Kirkollisissa vaaleissa käytössä on nyt neljättä kertaa vaalikone, josta äänestäjät voivat tarkastella ehdokkaiden kantoja eri kysymyksiin.
Koko maassa seurakuntavaaliehdokkaista vain runsas 50 prosenttia on täyttänyt vaalikoneen. Osassa kuntia yksikään ehdokas ei ole käyttänyt konetta.
Kuitenkin Lapuan piispa Matti Salomäki näkee vaalikoneen myös kirkon vaaleissa hyvänä. Hänen mukaansa se lisää vuorovaikutusta, luottamusta ja läpinäkyvyyttä sekä kiinnostusta vaaleihin.
– Pienissä seurakunnissa saatetaan ajatella, että ehdokkaat ovat tuttuja muutenkin, eikä nähdä konetta tärkeänä. Suurissa seurakunnissa ehdokkaat ovat vieraampia ja vaalikoneesta on apua. Seuraavissa vaaleissa päästään ehkä vastaajien määrässä 70 prosenttiin. Toivotaan näin.
Laskevat luvut vaaleissa
Vuoden 2018 seurakuntavaaleissa äänestysaktiivisuus laski edellisistä vaaleista ja oli 14,4 prosenttia. Vielä 2010 se oli 17 prosenttia.
Vertailun vuoksi voi mainita, että maallisissa vaaleissa äänestysaktiivisuus on eri kymmenluvuilla: esimerkiksi vuoden 2021 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1.
Lapuan piispa Matti Salomäki näkee äänestysinnon hiipumiseen monia syitä. Isossa kuvassa taustalla on seurakuntalaisten väheneminen eli kirkosta eroaminen.
– Tämä on osa pitkää muutosta. Kirkon sisällä syynä voivat olla myös tekniset syyt. On monenlaista lippua ja lappua, joita täytetään. Seurakuntayhtymissä käydään vielä kahdet vaalit, kun valitaan vielä paikallisten luottamushenkilöiden lisäksi edustajat seurakuntaneuvostoon. Tämä on aiheuttanut sekaannusta. Syyt voivat olla siis teknisiä.
Salomäki uskoo, että jos äänestystä saataisiin kehitettyä sähköiseen suuntaan tai muuten yksinkertaistaa sitä, äänestäjien määrä voisi kasvaa.
– Äänestyksen yksinkertaistaminen helpottaisi varmasti. Nyt äänestyspaikkoja on jo tuotu marketteihin ja kouluihin, joissa ihmiset liikkuvat.
Mielipide-eroja nähtävissä
Vaalikoneessa on tällä kertaa kysytty esimerkiksi kirkon virkajärjestelyistä, seurakuntien taloudesta, liha- ja maitotuotteiden käytöstä, lähetystyöstä ja sukupuolineutraalin vihkimisen sallimisesta kirkossa.
Seurakunnissa erityisesti kysymys samaa sukupuolta olevien kirkkovihkimisen sallimisesta jakoi ehdokkaiden vastaukset kahteen eri leiriin. Osa jätti vastaamatta kokonaan ja osa vastasi ”en osaa sanoa”.
Piispa Matti Salomäki ymmärtää kahtiajaon.
Sen taustalla on hänen mukaansa viime vuosikymmeninä länsimaisessa yhteiskunnassa käynnissä ollut maallistumiskehitys, joka on astunut keskusteluun myös kirkon areenalle.
Osa ehdokkaista kokee, että kirkossa on muuttumattomia arvoja, osa taas ajattelee, että kirkon on heijastettava yhteiskunnallista ajattelua.
– Puhutaan sekularisaatiosta eli maallistumisesta, jossa kirkon opetukset eivät enää sillä lailla enää ole välttämättä siinä arvossa kuin aikaisemmin. Ne eivät välttämättä ole niin tuttuja ylipäätään. Tämän kehityksen vuoksi kristinuskon jotkut opetukset tai ajatukset eivät välttämättä enää vastaa niitä arvoja, joita tällainen liberaali yhteiskunta-ajattelu pitää esillä, taustoittaa Salomäki.
– Debatti avioliittolaista on näkynyt pitkään myös kirkolliskokouksessa ja se tulee näkymään myös seuraavina vuosina.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 1. marraskuuta kello 23 asti.
Enemmän aiheesta: