– Jännittääkö, kysyy anestesiasairaanhoitaja Kimmo Repo potilaalta.
Kello on kahdeksan aamulla. Potilas makaa vähäpuheisena leikkaussalin kapealla sängyllä.
Ennen nukutuksen alkamista hän haluaa vielä tietää, näkevätkö ihmiset yleensä unia leikkauksen aikana.
– Jos muutenkin elämässä näkee unia, niin silloin usein näkee nukutuksessakin. Toivotaan, että jos unia näette, niin ne olisivat hyviä unia, Repo juttelee.
MOT-toimitus kysyi keskus- ja yliopistosairaaloista, miten henkilökuntavaje on vaikuttanut leikkausosastojen toimintaan. Vastausten mukaan monissa sairaaloissa jää aamuisin leikkaussaleja avaamatta sen vuoksi, että paikalla ei ole riittävästi henkilökuntaa.
Toinen syy kiireettömien leikkausten perumiseen on jatkohoitopaikan puuttuminen. Leikkausta ei voida aloittaa, jos on tiedossa jo etukäteen, että sairaalahoitoa tarvitsevalle leikkauspotilaalle ei löydy paikkaa vuodeosastolta.
Vuodeosastojen petipaikoilla puolestaan on täyttä, sillä kotiutuskuntoisia potilaita ei saada riittävän nopeasti osastolta eteenpäin, esimerkiksi kotihoitoon tai hoivakotiin.
Usein syynä on, että iäkäs ihminen on liian heikkokuntoinen hoidettavaksi kotona, eikä hänelle löydy sopivaa laitospaikkaa.
Ylimääräisistä osastopäivistä kertyy miljoonien lasku
Osassa sairaanhoitopiirejä ylimääräisistä hoitopäivistä erikoissairaanhoidon osastolla peritään potilaan kotikunnalta sakkomaksu, niin sanottu korotettu siirtoviivemaksu.
MOT-toimituksen sairaanhoitopiireille tekemän kyselyn mukaan viivepäivien hinta on joillain paikkakunnilla pahimmillaan moninkertaistunut aiempaan verrattuna. Sakkomaksujen kasvu kertoo siitä, että kunnassa ei ole tarjolla paikkoja, jonne sairaalasta tulevan voisi siirtää.
Esimerkiksi Vantaa maksoi siirtoviivepäivistä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille vuonna 2019 noin 500 000 euron laskun. Tänä vuonna summa oli syyskuun loppuun mennessä noussut jo 2,2 miljoonaan.
Rovaniemellä ongelmat potilaiden kotiuttamisessa ovat erittäin suuria. Vuonna 2019 Lapin sairaanhoitopiirin ei laskuttanut Rovaniemen kaupunkia yhdestäkään siirtoviivepäivästä. Nyt laskutettavaa on kertynyt yli 6,5 miljoonaa euroa.
Sakkopäivien hinta ja laskentatapa vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin.
Siirtoviivepäivien määrä on ollut kasvussa myös sairaanhoitopiireissä, joissa sakkomaksut eivät ole käytössä. Esimerkiksi Keski-Suomen keskussairaalassa kotiuttamisen viivettä kutsutaan kitkapäiviksi. Vuonna 2019 kitkapäiviä tilastoitiin 14, nyt niitä on kertynyt yli neljä sataa.
Hoitojono on laittoman pitkä
Anestesiasairaanhoitaja Kimmo Repo on työskennellyt aiemmin Meilahden sairaalassa, nykyään hänen työpaikkansa on keskussairaalassa Lappeenrannassa. Hänestä henkilökunnan vajaus on muuttanut työn sisältöä.
– Potilaan hoidon laatu ei ole enää se, mitä haetaan. Vaan pyristellään pärjäämään se yksi päivä sillä henkilökunnalla, mikä meillä on. Karua sanoa, mutta se on todellisuus monissa paikoissa.
Leikkausjonot ovat pidentyneet lyhyessä ajassa. Kirurgista toimenpidettä odottavia ihmisiä oli THL:n elokuun lopun tilaston mukaan noin 63 000. Vuotta aiemmin heitä oli kymmenen tuhatta vähemmän. Vuonna 2019 kirurgista toimenpidettä odottavia oli 48 000.
