Muuramelainen elektroniikka-asentaja Juhani Mikkola tuskin arvasi, mihin tie johtaa, kun häntä pyydettiin vuonna 2013 räjähdetehtaalle kuvaamaan savuavaa jätekonttia.
Vaaralliseen kuvaustehtävään tarvittiin drooni eli miehittämätön lennokki. Mikkola oli rakentanut kauko-ohjattavia lennokkeja jo 80-luvulta alkaen. Hänellä oli myös kuvaamiseen tarvittavaa videokalustoa.
Vuosien varrella yhden miehen firmasta on kasvanut kymmenkunta henkeä vakituisesti työllistävä dronevalmistaja, jonka järjestelmiä on myyty jo eri puolille maailmaa. Tänä vuonna kasvu on ampaissut hurjaan vauhtiin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai droonivalmistajan puhelimet soimaan
Kasvun taustalla on maailman turvallisuustilanteen muuttuminen. Viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti yritykset sekä viranomaiset huolehtimaan aiempaa tarkemmin turvallisuudestaan.
Tilauksia muuramelaisyritykselle tulee esimerkiksi poliisilta, pelastustoimelta ja puolustusvoimilta sekä rajavalvonnasta. Yritys ei kuitenkaan kerro tarkempia tietoja siitä, mihin käyttöön ja millaisia lennokkijärjestelmiä viranomaiset heiltä tilaavat.
Toimitusjohtaja Pietari Sorrin mukaan yrityksen ammattilaiskäyttöön valmistamat dronejärjestelmät menevät ”syvään päähän” eli esimerkiksi haastavimpaan ammattikäyttöön.
Viranomaistahojen lisäksi myös monet yritykset hyödyntävät droneja yhä enemmän toiminnassaan.
– On satelliittiantennien kalibrointia, maanmittausta, aurinkopaneelikenttien tarkastusta... Useampiin maihin menee droneja siviilikäyttöön, kertoo Juhani Mikkola.
”Venäjältä on tullut kyselyjä, kieltäydymme kohteliaasti”
Asiakkaita yrityksellä on tällä hetkellä eri puolilla Eurooppaa. Kaukaisimmat asiakkaat löytyvät Thaimaasta. Venäjältäkin ostajia on ollut tarjolla, mutta itärajan taakse muuramelaisyritys ei laitteitaan myy.
– Venäjältä on tullut kyselyjä, kieltäydymme kohteliaasti, Mikkola kuittaa lyhyesti.
Se, ettei yritys myy dronejaan Venäjälle, ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, etteikö niitä sinne ajautuisi.
– Jos me vaikka myisimme hyvämaineiselle yritykselle tuotteen johonkin soveliaaseen käyttöön, niin hänhän voi myydä tuotteen eteenpäin. Ketju voi katketa, Mikkola toteaa.
Juhani Mikkola ei kuitenkaan usko, että tiukinkaan lainsäädäntö voisi estää droonien käyttöä laittomuuksiin. Sen sijaan laitteiden turvallisuutta ja niiden soveltuvuutta hyödyllisiin tarkoituksiin voi kehittää edelleen.
Ukrainan sodassa droonit ovat kylväneet kauhua ja hävitystä. Niistä ovat kuitenkin hyötyneet myös ukrainalaiset esimerkiksi tiedustelupuolella, Mikkola huomauttaa.
Kriisit on käännetty vahvuudeksi
Nordic Dronesin taipaleella Ukrainan sodan lisäksi toinenkin maailmanlaajuinen kriisi on kääntynyt vahvuudeksi.
Kun moni yritys lomautti ja irtisanoi väkeä koronapandemian aikaan, Muuramessa päätettiin tehostaa tuotekehitystä. Tulokset näkyvät nyt laitteiden toimivuudessa.
Lisäpontta kehittämistyöhön antoi droneja koskevan EU-lainsäädännön tiukentuminen vuoden 2021 alussa.
– Kaupunkialueella ei saanut enää lennättää droneja ilman valtavaa lupaprosessia. Se leikkasi siviilipuolen markkinaa aika rajusti, Mikkola toteaa.
Juhani Mikkola sanoo, että muuramelaisyrityksen pahimmat kilpailijat ovat kiinalaisia.
Nordic Dronesin kilpailuvalttina on hänen mukaansa tietoturva: toisin kuin kiinalaisvalmisteiset lennokit, suomalaisdroonit eivät automaattisesti päivity verkossa. Tätä arvostetaan etenkin Euroopassa.
– Kaikki tähänastinen toiminta on perustunut kiinalaisiin tuotteisiin, niin vaihtoehtoja niistä luopumiseen on ollut aika vähän.
Tietoturvan lisäksi drooneissa arvostetaan nykyisin toimintasädettä ja -aikaa sekä monipuolisia kuorman liitäntämahdollisuuksia. Lennokkeja käytetään erityyppisiin valvonta- ja mittaustehtäviin, joten niihin pitää voida liittää erityyppisiä lisälaitteita.
Nordic Dronesin laitteet kootaan Muuramessa ja osia, kuten droonien titaanirunko, tehdään 3D-tulostamalla Jyväskylässä. Osa komponenteista tulee edelleen tosin Kiinasta.
Tavoitteena GPS-häirinnän välttäminen
Muutama vuosi sitten hallitustasolla Suomessa pohdittiin postin tai lääkkeiden kuljettamista asiakkaille droonien avulla. Juhani Mikkola pitää ideaa lähinnä vitsinä.
– Kuka allekirjoittaa paketin vastaanoton, miten varmistetaan turvalliset toimitukset? Siinä on paljon ratkaisemattomia ongelmia. Ehkä vuosikymmenten kuluttua ratkaisut keksitään, mutta nyt sellaisessa ei ole järkeä, Mikkola sanoo.
Tällä hetkellä yksi tärkeä kehityskohde on droonin toimintavarmuuden parantaminen kriisitilanteessa. Mikkola puhuu ”GPS-vapaasta lentämisestä”, jonka avulla voitaisiin välttää ilmaliikenteeseen kohdistuva häirintä.
Tavoitteena on kehittää myös mahdollisimman hiljainen lennokki.
– On asiakkaita, joille tämä mahdollisimman hiljainen ääni on äärimmäisen tärkeä, Juhani Mikkola toteaa.
Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan ko 23 saakka.