Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Katso, miten paljon keskosten hoito on kehittynyt elinaikanasi. Kirjoita syntymävuotesi ja paina sen jälkeen Hae-nappia.
Ne olivat aivan hirveät kolme päivää. Lapualainen Pirita Nurmi makasi sairaalassa eikä tiennyt, mitä seuraavaksi tapahtuu. Lääkärit yrittivät tehdä kaikkensa, jotta hänen lapsensa ei syntyisi. Silti esikoinen Alex syntyi, pari kuukautta etuajassa.
Pirita Nurmi on synnyttänyt viimeisen yhdeksän vuoden aikana kolme lasta – kaikki keskosina.
Ensimmäisellä kerralla hän ajatteli: "Olen ryssinyt raskauden ja olen ryssinyt synnytyksen."
Kolmannella kerralla, muutama kuukausi sitten, asiaan osasi suhtautua jo ihan eri tavalla.
– Kolmannen lapsen kohdalla olisi voinut lyödä jo isosta summasta vetoa, että hänkin tulee ennenaikaisesti ulos.
Se, että Nurmen perheen lapset ja paljon heitäkin pienemmät keskoset elävät, on suomalainen menestystarina. Jos johonkin on käytetty aikaa ja rahaa, niin tähän. Vielä 2000-luvun alussa noin puolivälissä raskautta syntynyt vauva kuoli 70 prosentin todennäköisyydellä. Nyt todennäköisyys on vain 15 prosenttia.
Alle 1 500 grammaa painavien keskosten hoitoon käytetään kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Se on melkein 60 000 euron lahja Suomelta jokaiselle vauvalle. Heitä syntyy vuodessa nelisensataa vuodessa.
Pirita Nurmi on ehtinyt miettiä paljon, miksi kaikki hänen lapsensa ovat syntyneet ennenaikaisesti. Syytä ei ole löydetty. Hänen kehonsa ei vain kanna raskautta loppuun asti.
Kolmen keskosen myötä hän on saanut itse huomata, miten paljon hoito on kehittynyt. Ennen keskoslasten äidit joutuivat olemaan suuren osan ajasta erossa vauvoista. Nyt vanhemmat saavat olla lapsensa luona niin paljon kuin haluavat.
Keskosten hoidossa on menty niin pitkälle kuin ihmiskunta pystyy. Viime vuonna tehtiin viimeisin – ja ehkä viimeinen – ratkaiseva päätös. Suomessa hoidetaan nyt aktiivisesti 23. raskausviikolla syntyneitä vauvoja. Aiemmin heitä hoidettiin vain, jos tilanne näytti tarpeeksi lupaavalta. Päätös on kääntänyt keskosten selviytymisluvut reippaaseen nousuun.
Tästä on enää vaikea jatkaa merkittävästi pidemmälle. Jos vauva syntyy niin pienenä, ettei hänen keuhkonsa ota vastaan happea, sitä on mahdotonta korjata millään koneella.
Pirita Nurmi on huomannut omien lastensa kohdalla, yhdeksässä vuodessa, miten paljon keskosten hoito on muuttunut.
– Ensimmäisen lapsen kohdalla tunsin olevani kuin joku loinen lääkärin tutkimusten aikana. Kolmannen lapsen kohdalla minulta kysyttiin, mitä mieltä minä äitinä olen. Oli ihanaa, kun minut huomioitiin.