Jonon pituudessa on eroja alueesta ja hoidon erikoisalasta riippuen. Hoitotakuulain mukaan leikkaukseen pitäisi päästä alle kuudessa kuukaudessa.
Erityisen pitkäksi jonotusaika on venynyt muun muassa lonkan tai polven tekonivelleikkaukseen odottavilla. Koko maassa odottajista neljäsosa on ollut jonossa yli lain salliman kuusi kuukautta
HUS-alueella tilanne on vieläkin huonompi. Laittoman pitkään tekonivelleikkaukseen pääsyä joutui elokuun lopussa odottamaan jopa 40 prosenttia potilaista.
Leikkaussalien henkilökuntaa puuttuu koko maasta
Sairaaloiden tehokkuus on suurelta osin riippuvaista leikkausosastojen sujuvasta toiminnasta.
Eniten ihmisiä leikataan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. HUSin sairaaloissa on yhteensä 155 leikkaussalia. Tänä syksynä niistä on saatu avattua keskimäärin vain 80 prosenttia.
Vs. hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander kirjoittaa vastauksessaan MOT:n kyselyyn, että syksyn leikkausmääriä vähentää nimenomaan henkilöstöpula.
– Koulutettua henkilöstöä, lähinnä sairaanhoitajia ja anestesialääkäreitä on koko maassa huonosti saatavilla, Ulander toteaa.
Koronaa edeltävänä vuonna 2019 HUSin leikkausyksiköistä oli parhaimmillaan käytössä 90 prosenttia. Jopa pandemian aikainen pitkäaikainen keskiarvo on suurempi kuin nyt.
Koronan vaikeimpana aikana leikkausyksiköiden henkilöstöpula johtui osin siitä, että sairaanhoitajia koulutettiin ja siirrettiin tukemaan tehohoitoa.
Vastaava leikkausmäärien väheneminen on tavallista kesälomien aikana. Normaalisti tilanne palautuu alkusyksyn aikana. Nyt niin ei ole tapahtunut.
Muutama MOT-toimituksen kyselyyn vastanneista sairaaloista kertoo, että leikkausten määrän vähenemiseen on vaikuttanut hoitajapulan sijaan enemmänkin pula leikkaavista kirurgeista.
Pahimmillaan ei voi pitää edes vessataukoa
Hoitajien tehtävät on leikkaussalissa roolitettu tarkasti. Tiimiin kuuluu yleensä anestesiahoitaja, instrumenttihoitaja ja valvova sairaanhoitaja.
Anestesiahoitajana Kimmo Revon vastuulla on potilaan voinnin seuraaminen koko leikkauksen ajan.
– Jos meillä puuttuu tiimistä yksi hoitaja, ihan sama kuka, niin se tarkoittaa, että leikkaussalissa ei ole tarpeeksi henkilökuntaa. Pahimmassa tapauksessa leikkaussali laitetaan kiinni, eli potilaat edelleen odottavat siellä leikkausjonossa.
Henkilökuntavaje voi tarkoittaa leikkausosastolla myös sitä, että tauottajahoitajista joudutaan luopumaan. Ilman tauottajia salissa työskentelevä tiimi ei voi lähteä syömään tai edes vessaan monituntisen operaation aikana.
Ammatin epäkohdat ovat saaneet Revon hakemaan uutta työtä.
– Oma kiinnostus varsinkin anestesia- ja leikkaustyötä kohtaan on edelleen vahvaa. Mutta motivaatio ja jaksaminen on hyvinkin matalalla.
Keskussairaalassa Lappeenrannassa aamulla alkanut iso avoleikkaus päättyy puoli kahden aikaan iltapäivällä. Potilas siirtyy heräämöön.
Saatuaan hakemansa työpaikan lääketieteellisten laitteiden maahantuontifirmassa, Repo päätti luopua työstä leikkausosastolla.
– Aina on mahdollisuus varmaankin palata tälle alalle. Mutta nyt tuntuu siltä, että itsekin haluan hetkeksi aikaa pois.
Lisää aiheesta ohjelmassa MOT: Sairaan pitkä hoitojono.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23:00:een asti.