JALASJÄRVI Talkkunamuroja valmistuu vauhdilla Taivalkosken Myllyllä. Perinteiselle talkkunajauholle piti saada toinenkin muoto ja niin murot syntyivät tuotekehityksen tuloksena yli kymmenen vuotta sitten.
– Kun on omat tuotteet, se tuntuu lämpöiseltä, sanoo Taivalkosken ja Korpelan myllyjen omistaja ja toimitusjohtaja Arto Leppälä.
Talkkunajauho on perinteistä suomalaista ruokaa, jota syödään muun muassa jogurtin ja viilin kyytipoikana. Taivalkosken Myllyllä sitä on valmistettu jo yli 70 vuotta. Seos koostuu kaurasta, ohrasta ja rukiista.
Uudenlaista tuotekehittelyä edustaa Puhtikaura, puuterimainen kaurajauho, jossa on mukana kauran terveysominaisuudet. Se on kehitetty yhdessä Vääksyssä toimivan Viipurilaisen Kotileipomon kanssa.
Suurmyllyillä alan valtikka
Viisi suurinta myllyä Suomessa ovat Fazer, Helsingin Mylly, Raisio, Myllyn Paras ja Oulun lähellä Utajärvellä toimiva Kinnusen Mylly.
Isot hallitsevat markkinoita - niillä on tuotannosta yli 90 prosenttia. Lähiruoka-ajattelu, alihankinta ja uudenlaiset tuotteet jättävät kuitenkin rakosen myös pienille.
Monen pitäjän nähtävyydestä on tulossa harvinaisuus
Silti pienten myllyjen määrä laskee edelleen. Nyt niitä toimii 30-40 lähinnä maan etelä- ja keskiosissa. Vielä 2000-luvun alussa pienmyllyjä oli 140.
– Isot kotimaiset myllyt toimivat varmasti ja isoja voi tulla myös ulkopäin. Pienet myllyt vähenevät. Myllärit ovat iäkkäitä, konekanta vanhaa ja alan näkymät heikot, luettelee syitä Leppälä.
Koneet tekevät pääosan myllärien työstä. Isot myllyt työllistävät tällä hetkellä noin 500 henkeä ja pienten yhteinen henkilömäärä jää noin 80:aan.
– Saavuttaakseen isot volyymit, pientenkin on satsattava tuotekehitykseen, laatuun ja ympäristöasioihin, tietää Leppälä.
Tiukkaa on, mutta keskellä viljapeltoja on hyvä yrittää.
– Loistava paikka toimia. Lähialueen pellot ja raaka-aine ympärillä, iloitsee Leppälä.