Avioerot voivat olla paitsi henkisesti koettelevia usein myös taloudellisesti vaikeita. Eroavan pariskunnan pitää miettiä omaisuuden jakamista, asumista ja sen yhteydessä mahdollisesti uusia asuntolainoja molemmille. Vai muuttaako sittenkin vuokra-asuntoon.
Avioeroon päätyi Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 13 500 avioliittoa, mikä on noin 400 vähemmän kuin edellisvuonna. Viimeisen viiden vuoden aikana avioerojen määrä on vuorovuosina vähentynyt tai lisääntynyt. Yle kertoi eilen miten avioerot jakautuvat alueittain.
Naiset ovat keskimäärin 40,5-vuotiaita kun he eroavat ensimmäisestä avioliitostaan, miehet olivat viime vuonna keskimäärin 42,8 vuotta erotessaan ensimmäistä kertaa.
Jos pariskunnalla on yhteinen asunto, auto ja muuta omaisuutta, heidän on otettava kantaa sen jakamiseen. Silloin saattaa käynti asiantuntijan luona olla paikallaan, mutta kovin valmis ja varma oma mielipide voi vaikeuttaa elämää, ja tuoda myös lisälaskua.
1. Mitkä ovat pahimmat karikot, kun erotilanteessa käytetään asianajajaa?
Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharjulla asianajotoimisto Tempolaw'sta Tampereella, on parinkymmenen vuoden kokoemus perheoikeuteen liittyvien asioiden hoitamisesta.
Yksi kompastuskivi on, jos asiakkaalla on jo valmiiksi kovin tarkka näkemys, miten asioiden pitäisi mennä ja se eroaa asiantuntijan mielipiteestä.
– On aika turhanaikaista, jos riiteleminen maksaa enemmän kuin asian intressi on. Periaate voi joskus tulla vähän turhan kalliiksi, ja asioista sopiminen yleensä tuottaa sen parhaan lopputuloksen.
2. Omaisuuden jaosta on hyvä sopia
– Tärkeintä erotilanteessa on, että omaisuuden jaosta ylipäätään sovitaan. Vaikka omaisuutta ei olisi kovin paljon, niin siitä huolimatta paperityö kuten ositussopimus tai erottelusopimus - jos puolisoilla on avioehto - on hyvä tehdä, Hanna Räihä-Mäntyharju erittelee.
Osituksessa käydään läpi pariskunnan koko omaisuus kuten omistusasunto, auto tai autot ja muu omaisuus sekä velat. Lasten elatusmaksuista sopiminen on usein esillä, vaikka se on oma prosessinsa eikä kuulu ositukseen. Ihan kaikesta ei tarvitse osituskirjaan tehdä merkintää, mutta pahimmillaan pesänjakaja joutuu merkitsemään sohvatkin ositusluetteloon.
– Jokaista kippoa ja kuppia ei tarvitse kirjata osituskirjaan, mutta jos oikein riitaisa ositus on, niin pahimmassa tapauksessa pesänjakaja joutuu ne kipot ja kupit ihan konkreettisesti jakamaan, mutta onneksi siihen joudutaan aika harvoin, Räihä-Mäntyharju sanoo.
Jos eroavat puolisot eivät pysty sopimaan osituksesta, käräjäoikeus määrää jomman kumman osapuolen hakemuksesta pesänjakajan, joka jakaa puolisoiden omaisuuden.
Osituksen tekeminen on tärkeää, sillä jossain tulevaisuudessa entinen puoliso voi olla kuolinpesän osakkaiden joukossa, jos ositusta ei ole tehty.
3. Mitä asianajajan käyttäminen maksaa?
Pelkkä avioerohakemuksen jättäminen käräjäoikeuteen maksaa 200 euroa. Jos haluaa asianajajalta neuvoja ja sopimuksia, jotka täyttävät lainkirjaimen vaatimukset, hintaa tulee huomattavasti enemmän.
Asianajajaliitolla on tuoretta tutkittua tietoa kustannuksista, ja asiakas maksaa keskimäärin noin 250 euroa/tunti asianajajan käytöstä. Yksinkertaisen osituksen tekemiseen riittää Räihä-Mäntyharjun mukaan muutaman tunnin työ.
– Siinä 1000–2000 euron hinnalla saa yleensä peruspaperit tehtyä. Voi olla säästämistä väärässä kohtaa, jos se jätetään tekemättä.
Usein asioista on jo sovittu ennen kuin asianajajan kanssa neuvotellaan, koska monella on nettiaikakaudella jo etukäteen hyvin tiedossa, miten ositus tehdään.
5. Avioehdosta ja omaisuuden arvosta riidellään
Aina kaikesta ei olla päästy sopuun, ja joitakin klassisia riidanaiheita pulpahtaa esiin silloin tällöin. Esimerkiksi avioehto voi aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta.
– Jos puolisoilla on avioehtosopimus, niin onko toisen omaisuuden hyväksi tehty jotain työtä, joka pitäisi hyvittää. Täytyykö avioehtosopimusta esimerkiksi sovitella? Yleensä omaisuuden arvoon liittyvät kysymykset ovat kiistan aiheita, selvittää Hanna Räihä-Mäntyharju.
Myös toisen osapuolen yritysvarallisuuden arvioiminen saattaa olla melko tavanomainen riidan aihe. Jos asianajajan luona ei päästä sopuun asunnon tai yrityksen arvosta, voidaan arvon määrittämiseen käyttää myös ulkopuolista asiantuntija-apua.
