Elokuussa tulleen ylimääräisen indeksikorotuksen oli tarkoitus turvata pienituloisten maksukykyä hintojen noustessa.
Kolmen ja puolen prosentin korotus muun muassa työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan otettiin esimerkiksi työttömien keskuudessa ilolla vastaan, vaikka taso ei päätä huimannutkaan.
– Bensan hinta lähti niin rajuun nousuun, ja nythän ruuan hinta on noussut ihan älyttömästi, joten eihän tuo 3,5 prosenttia siinä mielessä riitä mihinkään, sanoo toiminnanjohtaja Johanna Laakso Kokkolan Työttömistä.
Todellisuudessa käteen ei kaikilla jää tuonkaan korotuksen vertaa. Jos asumistuen vuosittainen tarkistusaika osuu syksylle, tuki leikkaantuu vastaavasti.
Esimerkiksi eräällä tamperelaisella Kelan asiakkaalla saajalla 24,40 euron korotuksesta työmarkkinatukeen jää käteen kuukaudessa vain vajaa yhdeksän euroa aiempaa enemmän, koska asumistuki pieneni 15,46 euroa.
Asian arkaluonteisuuden takia henkilö ei esiinny omalla nimellään. Yle on varmistanut henkilöllisyyden ja nähnyt asiakirjat, joihin jutussa viitataan.
– Päättäjätasolla ei tulla aina ajatelleeksi, että 10 euroa on iso raha vähävaraiselle, joka menee ruokaa ostamaan, sanoo Laakso.
Vastaavaa leikkausta ei tule niille, joiden asumistuki on tarkistettu ennen indeksikorotusta.
Korotuksesta kerrottaessa muistutettiin, että etuudet vaikuttavat toisiinsa, ja lopputulos voi jäädä toivottua pienemmäksi.
Systeemi on työttömille tuttu, mutta epätasapuolisuus harmittaa.
– Eriarvoisuus tulee käytännön tasolla, mutta myös periaatteena: se harmittaa, miksi kohdellaan eri lailla. Vähävaraiset joutuvat niin monesti samaan loukkuun etuuksien kanssa. Että ei siinä mielessä mennyt ihan tuubiin tämä indeksikorotus, sanoo Laakso.
Osa koki jo korotuksen tason loukkauksena, mutta erityisesti sen osittainen katoaminen asumistuen nipistyksessä on aiheuttanut närää työttömien foorumeilla sosiaalisessa mediassa.
Vuosien kitkuttaminen vähillä rahoilla laskee Laakson mukaan mielialaa ja tuo jatkuvaa stressiä.
– Kun on oikein stressaantunut muutenkin, niin siinä tällainen pienikin asia harmittaa ja näkyy somesssa: siellä vähän päästellään.
STM: Täysin tasa-arvoista järjestelmästä ei saada
Neuvotteleva virkamies Mikko Horko sosiaali- ja terveysministeriöstä myöntää, että korotus kohtelee tuensaajia eri tavalla sen mukaan, mihin kohtaan vuotta tarkistus osui. Osalla kävi huonompi tuuri.
– Täysin tasa-arvoiseksi ja jetsulleen kaikki tuensaajia samalla tavalla kohtelevaksi järjestelmää ei saada. Ei ole ihme, että osa voi olla vähän ihmeissään. On ymmärrettävää, että turhautumista tulee.
Asumisen tuet rajattiin ylimääräisen indeksikorotuksen ulkopuolelle, koska kesken vuotta tulevat muutokset eivät istu niiden perusfilosofiaan, sanoo Horko.
Asumistuen perusteiden muutokset tulevat aina käytännössä voimaan vaiheittain eli silloin kun tuki tarkistetaan.
Korotus tehtiin pikaisella aikataululla, ja vienti asumistuen määräytymisperusteisiin olisi ollut myös vaikea toteuttaa käytännössä.
Mikko Horko
Tämä poikkeaa esimerkiksi työttömyysturvan korotuksista, jotka tulevat voimaan kerralla kaikille tukea saaville.
– Korotus tehtiin pikaisella aikataululla, ja vienti asumistuen määräytymisperusteisiin olisi ollut myös vaikea toteuttaa käytännössä.
Horko muistuttaa, että etuuksiin on vuodenvaihteessa tulossa isompi indeksitarkistus kuin oli ylimääräisessä korotuksessa. Vuodenvaihteessa otetaan huomioon loput koko vuoden inflaatiokehityksestä.
– Ylimääräisellä korotuksella annettiin 3,5 prosenttia. Jos koko vuoden inflaatio on esimerkiksi kahdeksan prosenttia, siitä loput eli 4,5 prosenttia tulee vuodenvaihteen korotuksiin, konkretisoi Horko.
Asumistuen perusteisiin tulee vuoden vaihteessa koko vuoden inflaatiota vastaava muutos, koska se ei ollut mukana ylimääräisessä tarkistuksessa.
Kulukorvauksen nostosta kansalaisaloite
Vuodenvaihteen korotus on mieluisa, mutta Kokkolan Työttömät toivoo, että etuuksia tarkasteltaisiin pidemmällä aikavälillä. Moni niistä on jäänyt toiminnanjohtaja Johanna Laakson mukaan ostovoimaltaan pahasti jälkeen.
Esimerkiksi kulukorvaus on ollut yhdeksän euroa päivässä vuodesta 2010 asti. Sitä maksetaan esimerkiksi työllistämistoimenpiteissä, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa, kulkeville.
– Kulukorvaus on tarkoitettu matkakuluihin, ja bensan hinta on samana aikana noussut 50 prosenttia.
On kaikkia tällaisia vähän niin kuin päättäjille pikkujuttuja, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi, mutta ne vaikuttavat kuitenkin vähävaraisen elämään tosi paljon.
Johanna Laakso
Kokkolan Työttömät onkin tehnyt kansalaisaloitteen kulukorvauksen nostamisesta 12 euroon.
Laakso muistuttaa, että myös osa palkansaajista on pohtinut, onko töihinmenoon autolla enää varaa.
– Yhtä kallista se on työttömälle. On kaikkia tällaisia vähän niin kuin päättäjille pikkujuttuja, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi, mutta ne vaikuttavat kuitenkin vähävaraisen elämään tosi paljon, sanoo Laakso.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.
Lue myös:
Sosiaalietuuksiin lisäkorotus elokuussa – inflaatio karkaa kaukana edellä