Lippis ja iso huppu peittävät Gettomasan pään ja suuren osan kasvoista. Hän on yksi Suomen suosituimmista räppäreistä, joten hänet tunnistetaan julkisilla paikoilla ja kännykkäkuvien ottajia riittää. Artistin mukaan se on yksi julkisuuden huonoista puolista.
Gettomasa eli Aleksi Lehikoinen on tehnyt räppärin uraa kymmenen vuotta. Hän on tullut viime aikoina tunnetuksi jenkkiräpistä ammentavalla tyylillään, jossa räpätään hienoista autoista, naisista ja bileistä.
Miljoonia kertoja striimannut räppäri haluaa kuitenkin 28-vuotiaana kertoa musiikissaan muustakin kuin pelkästä pintaliidosta. Perjantaina julkaistavalla viidennellä albumillaan artisti kokee palaavansa lähemmäs sitä, mistä aloitti räppäämisen eli yhteiskunnallisten asioiden pariin.
Tarinoita jotka eivät tule kuulluksi
Gettomasa alkaa hiljalleen purkautua kuorestaan. Ensiksi lähtee päältä iso nahkatakki ja sitten huppu päästä. Hän avaa harvoin mietteitään haastatteluissa.
Räppärin uuden albumin nimi on Vastustamaton ja sen yhtenä teemana ovat riippuvuudet, oli sitten kyse aineellisesta tai aineettomasta koukkuun jäämisestä.
Hän kertoo kappaleillaan tarinoita itsestään ja ympärillään olevista ihmisistä.
Nimikkobiisissä Gettomasa räppää muun muassa siitä, kuinka hän on nähnyt teini-ikäisestä lähtien kaikenlaista päihderiippuvuutta imppaamisesta huumeiden piikittämiseen.
– Joillekin ihmiskohtaloille on moniulotteisempia syitä kuin vain se, mitä pystyy näkemään nopealla silmäyksellä päällepäin.
Kuusiminuuttisella Se ois ollu siin -kappaleella artisti kertoo läheltään nähdyistä surullisista kohtalosta.
Niihin kuuluivat huumeet, pahoinpitelysyytteet, ulosottot, vankilassa istumiset ja lopulta menehtyminen.
Gettomasa kokee, että hänellä oli velvollisuus kertoa vastaavia tarinoita, sillä niitä ei kuule tarpeeksi esimerkiksi mediassa.
– Nämä ovat juttuja, joista ei puhuta. Ne ovat tarinoita, jotka eivät tule kuulluksi. Mulla on tieto ja ymmärrys asiasta ja osaan kirjoittaa siitä. Koin, että on mun tehtävä tehdä tällainen kappale.
Alku alkoi haukuilla
Jyväskylästä kotoisin oleva Gettomasa on räpännyt kokemuksistaan jo nuoresta lähtien.
Perjantaina tulee kuluneeksi tasan kymmenen vuotta, kun hän voitti räpin suomenmestaruuden.
Räppäri oli päättänyt jo vuotta aiemmin, että hän voittaa kilpailun. Hän oli niin määrätietoinen, että harjoitteli viimeiset kuukaudet räppäämistä jopa yhdeksän tuntia päivässä.
Uho oli kova. Viikko ennen kisoja hän julkaisi biisin, jossa hän ilmoitti jo voittaneensa kilpailun.
– En jättänyt itselleni mitään mahdollisuuksia. Laitoin veitsen omalle kurkulle, että on pakko voittaa tai oot nolannut itsesi, räppäri muistelee.
Gettomasa voitti kisan, mutta kaikkien mielestä voitto ei ollut ansaittu. Häntä haukuttiin armotta nettipalstoilla.
– Sain silloin ensimmäisen palan vastaan vihasta, jota julkisessa duunissa joutuu vastaanottamaan. Luin internetistä, miten huono mä olen. Se oli shokkihetki 18-vuotiaalle nuorelle miehelle, joka oli tehnyt omaa juttuaan täysillä.
Kansainvälisen räp-soundin sanansaattaja
Gettomasan ura on ollut hidasta mutta vakaata nousua kohti huippua. Hän keräsi hiljalleen fanikuntaa parilla ensimmäisellä albumillaan Vellamo LP (2014) ja Chosen One (2016).
Suurempi menestys tuli vuonna 2019 julkaistulla Diplomaatti-albumilla.
Gettomasa puhuu siitä nyt erityisellä ylpeydellä. Hänen mukaansa levy oli uraauurtava, sillä muu kaupallisesti menestyvä suomalainen räp ei tuolloin kuulostanut maailmanluokan urbaanilta rytmimusiikilta.
– Sen ajan Suomi-räp oli iskelmäfiltterin läpi vedettyä versiota räpistä. Mulla oli periaate ja tehtävä, että mä haluan tuoda kansainvälisen räppisoundin osaksi kaupallisesti menestyvää musiikkia Suomessa.
Räppärin mukaan hänen levynsä suosion jälkeen isot levy-yhtiöt ja muut toimijat heräsivät ja uskalsivat alkaa tehdä räppiä vapaammin ja kansainvälisemmin.
Vuonna 2019 Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden ja Gettomasa sai kutsun esiintyä kultajuhlissa. Se viimeistään toi räppärin suuren yleisön tietoisuuteen.
– Jääkiekon maailmanmestaruus toi mulle lisää promoa ja kun mä sinne lavalle nousin, mun albumi oli Suomen isoin sillä hetkellä.
Muutakin kuin ulkokuorta
Räp-musiikki on tällä hetkellä suosituin musiikkigenre Suomessa ja maailmalla. Esimerkiksi Suomen kuunnelluimpien kappaleiden esittäjät Spotifyssa ovat valtaosin kotimaisia räppäreitä.
Gettomasan mielestä räpistä on tullut niin valtavirtaa, että se on jo popmusiikkia.
Häntä harmittaa, että räpistä on huuhtoutunut pois aatteellisuus, jota siinä oli alakulttuuriaikoina.
Räp ei enää samalla tavalla yhdistä ihmisiä kuin ennen.
– Nykyään tuntuu, että räp-kulttuuri Suomessa ei kumarra enää mitään muuta kuin pelkästään numerollista menestystä.
Räppärin mukaan etenkin nuoremmille tekijöille räp-musiikki on vain pintaa ja menestystä.
– Pelkkiä kiiltäviä vaatteita. Kaikki ovat nyt viemässä kappaleissa jotain kuviteltua tyttöä kuviteltuun maahan ja ostamassa niille kuviteltuja merkkivaatteita. Mikään niistä ei ole oikeita tarinoita. Se on pelkkää keksittyä ulkokuorta, mistä sä saat jonkun hienon 15 sekunnin tiktokin tehtyä.
Gettomasa myöntää, että myös hän on musiikissaan viljellyt tätä kuvastoa. Hänen musiikkinsa pohja on jenkkiräpissä, missä leveillään kalliilla tavaroilla, bileillä ja naisilla.
Uusimmilla kappaleillaankin hän räppää esimerkiksi shamppanjadieetistä tai alla olevasta 500 hevosvoimasta.
Nyt hän kertoo kyllästyneensä pelkkään kuoreen.
– Kun olen tehnyt sellaista musiikkia muutaman vuoden putkeen, niin alkoi tulla fiilis, että haluan jotain syvempää. Haluan puhua oikeasta elämästä ja vähän rujoista ja rumista asioista, kun kaikki ei mene ihan niin hyvin. Toivottavasti tämä vähän tasapainottaa tämänhetkistä mielikuvaa räpistä.
