Heinäkuinen yö Naistenklinikalla vuonna 2019. Syntymässä ollut lapsi oli isokokoinen ja huonossa asennossa. Lapsi ei meinannut mahtua ulos.
– Hän jäi hartioistaan jumiin. Kaksi kätilöä väänsi polviani auki, kolmas painoi häpyluuta, neljäs mahaa ja lääkäri kiskoi lasta ulos imukupilla, Anna Sohlberg muistelee, vaikkei ihan kaikkea synnytyksestä muistakaan.
Lapsi syntyi kuin syntyikin, mutta ei hengittänyt.
Vauva kiidätettiin tehohoitoon ja hysteerinen äiti rauhoitettiin, jotta istukkakin saatiin vielä kohdusta pois.
Helsinkiläiselle, nyt 33-vuotiaalle, Sohlbergille jäi synnytyksestä syvät henkiset traumat.
– Henkilökunnassa ei ollut mitään vikaa, meillä oli vain huono tuuri. Lapseen oli kuitenkin hyvin vaikea solmia minkäänlaista tunnesidettä tällaisen kokemuksen jälkeen. Siitä tuli aika kova häpeä, kun ei automaattisesti rakastanut omaa lastaan.
Kahdesta lapsesta haaveilleen Sohlbergin lapsiluku olisi saattanut hyvinkin tyssätä tähän.
Synnytystrauma saattaa rajata lapsilukua
Helsinki ja HUS selvittävät parhaillaan perheiden kokemuksia neuvoloiden ja Naistenklinikan toiminnasta.
Helsinki on kirjannut kaupunkistrategiaansa tavoitteen olla ”paras paikka perheen perustamiseen”. Tämä vaatii esimerkiksi raskauteen ja synnytykseen liittyvien palveluiden kehittämistä.
– Muun muassa lyhentynyt sairaalassaoloaika ja ensisynnyttäjien kohonnut ikä ovat esimerkkejä viime vuosina tapahtuneista muutoksista, jotka ovat tuoneet uudenlaisia tarpeita äitiysneuvoloiden ja synnytyssairaaloiden palveluille, Helsingin kaupungin neuvolan ja lapsiperheiden kotipalvelun päällikkö Monica Lindberg kommentoi tiedotteessa.
Yle uutisoi pari viikkoa sitten Suomen ensimmäisestä laajasta tutkimushankkeesta, joka pureutuu synnytyksiin, niiden hoitoon ja niihin liittyvään kulttuuriin.
Jo tähän mennessä kertyneestä aineistosta ilmenee, että rankka synnytyskokemus voi rajoittaa perheiden lapsilukua.
Tutkimuksesta kertovan jutun yhteydessä Yle pyysi yleisöä kertomaan omista synnytyskokemuksistaan. Niitä kertyi 213 kappaletta.
Tylyä kohtelua, vammautumisia, terapian tarvetta. Suurin osa, 72 prosenttia, jutun yhteydessä synnytystarinansa kertoneista vastaajista pitää kokemuksiaan enimmäkseen negatiivisina.
Loput, 28 prosenttia, muisti synnytyksensä enimmäkseen positiivisena kokemuksina.
Jopa kymmenet vastaajat (35) ilmoittivat lapsilukunsa tyssänneen ikävään synnytyskokemukseen.
Osa vastaajista kertoo ensisynnytyksen sujuneen hyvin ja toisen tai kolmannen olleen vaikeampi. Näissä tapauksissa moni vastaaja arvelee, että lapsiluku olisi jäänyt pienemmäksi, jos vaikea synnytys olisi osunut edellisen lapsen kohdalle.
Puhumattakaan muista ongelmista, kuten hitaasta toipumisesta tai perheen sisäisistä ongelmista lapsen syntymän jälkeen.
”Sain pahimmat mahdolliset repeämisvammat. Isä jätettiin synnytyksen jälkeen pitkäksi aikaa yksin ilman tietoa voinnistani, joku kävi vain pesemässä veret lattialta. Itkin synnytyksen jälkeen monta viikkoa. Ei ollut tietoa, onko minulla pidätyskykyä enää. Mies jätti, kun lapsi oli kolme. Sinä aikana ei seksiä juuri harrastettu. Korjausleikkaus oli kuusi vuotta synnytyksen jälkeen.” Helsinki, 2009.
”Vihasin lastani, miestäni ja koko yhteiskuntaa ensimmäisen vuoden. Edelleen esikoinen on minulle vähemmän rakas kuin nuoremmat lapset, koska en ole omin keinoin saanut etäisyyttä kurottua.” Oulainen, 2016.
”Synnytysosasto sijaitsi 300 kilometrin päässä kotoa, ja synnytysmatka kesti kolme viikkoa. Kaikin puolin raskas ja ahdistava kokemus.” Rovaniemi, 2016.
”Pois lähtiessäni ajattelin, että olen maailman huonoin synnyttäjä ja sen seurauksena varmaan äitikin.” Helsinki, 2017.
”Seurasin vaimoni tuskaa vierestä 23 tuntia. Todettiin hänen kanssaan, ettei yhtään synnytystä ikinä enää. Viikko Naistenklinikalla oli järkytys.” Helsinki, 2019.
Tuttu hoitaja lisää turvallisuuden tunnetta
Anna Sohlberg on saanut ensisynnytyksensä aiheuttamat traumat käsiteltyä terapian avulla ja on nyt uudestaan raskaana.
– Olen niin itsepäinen, että kun jotain päätän, pidän siitä kiinni, ja tämä pätee myös lapsilukuun, hän naurahtaa.
Tuleva isoveli juttelee ja esittelee lelujaan innokkaasti äidin kasvavalle mahalle.
– Minulla on sama hoitaja neuvolassa kuin edellisen lapsen odotuksen aikana, joten olen luottavainen. Saan halutessani sektion ja on sellainen olo, että minua seurataan ja hoidetaan niin hyvin, että uskallan synnyttää uudestaan.
Helsingin kaupunki ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri selvittävät tänä syksynä synnyttäneiden ja synnyttävien perheiden kokemuksia neuvolapalveluista ja Naistenklinikasta yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.
Jutussa mainittuun toiseen tutkimukseen liittyen on parhaillaan valmisteilla kysely, joka selvittää synnytyskokemuksien vaikutusta perheen lopulliseen lapsimäärään.
Kursiivilla kirjoitetut kommentit ovat poimintoja saamistamme synnytystarinoista. Vuosiluku otteen perässä viittaa synnytyksen ajankohtaan.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 13.10.2022 kello 23:een saakka.
Lue myös: