Helsinkiläinen uravalmentaja Salli Joutsenoja on tehnyt lasten myötä mielenkiintoisen havainnon omasta ajankäytöstään.
– Ajankäyttöni oli aikaisemmin ihan holtitonta enkä suunnitellut sitä ollenkaan. Aikaa oli ihan loputtomasti, mutta sitä ei osannut käyttää mitenkään järkevästi. Ei saanut aikaiseksi asioita, toisin kuin nykyään.
Joutsenojan perheessä totisesti saadaan aikaiseksi. Töiden ohella sekä Salli että hänen miehensä Tuomo Joutsenoja opiskelevat ja heillä molemmilla on useita eri harrastuksia. Myös heidän lapsensa, 6-vuotias Seela ja 3-vuotias Aili harrastavat. Silti aikaa jää myös yhteisiin pelihetkiin ja ulkoiluun.
Kiireiseksi lapsiperheeksi Joutsenojat ovatkin yllättävän tyytyväisiä ajankäyttöönsä, eivätkä osaa juurikaan kaivata päiväänsä lisää tunteja.
– Tykkään työstäni ja tykkään perheestäni ja harrastuksistani. Kaikkiin ihan mielellään käyttää sitä aikaa, mikä niihin menee, Tuomo Joutsenoja toteaa.
Ansiotöihin käytetään yhä vähemmän aikaa
Suomalaisten ajankäyttö on pysynyt varsin samankaltaisena viimeisten vuosikymmenten ajan. Ihmisillä kuluu eniten aikaa nukkumiseen, vapaa-aikaan, töihin sekä kotitöihin.
Tilastokeskuksen uusimman ajankäyttötutkimuksen mukaan selvin muutos on tapahtunut ansiotyöhön käytetyssä ajassa, se on vähentynyt sekä miehillä että naisilla.
– Ansiotöihin käytetyn ajan väheneminen on ollut jo pitemmän ajan trendi, jossa esimerkiksi osa-aikatyön yleistymisellä 1990-luvulta lähtien on ollut oma roolinsa. Korona-aikakin on voinut vähentää työtunteja ainakin joillain aloilla. Lisäksi etätyön yleistymisellä on voinut olla oma vaikutuksensa, sanoo suomalaisten ajankäyttöä tutkinut yliaktuaari Juha Haaramo Tilastokeskuksen tiedotteessa.
Naisten ja miesten koti- ja ansiotöihin käyttämä kokonaistyöaika saavutti 2020–2021 ensimmäistä kertaa saman tason ajankäyttötutkimuksen reilun 40 vuoden pituisen mittaushistorian aikana.
Kokonaistyöajat ovat lähentyneet toisiaan 1970-luvun lopulta lähtien erityisesti siksi, että miesten ansiotöihin käyttämä aika on vähentynyt ja kotitöihin käyttämä aika on lisääntynyt.
2000-luvulla etenkin miesten lastenhoitoon käyttämä aika on lisääntynyt. Naiset taas käyttävät aiempaa vähemmän aikaa esimerkiksi ruuanlaittoon ja ostoksiin.
Kotityöt jakautuvat edelleen perinteiseen tapaan
Naiset käyttävät kotitöihin silti edelleen enemmän aikaa kuin miehet. Vuonna 2020 naiset käyttivät päivittäin aikaa kotitöihin keskimäärin 3 tuntia ja 15 minuuttia eli 37 minuuttia enemmän kuin miehet.
Miesten ja naisten tekemien kotitöiden sisällössä on tapahtunut vuosien saatossa jonkin verran lähentymistä. Esimerkiksi ostoksien tekoon kummatkin sukupuolet käyttävät nyt yhtä paljon aikaa.
Kotitalous- ja huoltotöissä jako miesten ja naisten töihin on kuitenkin yhä selvä: miehet tekevät edelleen huomattavasti naisia enemmän korjaus-, rakennus- ja huoltotöitä, kun taas naiset käyttävät selvästi miehiä enemmän aikaa siivoukseen, astianpesuun, vaatehuoltoon ja ruoanlaittoon.
Myös Joutsenojan perheessä kotityöt jakautuvat melko perinteiseen tapaan. Ruuanlaitto ja kodinhoito ovat pääasiassa Sallin vastuulla, Tuomo hoitaa pihatyöt sekä talon ylläpitoon ja remontointiin liittyvät työt.
