Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kirjojen kierrätys meni pahasti pieleen: ”Henkilökunnan tehtäväksi jäi kantaa kirjoja selkä vääränä jäteastioihin”

Kotkassa kuntalaisille syntyi tapa hankkiutua eroon kokonaisista kotikirjastoista viemällä ne kirjastoon. Tuloksena oli jätevuori.

Kotkan pääkirjaston etuovi päiväsaikaan kuvattuna syksyllä.
Kotkan pääkirjaston kierrätyshylly on nyt poistettu. Kuva: Eino Haajanen / Yle
  • Eino Haajanen

Kotkan pääkirjastossa oli vielä vuoden alussa kirjahylly, johon asiakkaat pystyivät viemään itselleen tarpeettomia, hyväkuntoisia kirjojaan muiden käyttöön.

Ala-aulassa sijainnut valvomaton vaihtohylly oli tarkoitettu tavaksi kierrättää kirjoja.

Niin ei kuitenkaan käynyt. Kirjasto päätti poistaa vaihtohyllyn, koska siitä alkoi tulla yleinen jätepaperiastian korvike.

– Siihen tuli päivittäin aika paljon tavaraa. Ihmiset saattoivat tuoda päivässä kaksi täyttä kassillista, joihin mahtuu varmaan neljäkymmentä kirjaa kevyesti tai tuoda banaanilaatikoittain useampia. Kirjaston henkilökunnan tehtäväksi jäi sitten kantaa kirjoja selkä vääränä jäteastioihin, kertoo Kotkan kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainio.

Kuukaudessa kotkalaiset toivat vaihtohyllyyn jopa tuhansia kirjoja.

Kirjaston aulassa on käyttämätöntä tilaa vahtimestarin kopin vieressä.
Tässä kohdassa sijaitsi vielä viime keväänä kirjojen vaihtohylly. Kuva: Eino Haajanen / Yle

Vaihtohyllyn poistoa kiihdytti myös henkilökunnalle aiheutunut lisääntynyt työmäärä ja yleinen epäsiisteys.

– Totta kai joku joskus löysi itselleenkin jotain, mutta puhutaan ihan promilleista. Valtaosa päätyi jätteiksi, sanoo Vainio.

Kirjojen kuskaaminen jätepaperikeräyksen tai muihin jäteastioihin ei kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainion mukaan ole kirjaston päätehtävä.

– Kirjaston tehtävä on edistää lukuharrastusta. Valitettavasti elämä on osoittanut, että vaihtohyllyn osalta emme edistä lukuharrastusta, hän toteaa.

Kukaan ei kaivannut päätaloja

Kotkan kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainio arvelee, että kirjojen hävittäminen voi olla monelle henkisesti vaikea paikka. Teoksiin liittyy paljon tunnearvoa, elettyä elämää tai takavuosien joulumuistoja.

– Kirjoja ei haluta heittää roskiin, ja kirjaston hylly koettiin hyväksi paikaksi, jossa ne saisivat ikään kuin uuden elämän. Mutta tämä ei ole tosielämässä totta.

Vainio arvioi, että kuukausitasolla vaihtohyllyyn tuotujen kirjojen määrä alkoi lähestyä määrältään kirjaston uushankintaan tai sitä määrää, mitä kirjasto kokoelmistaan poistaa.

– Siinä saattoi olla hyllyn juurella pahvilaatikoissa tuotuja kotikirjaston kallepäätaloja, tietosanakirjoja ja kaikkea tämmöistä, jota suurella osalla suomalaisista on ollut kotona joskus kauan sitten. Tällainen aineisto ei oikeastaan kiinnosta lukijoita, koska se on sellaista kirjallisuutta, jota kaikilla muutenkin on, Vainio jatkaa.

Kirjoja kirjaston hyllyssä.
Kotkan pääkirjastoon ei näillä näkymin ole enää vaihtohyllyä tulossa. Lainaamistakin on runsaasti. Kuva: Eino Haajanen / Yle

Palaute vaihtohyllyn poistamisesta on Vainion mukaan rauhoittunut. Kierrätystoiminnalle on hänen mukaansa toimijoita, jotka hoitavat sen paremmin kuin kirjasto.

Kirjasto on tänä vuonna sopinut Kotkan kierrätys ja avustus ry:n sekä Viikarin ry:n kanssa, että kirjasto ohjaa asiakkaitaan järjestöjen pariin kirjanvaihtoasioissa. Kirjasto on antanut myös kirjakärryjä niiden käyttöön.

Vaihtohyllyä on pari valtuustoryhmää yrittänyt toivoa Kotkan kirjastoon takaisin, mutta kirjastotoimenjohtaja ei ajatukselle lämpene.

Lukemiskulttuuri on muuttunut
Kuuntele tästä minuutin juttu, miten Kotkan kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainio kertoo kirjojen arvostuksesta.