Puolison panos toisen yrityksessä voi olla hankala pesänjakajan selvittää, jos osapuolten välillä ei ole tehty selkeää työsopimusta.
– Rakentamisessa tai remontoinnissa voidaan miettiä sitä, mitä työ olisi maksanut ulkopuolisella teetettynä.
Pesänjakajan toimittama ositus vie keskimäärin vuodesta kahteen vuotta. Pahimmmillaan siihen voi mennä vuosia, koska osapuolet voivat moittia pesänjakajan tekemästä jaosta tuomioistuimeen, Räihä-Mäntyharju sanoo.
– Kustannukset voivat pahimmillaan nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, mutta kyllä ne ovat poikkeustapauksia.
6. Oikeusapua voi hakea oikeusaputoimistosta
Jos on taloudellisesti oikeutettu oikeusapuun, sitä voi hakea valtion oikeusaputoimistoista osittain tai kokonaan valtion varoilla.
Oikeusapua voi saada kaikkiin oikeudellisten asioiden, myös avioerojen hoitamiseen.
Oikeusaputoimistot sijaitsevat yleensä samoilla paikkakunnilla kuin käräjäoikeudet. Niitä on 23 eri puolilla maata, ja asiakas voi kääntyä minkä tahansa oikeusaputoimiston puoleen.
Oikeusaputoimistoissa hoidetaan vuosittain noin 50 000 oikeusapuasiaa.
Asuminen ja elatusmaksu suurimmat lisäkulut
Pankkien asuntolainaneuvotteluissa näkyvät avioerot, jotka ovat yksi suurimmista riskeistä ihmisten henkilökohtaisessa taloudessa.
– Kyllä se aika monen kohdalle osuu, ja silloin käydään tilanteet aina tapauskohtaisesti läpi, ekonomisti Henna Mikkonen OP-Ryhmästä sanoo.
Avioerossa käydään läpi avioparin koko talous pitkäksi aikaa eteenpäin.
– Joudutaan käymään läpi talouden iso kuva, ehkä ottamaan lisää lainaa ja kulut nousevat, mietitään maksukyky ehkä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Oheisesta grafiikasta selviää, miten kalliiksi uuden omistusasunnon hankkiminen tulee molemmille Helsingissä ja Kuopiossa, kun bruttotulo molemmilla on Helsingissä 3 246 euroa/kk ja molemmat hankkivat samanaliset asunnot. Kyseessä on mediaanitulo eli puolet palkansaajista tienaa vähemmän ja puolet enemmän kuin 3 246 euroa/kk. Kuluja tulee reippaasti yli 400 euroa netto lisää molemmille.
Kuopiossa mediaanitulo on pienempi ja eroaminen halvempaa kuin Helsingissä, mikä ei yllätä. Silti eroamisen aiheuttamat lisäkulut Kuopiossakin ovat yli 200 euroa kuukaudessa.
Lyhennysvapaa saattaa olla käyttökelpoinen siinä vaiheessa, kun kaikki on taloudesta selvitetty ja kulut nousevat hetkellisesti. Lainan tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta lapsiperheissä on tavanomaista, että toinen jää asumaan puolisoiden vanhaan asuntoon.
– Ehkä jonkunlainen tyypillinen tapaus on, etenkin lapsiperheissä, että toivetila olisi että toinen jäisi asumaan siihen vanhaan asuntoon, jolloin sitten lunastetaan se toinen ulos. Yleensä jäljelle jäävän velkataakka kasvaa, ja usein se lähteväkin joutuu miettimään asumisratkaisut uusiksi, joten kyllä siinä velkataakka kasvaa, sanoo Mikkonen.
Pankin kanssa joudutaan miettimään, mikä on mahdollista ja taloudellisesti järkevää, jotta puolisoiden talous ei joudu liian tiukille asumistoiveiden myötä.
Vuokra-asumisen vaihtoehdossa kokonaiskulut kasvavat vähemmän verrattuna aikaan ennen eroa, sillä lainanhoitokulut jäävät pois.
"Rahakeskustelu olisi hyvä käydä, kun hynttyyt lyödään yhteen"
Pankin neuvo on, että ennen neuvotteluja uusista lainoista olisi mietitty, mikä on asumisen toivetila, jolloin ratkaisujen löytäminenkin helpottuu. Mikkonen kertoo, että joskus myös joudutaan toppuuttelemaan yltiöpäisimpiä toiveita, eikä lainaa aina kaikkeen myönnetä.
Yleensä ihmiset ovat Mikkosen mukaan aika realistisia asunnonhankinnassa ja sovittavat uudet lainatarpeensa asuinalueen tai paikkakunnan mukaan, asuntojen hinnat kun vaihtelevat todella paljon eri puolilla Suomea tai kaupunkien sisällä asuinalueesta riippuen.
Pankin ekonomisti kannustaa naimisiin meneviä tai yhteiseen asuntoon muuttavia miettimään taloudelliset asiat hyvissä ajoin, ennen kuin muutetaan yhteen.
– Itse kannustaisin käymään jonkinlaisen rahakeskustelun siinä vaiheessa kun hynttyyt lyödään yhteen, ennen kuin ongelmia tuleekaan. Vähän mietitään minkälaisia kuluttajia ja minkälaisia säästäjiä me ollaan. Me tiedetään kuitenkin, että raha on ehkä se suurin riidanaihe parisuhteissa. Keskustelulla ja ennakoinnilla voidaan välttää riitoja ja hyvässä säkässä niitä avioerojakin tulevaisuudessa, Henna Mikkonen sanoo.