Vuosi sitten kotityöt kirjattiin myös excel-taulukkoon.
– Aiemmin työt eivät jakautuneet kauhean tasaisesti, mutta vuosien varrella tilanne on koko ajan tasoittunut, kun siitä on puhuttu, Salli Joutsenoja sanoo.
Liikunta lisääntynyt, sosiaalinen kanssakäyminen vähentynyt
Vuonna 2020–2021 suomalaisilla oli vapaa-aikaa keskimäärin 6 tuntia ja 33 minuuttia vuorokaudessa.
Liikuntaan ja ulkoiluun käytettiin aikaa 52 minuuttia päivässä. Liikuntaan ja ulkoiluun käytetty aika on lisääntynyt sekä miehillä että naisilla ja lähes kaikissa ikäryhmissä.
Suosituin liikunnan laji koko väestön tasolla oli kävelylenkkeily, johon käytettiin aikaa keskimäärin 15 minuuttia päivässä.
Joutsenojan perhe käyttää paljon aikaa ulkoiluun perheen kesken ja perheen molemmat vanhemmat myös lenkkeilevät. Lisäksi Salli pelaa koripalloa ja Tuomo jääkiekkoa.
– Omat harrastukset ajoittuvat myöhäiseen iltaan ja aikaiseen aamuun. Arki-illat ja viikonloput menevät käytännössä lasten harrastusten ja yhteisen tekemisen kanssa, Tuomo Joutsenoja kuvailee perheen vapaa-aikaa.
Ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaisten sosiaaliseen kanssakäymiseen käytetty aika on vähentynyt. Naiset käyttävät sosiaaliseen kanssakäymiseen enemmän aikaa kuin miehet.
– Valitettavasti kaverit ja ystävät jäävät pikkaisen vähemmälle, Tuomo Joutsenoja myöntää.
Lukemiseen käytetään yhä vähemmän aikaa
Lukemiseen käytetty aika oli vähentynyt sekä miehillä että naisilla ja lähes kaikissa ikäryhmissä. Lukemiseen käytettiin aikaa 37 minuuttia vuorokaudessa. Lukemiseen sisältyy kirjojen ja lehtien lukemisen lisäksi myös e-kirjat sekä äänikirjojen kuuntelu.
10–24-vuotiaat nuoret miehet lukivat vähiten, 9 minuuttia päivässä.
Sanomalehtien lukeminen on koko väestön tasolla vähentynyt 20 minuutista kuuteen minuuttiin vuodesta 1987 vuoteen 2021. Sen sijaan kirjojen lukemiseen käytetty aika on pysynyt suunnilleen samana koko 2000-luvun ajan. Kirjojen lukemiseen käytettiin koko väestön tasolla aikaa 13 minuuttia.
– Omat lukemiset liittyvät kaikki opiskeluun tai työhön tällä hetkellä. Ei ole tällaista omaa vapaa-ajan lukemista. Mutta lapsille luen iltasatuja oikeastaan päivittäin, Tuomo Joutsenoja kertoo.
Salla Joutsenoja toivoo, että joskus olisi vain aikaa pötkötellä ja lukea kirjoja.
– Lukeminen on ainakin joskus ollut harrastus. Nykyään luen ehkä vähän huonosti. On yksi aikakauslehti, jota luen. Enemmän kuuntelen nykyään kirjoja ja samalla voi käydä vaikka lenkillä.
Vaikka Salla Joutsenoja on hyvin tyytyväinen omaan ja perheensä ajankäyttöön, yhden asian hän haluaisi muuttaa.
– Jos joku häiritsevä aikasyöppö pitäisi mainita, niin väitän, että se on puhelin. Eikä se ole vain some, vaan siellä on paljon muutakin, erilaisia uutisappeja, joita on kiva plärätä.
Digitaalisten laitteiden parissa vietetystä ajasta on tulossa lisää tutkimustietoa ensi vuoden alussa.
Ajankäyttötutkimuksen tiedot kerättiin vuosien 2020 ja 2021 aikana. Tutkimukseen osallistui runsaat 4 000 henkilöä, jotka kirjasivat ajankäyttöään päiväkirjamerkinnöillä.
Tilastokeskus on tehnyt ajankäyttötutkimusta vuodesta 1979. Uudet tiedot kerätään noin kymmenen vuoden välein.