Kun Itaewonin kaupunginosassa Soulissa syntyi paniikki, alueella ei ollut tarpeeksi viranomaisia ohjaamassa ihmismassoja, arvioi Australian New Castle -yliopiston hoitotieteen professori Alison Hutton.
Hutton tutkii työkseen suurten yleisötapahtumien toimintaa eri puolilla maailmaa ja sitä, miten tapahtumista saataisiin turvallisempia erityisesti nuorille.
Huttonin tietojen perusteella näyttää siltä, että viranomaisten huono varautuminen johti Etelä-Korean traagisiin tapahtumiin.
– Viranomaiset eivät olleet selvästikään varautuneet niin suureen ihmismäärään. Lisäksi poliiseja oli tapahtumapaikalla vain vähän ilmeisesti sen takia, että jossain toisaalla oli käynnissä samana iltana mielenosoitus, hän kommentoi Ylelle sähköpostitse.
Poliisin mukaan alueelle oli määrätty 137 poliisia valvomaan liikennettä ja häiriökäyttäytymistä. Poliisin edustaja on myöntänyt eteläkorealaiselle uutistoimisto Yonhapille, etteivät paikalla olleet poliisit havainneet väkimäärän yhtäkkistä kasvua Itaewonin kapealla kujalla, Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo.
Huttonin mukaan myös tapahtumapaikka kapealla baarikadulla vaikutti osaltaan onnettomuteen.
– Ilmeisesti sisäänkäyntejä baarikadulle oli useita, mutta kulkuväylät kapeita. Ihmiset pyrkivät alueelle, eivätkä ymmärtäneet, että paikka oli jo ennestään täynnä, Hutton toteaa.
Koronapandemian takia asetetut rajoitukset olivat kahtena edellisenä vuonna estäneet Etelä-Koreassa halloweenin juhlinnan. Tänä vuonna etenkin nuoret aikuiset täyttivät vilkkaan Itaewonin kaupunginosan ravintolat ja yökerhot, ensimmäistä kertaa halloweenina ilman korona-aikana vaadittuja kasvomaskeja ja turvavälejä.
Paikallisten mukaan alueella ei oltu aiemmin nähty halloweenin aikaan näin suurta väkijoukkoa.
Pääministeri Han Duck-soo lupasi maanantaina uutistoimisto Reutersin mukaan, että Soulin lauantai-illan tapahtumat tutkitaan tarkoin. Pääministeri myös vieraili tragedian tapahtumapaikalla.
Etelä-Korean presidentti Yoon Suk-yeol julisti maahan suruajan, joka kestää niin kauan, kunnes onnettomuuden syy on selvitetty.
Kritiikki maan viranomaisia kohtaan on kasvanut mediassa ja verkossa lauantain traagisten tapahtumien takia. Uutistoimisto AFP:n mukaan hallitus on puolustellut poliisien vähäistä määrää juhlien aikana, mutta monet surijat ovat syyttäneet viranomaisia puutteista väkijoukon valvonnassa.
Suomalaiset tapahtumajärjestäjät tietoisia turvajärjestelyiden merkityksestä
Suomalaiset tapahtumajärjestäjät kertovat, että Suomessa mahdollisiin väentungoksiin varaudutaan huolellisella etukäteissuunnittelulla yhdessä viranomaisten kanssa.
Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula kertoo, että yksi tapahtumapaikan valinnan kriteereistä on se, että tapahtuma järjestetään siellä, minne ihmisiä mahtuu.
Helsingin tapahtumasäätiö järjestää muun muassa Helsingin juhlaviikot -festivaalia. Sen suurin tapahtuma yleisömäärältään on Taiteiden yö, joka vetää vuosittain tuhansia ihmisiä Senaatintorille.
Nikulan mukaan tapahtuman maksuttomuus helpottaa väentungoksen hallintaa, koska toria ei tarvitse aidata.
– Ihmisiä voi käännyttää pois, jos näyttää siltä, että väkeä on tulossa liikaa.
Maksullisissa tapahtumissa esimerkiksi aitaus voi aiheuttaa kapeikkoja, joissa saattaa syntyä ongelmia, kuten väentungosta.
Kotkan meripäivien tapahtumapäällikkö Tiina Salonen kertoo sähköpostitse, että Kotkassa tapahtuma-alueen sisälle määritellään osallistujille sallittu enimmäismäärä, jota järjestyksenvalvojat vahtivat.
Tapahtumajärjestäjien mukaan haasteita aiheuttaa usein tapahtuman päättymishetki, jolloin suuria ihmismassoja pyrkii ulos samaan aikaan.
Tilannetta voi pahentaa, jos tungoksessa syntyy paniikki.
– Tiedämme, että paniikissa ihmiset hyvin helposti pyrkivät kohti sitä väylää, josta he tulivat. Silloin keskeistä ovat isot opasteet ja etukäteen koulutettu henkilökunta, joka opastaa ihmisiä kohti hätäuloskäyntejä, Helsingin juhlaviikkojen toimitusjohtaja Stuba Nikula sanoo.
Myös tapahtumapäällikkö Tiina Salonen kertoo, että Kotkan Meripäivillä etukäteissuunnittelulla huolehditaan, että poistumisteitä on riittävästi tapahtuman kokoon ja luonteeseen nähden.
Etelä-Korea yksi lukuisista esimerkeistä maailmalla
Etelä-Korean onnettomuus sattui illalla ennen puolta yhtätoista paikallista aikaa. Siitä ei ole tarkkaa tietoa, mikä aiheutti ihmisten paniikin.
Mediatietojen mukaan ihmiset kaatuivat mäkisessä paikassa sijaitsevalla neljä metriä kapealla kapealla kadulla ja jäivät väkijoukon alle.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun ihmisiä kuolee suurissa väkijoukoissa. Yleensä yleisin kuolinsyy on ollut tukehtuminen tungokseen.
Lokakuun alussa ainakin 129 ihmistä kuoli Indonesian Itä-Jaavassa sen jälkeen, kun tuhannet vihaiset fanit valtasivat jalkapallokentän ottelun jälkeen.
Myös Euroopassa on sattunut onnettomuuksia, joissa ihmisiä on tallautunut kuoliaaksi.
Vuonna 2010 Duisburgissa Saksassa kuoli 21 ihmistä ja 511 loukkaantui, kun Love parade -musiikkitapahtumassa syntyi väentungos. Järjestäjillä oli lupa vain 250 000 osanottajaan, kun todellisuudessa alueella oli onnettomuuden sattuessa 1,4 miljoonaa henkilöä.
1.11. klo 5.15 Korjattu. Love Parade tapahtui vuonna 2010, ei 2015 kuten jutussa virheellisesti kerrottiin.
Jutun otsikkoa muokattu 3.11. klo 13.19.
Lue myös: