Puolen asteen ero

Puolitoista astetta

Miksi 1,5 astetta on taianomainen lukema, jota hoetaan kerta toisensa jälkeen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa?

Siksi, että maapallon keskilämpötilan nousun pysyminen alle 1,5 asteessa tarkoittaa, että olomme ja elomme tällä planeetalla säilyvät jokseenkin siedettävinä tai ainakin jollain tavalla hallittavissa – ainakin parempina kuin jos maapallon keskilämpötila kohoaa kahteen asteeseen tai sen yli.

Tämänkin vuoden ilmastoneuvotteluissa puolentoista asteen tavoite pyritään pitämään elossa.

Mitä käytännön eroa sitten on puolella asteella? Paljonkin.

Tutkijoiden mukaan 1,5 asteen rajan ylittäminen aiheuttaa paljon suurempia riskejä ihmisille, eliökunnalle ja ekosysteemeille.

Monissa asioissa ilmastoriski ja sen vaikutus moninkertaistuu. Katso miten puolen asteen ero vaikuttaa eri asioihin.

Äärimmäinen helle
Jo nykyisellä 1,1 asteen keskimääräisellä lämpötilan nousulla Eurooppa on kuumennut tuplasti muihin verrattuna. Viime kesänä 40 asteen helteissä kuoli tuhansia ihmisiä ja maastopaloissa paloi ennätysmäärät metsää. Espanja oli hälytystilassa, Britanniassa rautatiekiskot vääntyivät ennätyskuumuudessa.

Niiden ihmisten määrä yli tuplaantuu, jotka joutuvat kokemaan äärimmäistä hellettä kerran viidessä vuodessa, jos maapallon keskilämpötila nousee 1,5 asteen sijaan kaksi astetta.

Kuivuus

Saksassa Rein-joen pinta laski kuivuuden takia viime kesänä niin alas, että laivat eivät voineet ajaa siinä. Simpukat kuolivat kuivuneessa joessa. Espanjassa ja Portugalissa kärsittiin pahimmasta kuivuudesta 1 200 vuoteen.

Kerran vuosikymmenessä koettu kuivuusjakso iskee kahden asteen maailmassa 3,1 kertaa useammin.

Sateet

Pakistanissa tuhoisissa tulvissa kuoli tänä vuonna tuhansia ihmisiä, ainakin puolen miljoonan ihmisen kodit kärsivät pahoja vahinkoja ja tulvat vaikuttivat kaikkiaan 33 miljoonan ihmisen elämään.

Syynä olivat pahat monsuunisateet, joita tulee normaalisti 3–4 kertaa kesässä, mutta viime kesänä kahdeksan kertaa. Toissa vuonna tuhoisat tulvat koettelivat Eurooppaa.

Vuosikymmenen sateisimman päivän sademäärä koetaan kahden asteen maailmassa 1,8 kertaa useammin.

Hyönteisten katoaminen

Hyönteiskato kiihtyy ja sukupuuttoon kuolevien hyönteislajien määrä kasvaa eri puolilla maailmaa.

Kehityskulku hävittää myös ihmisen kannalta korvaamattomia toimintoja, millä voi olla odottamattomia seurauksia.

Ilmastonmuutos on vain yksi hyönteisille vihamielinen muutos. Niiden elinympäristöt häviävät myös ihmisten muun toiminnan takia.

Ilmastonmuutos pahentaa luontokatoa ja biodiversiteettikriisiä.

Yksistään puolen asteen lisälämpeneminen tarkoittaa hyönteislajien osalta kolminkertaisesti pahempaa tilannetta.

Kasvilajien ahdinko

Elinympäristöjen muuttuessa lajien on joko kyettävä vaihtamaan elinympäristöään tai sopeutumaan muutokseen. Ilmaston lämmetessä suurimmassa vaarassa ovat hitaasti lisääntyvät, erikoistuneet ja uhanalaiset lajit sekä lajit, jotka eivät helposti pysty levittäytymään uusille alueille.

Kasveille puoli astetta kuumempi maailma tarkoittaa kaksi kertaa pahempaa tilannetta: 1,5 asteessa 8% kasveista menettää puolet elinalueistaan, 2,0 asteessa 16% kasveista.

Esimerkiksi kuusi, suomalaisen metsän tärkeimpiä puita, on vaarassa Etelä-Suomessa. Ilmastonmuutos tarkoittaa kuuselle heikompia kasvuoloja. Kun 2000-luvun vaihteessa Etelä-Suomen metsissä kuusia oli 45 prosenttia puustosta, vuosisadan lopussa niitä saattaa olla vain kahdeksan prosenttia.

Pienemmät viljelysadot

Tulevaisuuden arvioidut viljelykasvien sadot eivät riitä ruokkimaan maailmaa vuonna 2050. Välimeren maissa kuivuuden ennustetaan lisääntyvän 20 prosenttia nopeammin kuin muualla maapallolla. Se vaikuttaa merkittävästi ruuantuotantoon. Suomessa maanviljelyn satomahdollisuudet kasvanevat.

Maissi on maailman eniten viljelty vilja. Sen satotappiot tropiikissa yli tuplaantuvat, jos keskilämpötila nousee kahteen asteeseen, eikä jää 1,5 asteeseen.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Meksikossa maissi on tärkein viljelykasvi, ja siksi merkittävä väestön ruokaturvalle. Jo nyt on raportoitu tuotannon laskusta muun muassa Kamerunissa ja Nigeriassa.

Jäätön kesä arktisella alueella

Monet arktisella alueella elävistä lajeista ovat sopeutuneet karuihin elinolosuhteisiin. Se rajoittaa niiden reagointia ilmastonmuutokseen.

Arktisen alueen lämpeneminen vaikuttaa elämään koko maapallolla. Jopa puolet maapallon maaperän hiilivarastosta on arktisen alueen maaperässä. Ikiroudan sulaminen vapauttaa ilmakehään isoja määriä hiilidioksidia ja metaania, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Arktinen merijää sulaa jo nyt vuosi vuodelta pienemmäksi. Olemme matkalla kohti kausittaista jäätöntä Jäämerta.

Kaksi astetta lämmenneessä maailmassa arktinen alue sulaa jäästä 10 kertaa useammin kuin 1,5 asteen maailmassa.

Keskilämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5 asteeseen vaatii päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Aikaa on siis noin seitsemän vuotta. Jotta se olisi mahdollista, käänteen kohti lasku-uraa pitäisi tapahtua kolmen vuoden sisällä.

Sen jälkeen päästöt pitää painaa nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Nyt maailma on menossa kohti 2,6 asteen lämpenemistä.