Lapsena Arife Heino pelkäsi koiria. Hän vaihtoi kadun puolta, jos koira tuli vastaan.
Hän ei ollut tottunut niihin. Hän vältti koskemasta koiriin.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin labradorinnoutaja Ruffe makaa sohvalla pää emäntänsä sylissä.
Heinon päätös hankkia koira oli isompi ratkaisu kuin moni ymmärtääkään.
– Aiemmin laitoin Ruffen toiseen huoneeseen, jos sukulaisia tuli kylään, mutta enää en tee niin, Järvenpäässä asuva Arife Heino kertoo.
Heino on kasvanut muslimiperheessä. He ovat Kosovon albaaneja.
Heino tuli vanhempineen kiintiöpakolaisina Suomeen vuonna 1992, kun hän oli kuusivuotias. Satoja tuhansia albaaneja joutui tuolloin pakenemaan serbien vainoja ulkomaille.
Nyt Arife Heinolla on oma perhe. Hän kertoo hymyillen, että hänen sukulaisensa ymmärsivät vielä sen, että hän otti suomalaisen miehen, mutta koira oli heille jo liikaa.
– Koiran hankkiminen on suomalaisin asia, minkä olen tehnyt, Heino sanoo.
Ja sohvalla makaava Ruffe on jo hänen toinen koiransa.
Monelle voi olla vieras ajatus, että kaikkialla koira ei ole kotieläin. Edinburghin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila kertoo, että islamin mukaan koira on likainen eläin.
– Koira on islamin teorian kannalta rituaalisesti epäpuhdas eläin. Ennen rukousta pitää suorittaa rituaalinen pesu. Jos sattuisi sen jälkeen vahingossa koskettamaan koiraa, niin pesu pitää uusia, Hämeen-Anttila kuvaa likaisuuden käsitettä.
Helsingin yliopiston islamin ja Lähi-idän tutkimuksen apulaisprofessori Mulki Al-Sharmani sanoo, että Koraani ei sano mitään koirien epäpuhtaudesta. Hänen mukaan Koraania voi tulkita niin, että jumalan luomuksina koirat ovat ihmisten myötätunnon arvoisia.
Al-Sharmanin mukaan islamilainen perimätieto sen sijaan suhtautuu koiraan useammalla eri tavalla. Näistä tulkinnoista myös keskustellaan islamilaisessa maailmassa.
Islamin perimätiedon mukaan enkeli ei tule taloon, jossa on koira.
– Nämä koirien epäpuhtaudesta puhuvat hadithit (islamilainen perimätieto) ovat saavuttaneet paljon suosiota. Ne tunnetaan laajalti ja niihin uskotaan, Al-Sharmani kertoo.
Toisaalta Al-Sharmanin mukaan perimätieto opettaa olemaan ystävällinen eläimille. Yksi tällainen esimerkki on kertomus miehestä, joka tekee hyvän teon antamalla vettä janoiselle koiralle.
Hämeen-Anttila korostaa, että tuskin enemmistö muslimeista miettii arjessaan hirveästi sitä, mitä islamin laki sanoo koirista. Enemmän kyse on siitä, ettei koiriin ole totuttu. Esimerkiksi Arife Heinon lapsuudessa kellään tutulla ei ollut koiraa.
Lahdessa yläasteella Heinon koulukaverin perheellä oli koira, jolloin hän pääsi joksikin aikaa eroon koirapelostaan.
Monta vuotta myöhemmin pelko palasi, kun hän sai omia lapsia. Heino vaihtoi lastenrattaiden kanssa kadun puolta, jos koira tuli vastaan. Toisaalta Heinoa huolestutti se, että pelko saattaisi siirtyä myös hänen lapsiinsa.
Joitain vuosi myöhemmin sattuma kuitenkin johdatti Heinon hankkimaan koiran.
– Minulla oli kissa- ja vauvakuume, mutta en halunnut kumpaakaan. Päätin aloittaa vapaaehtoistyön ja eksyin opaskoirasivulle.
Kuusi vuotta sitten Heino päätti hankkia opaskoirapennun. Lemmikkikoiran ottamista hän ei edes harkinnut.
– Päädyin opaskoirapentuun, jotta suvun olisi helpompi hyväksyä se. Kosovossa työkoirat ovat perinteisesti olleet hyväksyttyjä. Muuten koiria ei oteta – varsinkaan sisälle kotiin.
Professori Hämeen-Anttilan mukaan koira edustaa erilaisia asioita muslimeille riippuen kansallisuudesta ja ammatista. Esimerkiksi Iranin paimentolaisilla on aina ollut koiria.
Suhtautuminen eläimiin vaihtelee muutenkin kulttuurista ja maasta toiseen. Eläimiin liittyy perinteisesti monenlaisia ennakkoluuloja muistuttaa professori. Useimmille suomalaisille koira on kiva lemmikki, mutta esimerkiksi rotta lemmikkinä jakaa mielipiteitä jo ihan eri tavalla.
”Itkin, kun mietin, että minulla onkin lemmikkikoira”
Heinon ensimmäinen koira, Outa, oli musta, mikä teki siitä erityisen pelottavan joidenkin sukulaisten silmissä.
Outa ei lopulta läpäissyt opaskoirakoetta, sillä se ei suostunut liikkumaan valjaissa. Siitä tulikin perheen lemmikki eikä työkoira.
Heino otti tiedon raskaasti.
