Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Liha on kallistunut kuluttajalle viidenneksen vuodessa, mutta tuottaja ei saa omiaan pois: "Pitäisi saada kolme euroa enemmän lihakilolta"

Viljelijä maksaa tällä hetkellä lihakilon tuottamisesta enemmän kuin hän saa sen myynnistä.

Jauhelihan ostajat kertovat videolla, olisivatko he valmiita maksamaan enemmän, jos raha menisi tuottajalle. Video: Petri Aaltonen / Yle
  • Riikka Pennanen

Marketissa kaikuu pop-musiikki. Ostoskärryyn lätkähtää kilon paketti naudan jauhelihaa.

– Hinnan nousu on ihan älytön. Suuressa perheessä se vaikuttaa aika paljon, sanoo jyväskyläläinen Nina Vuorela.

Naudanlihan kuluttajahinta on noussut vuodessa noin viidenneksellä. Vuorela kertookin miettivänsä tarkoin mitä ostaa.

Naudan jauhelihan kilohinta kuluttajalle vaihtelee kaupasta ja tuottajasta riippuen.

Keskimäärin kilo nautajauhelihaa maksaa marketissa nyt vajaat 13 euroa.

Jauhelihapaketteja marketin hyllyssä.
Suurin osa marketin kylmätiskin naudanlihasta on entistä lypsylehmää. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Eläimen kasvattaminen teuraskuntoon ei ole halpaa, sillä viljelijöiden kulut ovat nousseet huikeaa vauhtia jo parin vuoden ajan.

Tuotantokustannusten ja tuottajalle maksettavan hinnan välillä on tällä hetkellä suuri epäsuhta, selviää Luonnonvarakeskuksen markkinamarginaalista.

Grafiikka, naudan jauhelihan hinta kuluttajille.
Kuva: Derrick Frilund / Yle

Markkinamarginaali ei kerro kuitenkaan koko totuutta.

– Todellisuus on vielä murheellisempi. Marginaalissa ei huomioida tilojen kiinteitä kustannuksia, kuten esimerkiksi rakennusten ja työn kustannusta, sanoo erikoistutkija Olli Niskanen Luonnonvarakeskuksesta.

Tulot täydentyvät sillä, että lihanmyynti ei ole tilallisen ainoa tulonlähde.

– Osittain erotusta kompensoivat kotieläintuotantoon kohdistuvat tuet. Näitä tukia ovat esimerkiksi eläinten hyvinvointituet ja nautapalkkio, sanoo Niskanen.

Tuottaja tarvitsee kipeästi lisää euroja

Muuramelaisen Syrjälän tilan emolehmälauma tungeksii uteliaana katsomaan paikalle saapuvia vieraita.

– On upeaa tarjota kuluttajille mahdollisuus nähdä mistä ruoka tulee ja millaisissa olosuhteissa eläin on kasvanut, sanoo maatalousyrittäjä Minna Häkkinen.

Tilalla kasvatetaan angus -rotuista lihakarjaa. Teurasautoon lähtee kolmen viikon välein 1-2 eläintä. Niiden liha myydään omassa tilamyymälässä.

Maatilayrittäjä Minna Häkkinen lihakarjan luona pellonlaidassa.
”Yhden eläimen erottaminen laumasta on aina iso homma. Helpompaa olisi, jos myisi lihan kaupalle ja teurasauto kävisi vain kaksi kertaa vuodessa”, kertoo Minna Häkkinen. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

– Suoramyynnissä kaupan kate jää pois, mutta hintaa ei voi verrata kaupan hintaan. Kaupat saavat lihan elintarviketeollisuudesta halvemmalla kuin pienen erän teettävä tuottaja, sanoo Häkkinen.

Eläinten saamiseksi teuraskuntoon tarvitaan tuotantopanoksia. Tilalle ostetaan muun muassa polttoainetta, lannoitteita, valkuaisrehua, paalimuovia, sähköä ja kuivikkeita. Niiden kaikkien hinnat ovat nousseet.

– Olen laskenut, että lihan hinnan pitäisi nousta 3 euroa kilo, niin se kattaisi kulut, sanoo Häkkinen.

Maatilayrittäjä ottaa jauhelipakettia maatilamyymälän kylmätiskistä.
”Suoramyyntiin on lähdetty asiakkaiden pyynnöstä. Lisäksi tämä on sitä kuluttajatyötä, mitä haluan tehdä” sanoo Minna Häkkinen. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Hinnan nostaminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista. Muutaman kymmenen sentin hinnannousu voi vaikuttaa ihmisten ostopäätöksiin.

– Meidän pitää edetä pienillä korotuksilla. Kuivikefirma ilmoitti, että turve maksaa nyt kuutiolta 2 euroa enemmän kuin viime kerralla, mutta emme me voi tehdä sellaista, sanoo Häkkinen.

Hän ei halua ottaa kantaa siihen, onko liha kuluttajalle liian halpaa.

– Mutta ruoan hinta ei ole noussut Suomessa siinä suhteessa mitä sen olisi kuulunut nousta.

Voit keskustella aiheesta tässä 14.10. klo 23 saakka.