Sambian kehitysyhteistyövarojen juuri paljastunut väärinkäyttöepäily on poikkeuksellisen suuri. Viime vuosilta ulkoministeriössä ei vastaavaa muisteta.
Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän -osaston apulaisosastopäällikkö Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos vahvistaa maataloustuottajajärjestö ZNFU:n väärinkäytetyn summan olevan noin 2,9 miljoonaa euroa. Summassa on Suomen lisäksi myös Ruotsin ja maanviljelijäjärjestön omaa rahaa. Koska on kyse yleistuesta, joudutaan laskemaan suhteellisia osuuksia.
Vaikka vielä ei voida puhua tarkoista euromääristä, takaisinperittävä summa kohoaa vähintään satoihin tuhansiin euroihin.
Lain mukaan sambialaisjärjestöltä takaisinperittävää summaa on mahdollista kohtuullistaa. Kuvaja-Xanthopouloksen mukaan asiasta on vielä liian aikaista puhua. Ensin on luettava läpi tukku tarkastusraportteja.
Kehitysyhteistyövaroja käytetään väärin promille koko potista
Suomen ulkoministeriön tietoon tulee vuosittain noin 30 kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöepäilyä. Kuvaja-Xanthopouloksen mukaan useimmiten kyse ei ole tarkoituksellisesta väärinkäytöksestä, vaan kumppanin osaamattomuudesta, esimerkiksi kulujen väärinkirjaamisesta.
Näissä väärinkäytöksissä puhutaan melko pienistä summista, tuhansista tai kymmenistä tuhansista euroista. Viime vuoden lopussa ulkoministeriön takaisinperinnässä oli alle 300 000 euroa. Se on noin promille vuosittaisista varsinaisesta kehitysyhteistyön määrärahasta.
Kuvaja-Xanthopoulos harmittelee, jos Sambian tapaus saa aikaan kehitysyhteistyövastustusta. Hän muistuttaa, että kehittyvissä maissa tehtävä yhteistyö on aina riskialtista toimintaa.
– Siksi sitä tehdäänkin, että kehitysmaiden partneriemme osaaminen ja kapasiteetti vahvistuisi. Kun riskit sitten joskus materialisoituvat, toivon, että siitä ei tehtäisi sitä johtopäätöstä, että kehitysyhteistyötä ei voi tehdä.
Maanviljelijäjärjestön johto oikeuteen
Sambiassa pääepäiltyjä ovat maanviljelijäliitto ZNFU:n toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Molemmat olivat pidätettyinä, mutta heidät vapautettiin takuita vastaan. Hallituksen puheenjohtaja on eronnut, toiminnanjohtajan erottamisprosessi on meneillään. Paikallisviranomaiset ovat aloittaneet rikosoikeudellisen prosessin miehiä vastaan.
Osana kehitysyhteistyöhankkeen normaalia seurantaa nousi viime vuoden puolella epäily, että varoja on käytetty sopimuksenvastaisesti, maksettu muun muassa ylisuuria palkkoja ja tehty hankintoja, joille ei ole perusteita. Koska myös Ruotsi antaa hankkeelle yleistukea, päätettiin yhdessä tehdä erityistarkastus. Se vahvisti epäilyjä väärinkäytöksistä.
Vaikka raporttia käydään vielä läpi Ruotsin kanssa, on Kuvaja-Xanthopouloksen mukaan jo varmaa, että takaisinperintään mennään. Hän harmittelee toimivan ja tuloksia tuoneen yhteistyön kariutumista, mutta sanoo muutoksen olleen jo muutenkin tulossa.
– Sambian kehitysyhteistyön kokonaisuus on monipuolistumassa muutenkin. Tavoitteena on siirtyä yhä enemmän kaupallisiin suhteisiin. Maaseutukehityksen tukeminen olisi päättynyt jo lähitulevaisuudessa.
Kehitysyhteistyövarojen valvonta on monivaiheinen prosessi
Ulkoministeriö valvoo kehitysyhteistyöhankkeiden rahankäyttöä ja saavutettuja tuloksia säännöllisesti. Avustusten saajat raportoivat ministeriölle ja paikan päälle tehdään seurantakäyntejä. Ulkoministeriö tekee myös säännöllisesti erityistilintarkastuksia ja toiminnantarkastuksia rahoittamissaan hankkeissa.
Yhteistyöhankkeiden keski- ja loppuvaiheissa käytetään lisäksi ulkopuolisia, itsenäisiä arvioitsijoita. He antavat oman näkemyksensä siitä, miten hanke on lähtenyt käyntiin, millaisia tuloksia se tuottaa ja onko toiminta tehokasta.
Ulkoministeriön oma sisäisentarkastuksenyksikkö tekee omalta osaltaan maakohtaisia kehitysyhteistyön tarkastuksia.
Kuvaja-Xanthopoulos pitää tärkeänä myös kansalaisten ja sidosryhmien harjoittamaa valvontaa. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeita voi seurata muun muassa UM:n nettisivuilta.