Hän kuvaa tiedon sulattelua surutyöksi. Hän oli huolissaan siitä, mitä äiti ja sisaret ajattelisivat kuullessaan epäonnistuneesta opaskoirakokeesta.
– Itkin, kun mietin, että minulla onkin lemmikkikoira, Heino kertoo.
Lapset olivat kuitenkin jo kiintyneet Outaan, joten perhe päätti pitää koiran. Muutaman vuoden kuluttua Outalla havaittiin luusyöpä ja se piti lopettaa.
Outa ehti kuitenkin muuttaa Arife Heinon elämän.
Heino työskenteli tuolloin pankkialalla. Outan ansiosta moni sellainen ihminen, jolla oli ollut ennakkoluuloja Heinoa kohtaan, tuli ensimmäistä kertaa juttelemaan hänen kanssaan. Tämä sai hänet pohtimaan koiran käyttöä sosiaalityössä.
Asiaa pohdittuaan Heino päätti vaihtaa ammattia. Hän jätti työnsä pankissa ja opiskelee nyt sosiaalialaa.
Opintojensa ohessa hän on ehtinyt työskennellä jo vuoden verran sosiaalialalla.
Outan ansiosta Heino löysi myös metsän. Sieltä hän sanoo löytäneensä rauhan ja rohkeuden käsitellä asioita. Koiran kanssa kävellessä on aikaa ajatella.
Pari kuukautta Outan kuoleman jälkeen perhe hankki Ruffen, joka makoilee Heinon vieressä sohvalla.
Ja nyt onkin jo aika lähteä lenkille.
”Mietin, mitä sukulaiset ajattelevat, kun halaan koiraa”
Yleensä siinä on joku syy takana, ettei tykkää koirista, Heino kertoo kävellessään metsäpolulla Ruffen kanssa.
– Taustalla voi olla trauma, tietämättömyyttä tai pelottelua uskonnon nimissä.
Paikalle kirmaa joukko ekaluokkalaisia metsäretkelle. Heino menee Ruffen kanssa esittäytymään heille ja antaa lasten taputtaa koiraa.
Heinon mielestä koiran kanssa ihmisiä kohdatessa pitää aina muistaa kysyä, pelkääkö joku koiraa. Hän kertoo näin saaneensa paljon hyviä kohtaamisia ja jopa koirapelkoa pois.
Heino on törmännyt itsekin siihen, että muslimit kavahtavat koiria. Hän kertoo yhden arkisen esimerkin tällaisesta kohtaamisesta.
Hän oli kävelyllä ja näki, kun pysäkiltä nousi koira omistajansa kanssa bussiin. Kyydissä olleet muslimilapset poistuivat saman tien linja-autosta. Heino kysyi lapsilta, miksi he tekivät niin. Yksi lapsista vastasi, että hänen äitinsä on sanonut koirien olevan vaarallisia.
Esimerkiksi vartiokoirat saatetaan kouluttaa aggressiivisiksi. Silloin on järkevää kieltää lapsia menemästä koirien lähelle, jotka saattavat purra.
Työkoiriin on totuttu monessa muslimimaassa, mutta sisälle kotiin niitä ei tuoda. Suomessa on tilastokeskuksen mukaan noin 700 000 koiraa, joten niihin törmää täällä väkisin.
Heino toteaa, että jokaisen Suomessa asuvan pitää jollakin tavalla oppia kohtaamaan koira. Niihin törmää kadulla, kotirapussa tai vaikka lapsen kaverien kotona.
– Sosiaalialalla käytetään terapiakoiria. Asiakkaina on myös maahanmuuttajia ja olisi surullista, jos joku lapsi ei voisi hyödyntää koira-avusteista työtä esimerkiksi hänen vanhempiensa pelkojen takia, Heino sanoo.
Myös labradorinnoutaja Ruffesta piti tulla opaskoira, mutta sillä havaittiin kaihi. Nyt se on lemmikkikoira, joka on saanut luvan tulla sohvallekin.
Sitä ei ehkä olisi pitänyt tehdä, sillä Ruffe valtaa mielellään koko sohvan, Heino kertoo nauraen.
Osa sukulaisista on pikkuhiljaa tottunut perheen koiraan. Toiset eivät kuitenkaan tule enää kylään tai toivovat, että Heino veisi koiran kyläilyn ajaksi hoitoon muualle.
– Mietin, mitä sukulaiset ajattelevat, kun halaan koiraa.
Tästä syystä Heino päätti perustaa koiralle oman Instagram-tilin. Omalla tilillään hän jakaa vähemmän koirakuvia. Hän haluaa kunnioittaa sitä, ettei kaikkien ole pakko pitää koirista, vaikka niiden kanssa olisi Heinon mielestä hyvä tulla toimeen.
Ruffe oli pentuna haastava, siksi tilin nimeksi oli ehdolla Räyhäruffe. Kovalla työllä ja koira-ammattilaisen tuella Ruffen käytös muuttui.
– Ruffe halusi tulla nähdyksi. Räyhäämisessä oli kyse rakkaudesta. Siitä tuli sitten Instagram-tilin nimi Rakkausruffe.
Vaikeuksista huolimatta Arife Heino kokee, että koira kannatti ottaa.
– Se on tuonut niin paljon hyvää sekä itselle että perheelle. Hyvä kasvattaa hyvää ja rakkaus toivottavasti rakkautta.
Pelkäätkö koiria? Millaisia kokemuksia sinulla on koirien kohtaamisesta? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 12.10.2022 kello 23:een asti.
Lue lisää koirista: