Tampereen hurja vetovoima näkyy poikkeuksellisen voimakkaana myös sen pienissä naapurikunnissa: ne kasvavat ja kehittyvät nyt kovaa tahtia.
Esimerkiksi Lempäälässä, Nokialla ja Kangasalla väkiluvun kasvu on ollut tänä vuonna Tilastokeskuksen väestön ennakkotilaston mukaan rivakkaa.
Myös Vesilahden väestön määrä on kasvanut väkilukuun suhteutettuna runsaasti.
Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusryhmän tutkimusjohtaja, aluetieteilijä Jari Kolehmainen kuvaa Tampereen kaupunkiseudun paikkakuntien vedon olevan nyt poikkeuksellisen kovaa.
Vetovoimasta ovat päässeet nauttimaan kaikki Tampereen naapurikunnat tavalla tai toisella.
– Ei tällaista ilmiötä muilla isoilla kaupunkiseuduilla ole juuri nähty. Pääkaupunkiseutuhan on kasvanut, mutta koronavuosina on tullut uusiakin ilmiöitä. Esimerkiksi Helsinki on jo menettänyt väkeään maan sisäisessä nettomuutossa, mikä on ollut hyvin poikkeuksellista.
Helsingin väkiluku on edelleen kuitenkin kasvanut luonnollisen väestönkasvun ja ulkomailta Helsinkiin suuntautuvan muuttoliikkeen vuoksi.
Kolehmaisen mukaan Tampereen kaupunkiseudun kiinteys ja kehittäminen kokonaisuudessaan ovat syitä sille, että naapurikunnatkin ovat päässeet kasvuun hyvin mukaan.
Esimerkkinä hän mainitsee kaupunkien mittavat yhteiset liikennehankkeet.
– Puhutaan seuturatikasta ja lähijunaliikenteen kehittämisestä. Nämä asiat näkyvät maankäytössä. Kun kasvun runko on olemassa, kaupungit ja kunnat uskaltavat tehdä investointeja ja viedä asioita eteenpäin.
Kolehmaisen mukaan Tampereen kehittyminen luo edellytykset myös ympäristökaupungeille.
– Huomionarvoista on, että ympäristökaupungit ovat ruvenneet kehittämään itseään osana kaupunkiseutua, eivätkä ne ole jääneet nauttimaan ja paistattelemaan Tampereen vedon kyljessä.
Kangasalla ei ole jääty paistattelemaan
Kangasalla on käynnissä lukuisia keskusta-alueen kehityshankkeita.
Ensi kesänä keskustassa alkaa Timanttikorttelin rakentaminen, mikä tuo keskustaan lisää liiketiloja, virastotilan sekä asuntoja. Rakennushankkeen kokonaispinta-ala on lähes 16 000 neliömetriä.
Kangasalan keskustan ilme on toistaiseksi rakennustyömaan täyteinen, mikä näkyy autoilijalle liikenteen poikkeusjärjestelyinä.
Torin laidalle rakentuu parhaillaan asuinkerrostalo. Myös itse torialue tulee uudistumaan, kertoo Kangasalan kaupungin elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala.
– Torista tehdään sellainen viipymisen ja viihtymisen paikka, jossa on monia toimintoja kaiken ikäisille.
Kangasalla on tällä hetkellä noin 32 800 asukasta. Malviala arvioi, että muuttovirta Kangasalaan tulee tulevaisuudessa kaksinkertaistumaan.
– Asukasluvun kasvu on ollut sellaista reilua 300 asukasta vuodessa, mutta nyt se tulee tuplaantumaan.
Nokialla tähdätään prosentin vuotuiseen kasvuun
Nokialla kehitys näkyy tällä hetkellä keskustan alueella kerrostalotuotannon lisääntymisenä sekä väkimäärän kasvuna. Kaupunkikehitysjohtaja Mikko Niemisen mukaan Nokian keskusta-alueen asukasmäärä pyritään kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.
Asukasluvun kasvu on pääasiassa nettomuuttoa kaupunkiin.
Myös keskustan ulkopuolelle rakennetaan. Harjuniityllä, Sammaliston, Tervasuon sekä Viinikanniemen alueilla kehitetään pientaloalueita lapsiperheiden tarpeisiin.
– Lapsiperheiden määrä tulee kasvamaan niillä alueilla, Nieminen arvioi.
Palveluiden tarve tulee kasvamaan väkiluvun myötä.
– Meillä on ollut siitä hyvä tilanne, että nykyinen ja aikaisemmin rakennettu palveluiden tarjonta on pystynyt tämän kasvun ottamaan hyvin vastaan, Nieminen sanoo.
Pirkkala ja Lempäälä Suomen elinvoimaisimpia kuntia
Lempäälässä väkiluvun suhteellinen kasvu on Tampereen naapurikunnista ollut tänä vuonna suurinta. Väestömäärän ennustetaan nousevan lähivuosina yli 25 000:n. Se vaatii kunnalta suuria investointeja kouluihin, päiväkoteihin ja asuinalueisiin.
Pirkkalassa väkiluku on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 13 prosenttia. Pirkkala palkittiin tällä viikolla vuoden elinvoimaisimpana kuntana toisen kerran peräkkäin.
Konsulttiyhtiö WSP:n koostaman vuosittaisen tutkimuksen elinvoiman mittarit koostuvat tuottavuudesta, inhimillisestä pääomasta sekä vihreästä siirtymästä.
Elinvoimaisimpien kuntien kakkossijalle valittiin Lempäälä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 7. marraskuuta kello 23:een saakka.
Muokattu 9.11. Kello 10:07: Tarkennettu aluetieteilijä Jari Kolehmaisen sitaattia, jonka mukaan Helsinki on menettänyt väkeään maan sisäisessä nettomuutossa. Lisätty tarkennus, että Helsingin väkiluku on kuitenkin edelleen kasvanut.
Enemmän aiheesta:
Pirkkala on maan elinvoimaisin kunta – tässä on Suomen top 10
Tampere vetää asukkaita nyt ennakoituakin enemmän – ”Paketti on kunnossa”, arvioi apulaispormestari
Kysely: Tampere on Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista vetovoimaisin