Hukkavilla hyötykäyttöön

Kun Taina Snellman-Langenskiöldille tarjoutui tilaisuus ostaa kolme ikivanhaa kudontakonetta Pohjanmaalta, hän tarttui siihen nopeasti.

Nyt koneilla kudotaan mattoja täysin kotimaisesta villasta Karjaalla, Helsingin ja Turun puolivälissä.

Mattojen kutomiseen käytettävä villa hankitaan lähialueen lampureilta.

Villan hyvä saatavuus ratkaisi osaltaan kutomon sijainnin.

Suurin osa niin sanottujen liharotujen villasta menee yleensä hukkaan.

ProAgria arvioi, että suomenlampaiden villasta hyötykäyttöön menee noin puolet, liharotujen villasta ehkä vain kolmannes.

Lampaiden keritseminen saattaa olla jopa kalliimpaa kuin villasta saatu tulo, ja siksi villan jalostaminen voi olla kannattamatonta varsinkin pienille tiloille.

Lampaat on joka tapauksessa kerittävä säännöllisesti.

Esimerkiksi tämän Bovikin luomutilan kaikki suomenlampaan villa menee jatkokäyttöön. Osa menee Myssy-farmille, osa myydään lankana oman suoramyynnin kautta.

Liharotujen villa on karkeaa, joten se sopii huonosti käsitöihin, mutta hyvin kovalle kulutukselle joutuviin tekstiileihin.

Karjaalla kudottavien Tikaun mattojen lisäksi liharotujen villasta syntyy jo peittoja ja tyynyjä Porissa sekä lankaa Mikkelissä.

Useat työvaiheet ja – koneenkin avulla tehty – käsityö näkyvät väistämättä tuotteiden hinnassa.

Nimenomaan kotimaisesta villasta tehdyt tuotteet kiinnostavat kuluttajia koko ajan enemmän.

Sekä lampurit että yritykset kuvaavat villaa älykuiduksi muun muassa sen lianhylkimisominaisuuksien ansiosta.

Silti vain noin prosentti koko maailman tekstiilikuiduista on villaa.