Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Pirkkala on maan elinvoimaisin kunta – tässä on Suomen top 10

Konsulttiyhtiön listauksessa Pirkkalan vahvuus on työpaikkojen määrä. Väkiluku on kasvanut kymmenessä vuodessa yli 13 prosenttia.

”Kun asenne on kunnossa, asiat yleensä hoituvat”, sanoo Pirkkalan pormestari Marko Jarva. Video: Marko Melto / Yle
  • Pasi Punkari

Tampereen kainalossa sijaitseva Pirkkala on rankattu Suomen elinvoimaisimmaksi kunnaksi jo toista vuotta peräkkäin.

Konsulttiyhtiö WSP:n koostaman vuosittaisen tutkimuksen elinvoimaindeksi koostuu tuottavuudesta, inhimillisestä pääomasta sekä vihreästä siirtymästä.

Nämä jaotellaan edelleen 19 erilaiseen indikaattoriin, joita ovat vaikkapa työllisyys, väkiluku sekä päästöjen vähenemä.

Kunnista Pirkkala nousi yli muiden

Pirkkalan vahvuuksia on erityisesti työpaikkaomavaraisuus, joka on 72 prosenttia. Yritysten liikevaihto oli paikkakunnalla asukasta kohden 86 040 euroa. Kuntalaisten keskimääräinen tulotaso on puolestaan 24 503 euroa.

Selvityksen mukaan kunta on logistisesti hyvällä paikalla ja yrityksille on tilaa tulla. Väkiluvun kasvuvauhtikin on Suomen kärkipäässä: kymmenessä vuodessa väkiluku on kasvanut yli 13 prosenttia.

Kasvusta huolimatta päästöjen määrä asukasta kohden on vähentynyt nopeimmin Tampereen kehyskunnista.

Ehkä hieman yllättäen, elinvoimaisessa Pirkkalassa uutena hankittujen sähköautojen osuus on monin paikoin puolet naapurikuntiin verrattuna.

Kuntien kolmenkymmenen kärjessä on vaihtunut vajaa kolmannes viime vuoteen 2021 verrattuna. Kunnista 23 on tässä ryhmässä toista vuotta peräkkäin, ja kahdeksan kuntaa on tänä vuonna noussut uusina kärjen listalle.

Isoimman nousun kärkiryhmästä on tehnyt Siuntio ja sen jälkeen tasaisina Maalahti, Kirkkonummi, Närpiö ja Kittilä. Lisäksi kärjessä on edennyt Naantali parantaen viidellätoista sijalla asemaansa.

Kaupungeista Helsinki, Oulu ja Jyväskylä ovat nousseet.

Kolmenkymmenen kärjestä pudonneista Raisio, Pedersören kunta ja Hyvinkää sijaitsevat heti kärjen kannoilla kuten myös hieman jäljempänä tasapisteissä sijalla 39 Ilmajoki, Rusko ja Eurajoki.

Viime vuonna kärkiryhmässä olleen Rovaniemen sijoitus on heikentynyt selvemmin ja Luodon selvästi, osin sen vuoksi, että muut ovat parantaneet sijoitustaan.

Pirkkalassa kuntalaiset ovat tyytyväisiä

Muutama vuosi sitten tehdyssä kyselyssä Pirkkalassa ja Kauniaisissa asuivat myös Suomen tyytyväisimmät kuntalaiset.

Vuosittain tehtävän kyselyn perusteella tyytyväisimmät kuntalaiset asuvat suurten kaupunkien lähellä, pienemmissä kunnissa. Tyytyväisiä oltiin myös muun muassa Naantalissa, Siilinjärvellä ja Kaarinassa.

Pirkkalalaiset nuoret Violet Manninen, Iida Naumanen ja Siiri Rintakoski ovat kaikki ylpeitä omasta kotikunnastaan. He kokevat, että nuorille on tiloja ja tekemistä.

Takaisin Pirkkalaan muuttanut Päivi Raivio kokee asuvansa virkeässä ja vireässä kunnassa. Hänen mielestään erityisesti päivähoito ja varhaiskasvus sekä liikuntapalvelut ovat kunnassa hyvät.

Päivi Raivio on paluumuuttaja ja asunut nyt yli 20v Pirkkalassa.
Päivi Raivio on paluumuuttaja ja asunut nyt yli 20v Pirkkalassa. Kuva: Marko Melto / Yle

Timo Heinonen ei ihmettele, jos Pirkkala on päässyt listauksen kärkeen. Hänen mielestään kunnassa on hyvät palvelut, ja terveydenhuoltopalvelut ovat suorastaan erinomaiset. Kunnan palveluista hän kertoo käyttävänsä paljon kirjastoa ja liikuntamahdollisuuksia.

 Timo Heinonen on asunut Pirkkalassa kuusi vuotta.
Timo Heinonen on asunut Pirkkalassa kuusi vuotta. Kuva: Marko Melto / Yle

Lisää: Katso listat kunnista: Missä ovat Suomen tyytyväisimmät asukkaat? Pirkkala ja Kauniainen kärjessä

Pormestari hehkuttaa yhteistyötä

Pirkkalan pormestarin Marko Jarvan mielestä perinteiset vastaukset kunnan pärjäämiseen ovat, että kunta on osa vireää Tampereen kaupunkiseutua ja väestörakenne sekä sijainti on hyvä.

Näiden lisäksi hän mainitsee asenteen.

Pirkkalan kunnan pormestari Marko Jarva
Pirkkalan pormestari Marko Jarva kertoo, että kunnassa satsataan tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin. Kuva: Matias Väänänen / Yle

– Asenne pitäisi näkyä kaikessa meidän toiminnassa. Kun asenne on kunnossa, niin asiat yleensä hoituvat. Silloin saadaan hankkeita eteenpäin.

Jarva mainitsee tärkeänä asiana myös viranhaltijoiden ja päättäjien välisen yhteistyön.

– Se on yksi perusedellytys, että asiat voivat mennä eteenpäin. Sen kautta on hyvä rakentaa.

Ja jotta kuntaan tulee elinvoimaa, hankkeiden on syytä mennä ripeästi eteenpäin.

Kuntaryhmistä kärkeen Helsingin seutu

Suomessa on 293 kuntaa, jotka ryhmittyvät edelleen kaupunkiseuduiksi ja 12 maakunnaksi.

Elinvoimaindeksillä mitaten kuntaryhminä kärjessä erottuvat Helsingin ja Tampereen kaupunkiseudut. Kaupunkiseutujen kuntien pisteiden maksimin ja minimin erotus kertoo elinvoiman hajonnasta seudulla. Mitä pienempi luku on, sen tasaisempi on tilanne seudulla kuntien välillä.

Hajontaluvut ovat Helsingin seudulla 34, Lahden seudulla 47, Turun seudulla 48, Oulun seudulla 63, Jyväskylän seudulla 65, Tampereen seudulla 66 ja Kuopion seudulla 98.

Helsingin seudun neljätoista kuntaa 34 kokonaissummapisteen hajonnalla muodostavat Suomessa ainutlaatuisen elinvoimaisten kuntien joukon, missä kyky kohdata tulevaisuutta on kokonaisuudessaan hyvällä tasolla.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida perjantaihin kello 23:een.