan lähellä asuvat ihmiset heti, mistä oli kyse. Yksi naapuruston asukaista heräsi laukauksiin.
– Kuulin kolme laukausta, mutta myöhemmin näimme neljä hylsyä kadulla. En ole pelkuri, joten raotin ikkunaa. Näin mopotaksin. Ihmettelin, miksei se lähde jatkamaan matkaa. Sitten näin ruumiin kadulla. Kannatan huumeiden vastaista sotaa, mutta en tätä tapaa käydä sotaa. Ihmiset eivät ole varmoja, ovatko uhrit oikeasti huumekauppiaita vai uhreja. Täällä liikkuu paljon huhuja, sanoo naapurustossa asuva Juan Mabale.
Samana yönä lähiseudulla kuoli viisi muutakin ihmistä samalla lailla. Paikalliset ovat nimenneet tappajat Caloocanin kuolemanpartioksi.
**Myös Ablan työkavereita huolestuttaa, että viattomat joutuvat huumesodan uhreiksi. **Ruumiinvalvojaisiin saapunut Archie Constatino tunsi Mart Ablan hyvin. He ajoivat riksatakseja samoilla kaduilla.
– Olemme surullisia. Mart Abla oli hyvä mies. Vaikka hän käyttikin huumeita, ei se ole syy tappaa häntä. Hän ei ollut vaivaksi kenellekään, mopotaksityhdistyksen paikallisjohtajana toimiva Constantino sanoo.
Constatino sanoo pelkäävänsä öisin taksia ajavan poikansa puolesta. Mutta hän näkee huumeiden vastaisen sodan tuoneen jo hyvääkin.
– Kaduilla on nyt vähemmän rikollisia. On hyvä, että huumeet puhdistetaan kaduilta. Jos huumeista ei pyritä eroon, ehkä tulevaisuudessa lapsemmekin myyvät huumeita. Nyt en näe enää liiman haistelijoitakaan, Constantino sanoo.
Constantinon näkemys huumeongelmasta on hyvin tavallinen Filippiineillä.
Halpa shabu eli metamfetamiini on tuhoisaa aivotoiminnalle, mutta suosittu slummeissa, joissa elämä on raskasta.
**Onko Filippiineillä siis valtava huumeongelma? **Presidentti Duterten mukaan maassa on yli kolme miljoonaa huumeidenkäyttäjää. Virallisen tilaston mukaan heitä oli neljä vuotta sitten 1,3 miljoonaa.
Kertovatpa luvut mitä tahansa, enemmän Filippiineillä merkitsee yleinen mielipide.
Moni uskoo huumeiden olevan vaikea ongelma. Köyhyyden painamassa maassa huumekauppa tuo helppoa rahaa. Useat ihmiset kertovat näkevänsä shabua käyttäviä nuoria, perheväkivaltaa ja rikoksia kaduilla juuri huumeiden takia.
Kansa halusikin valtaan vahvan miehen, koska oli kyllästynyt rikollisuuteen, huumeiden yleisyyteen ja entisten hallintojen toimettomuuteen, heikkoon valtioon.
Moni hyväksyy jopa korruptoituneena pidetyn poliisin tekemät surmat huumeista vapaan tulevaisuuden toiveessa. Ainakin niin kauan kuin surmat eivät kosketa heidän lähipiiriään.
Ei minulla ole mitään, millä ryhtyä taistelemaan. Oikeutta ei ole.
leski Merle Abla
**Tähän mennessä uhrit ovat olleet köyhiä. **Heille ei ole annettu tilaisuutta puolustautua, vaan moni on paljastunut syyttömäksi vasta myöhemmin, kuolemansa jälkeen.
Presidentti Duterte on julkistanut listoja huumeisiin sekaantuneista poliitikoista, kenraaleista ja muusta eliitistä, mutta tähän mennessä vauraat ja valta-asemissa olevat epäillyt ovat selvinneet hengissä ja ilman rangaistusta.
Viranomaisten mukaan jo yli 700 000 huumeiden käyttäjää ja kauppiasta on antautunut. Viranomaiset puhuvat “antautuneista”, vaikka epäiltyjen huumeiden käyttöä ei ole todistettu.
Itsensä viranomaisille ilmoittautuneet joutuvat poliisin valvontaan ja lähiöiden järjestämille jumppatunneille, joilla pyritään kuntouttamana ihmisiä. Kuntoutusta ei silti riitä kuin harvalle.
**Selviääkö siis köyhän manilalaisen riksakuskin Mart Ablan murha koskaan? **
Todennäköisesti ei ainakaan lähitulevaisuudessa.
Duterten hallinto on käytännössä antanut luvan laittomaan tappamiseen. Moni filippiiniläinen uskoo yhä, että laiton tappaminen parantaa lakia ja järjestystä, jos se kohdistuu rikollisiin.
Huumesota on myös johtamassa presidentti Duterten vallan kasvuun. Duterte on julistanut maahan laittomuuden tilan, eräänlaisen hätätilan, jonka voimin hän voi määrätä ulkonaliikkumiskiellon sekä armeijan kaduille valvomaan järjestystä.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan lain ja järjestyksen murtumisesta ja koston kierteestä. Köyhien verilöyly voi avata pitkään vuotavan haavan.
**Näin on käynyt Filippiineillä aikaisemminkin. **Maan entisen diktaattorin Ferdinand Marcosin poikkeustilavuosina kidutetut ihmiset ja kuolleiden omaiset vaativat yhä oikeutta.
Duterten valtakausi on vasta alussa, ja Mart Ablan murha on vain yksi tuhansista.
– Meillä ei ole rahaa. Vaikka valittaisimme, se ei johda mihinkään, koska olemme köyhiä. Ei minulla ole mitään, millä ryhtyä taistelemaan. Oikeutta ei ole, sanoo leski Merle Abla.
Merle Ablalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin sopeutua miehensä kuolemaan.
Ablaa odottaa työnhaku työttömyyden piinaamassa maassa, sillä perheen lapset tarvitsevat tukea. Nuorin lapsista on 14-vuotias poika, 18-vuotias tytär on juuri saanut vauvan.
Ruumisauto saapuu. Kun miehet tarttuvat arkkuun, Ablan silmät välähtävät pakokauhusta, polvet pettävät ja voima katoaa. Sukulainen taluttaa hänet autoon.
Alkaa riksakuski Mart Ablan viimeinen matka Manilan kaduilla.