Suomea edustaneiden kunniakonsuleiden joukossa on varakkaita liikemiehiä, joista osalla on yhteyksiä rikollisuuteen ja korruptioon.
Kunniakonsulit ovat luottamustehtävään nimitettyjä henkilöitä, joiden tehtävänä on ajaa Suomen ja suomalaisten etuja maailmalla. Kunniakonsulit voivat hoitaa myös diplomaattisia tehtäviä ja heiltä edellytetään hyvää mainetta ja nuhteettomuutta.
Esimerkiksi Keski-Amerikan Belizessä Suomen kunniakonsuli on yrityksensä kautta auttanut tunnettuja rikollisia piilottamaan rahojaan veroparatiisiin. Yritys on palvellut myös suomalaisia asiakkaita.
Italiassa Suomen kunniakonsulina toiminut liikemies oli mukana yhdessä maan suurimmista lahjusskandaaleista.
Hondurasissa Suomen kunniakonsulin perheen tekemiä liiketoimia on tutkittu yli sadan miljoonan dollarin arvoisena korruptiotapauksena.
Osa kunniakonsuleista on jättänyt tehtävänsä kyseenalaisten yhteyksien paljastuttua, mutta joidenkin taustat tulivat ulkoministeriön tietoon vasta Ylen MOT-toimituksen selvityksen yhteydessä. Mukana on myös nykyisiä kunniakonsuleita, jotka yhä edustavat Suomea maailmalla.
Kunniakonsulit ovat historiallisesti jopa vanhempi järjestelmä kuin viralliset diplomaatit, mutta siitä huolimatta järjestelmä on ollut vain vähän esillä julkisuudessa.
MOT:n selvitys avaa kunniakonsuleiden kyseenalaisten yhteyksien ohella sitä, kuinka titteli voi palvella rikkaita ja heidän sukujaan.
Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kertoo, että MOT:n hankkimia tietoja aiotaan läpikäydä ministeriössä erityisesti nykyisten kunniakonsulien osalta. Hän ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin.
– Nämä ovat vakavia asioita, joita ulkoministeriön täytyy katsoa, se on ihan selvä.
MOT-toimitus on selvittänyt kunniakonsuleiden taustoja kansainvälisessä hankkeessa toimittajajärjestö ICIJ:n ja ProPublican kanssa.
Kun toukokuussa 2019 tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi Suomen kunniakonsuleita, läheiseen kuvaan presidentin kanssa pääsi mies nimeltä Glenn Godfrey. Hän on asianajaja, poliitikko ja liikemies, joka tunnetaan Belizessä hyvin.
Godfrey nimitettiin Suomea Belizessä edustavaksi kunniakonsuliksi toukokuussa 2002. Ulkoministeriön asiakirjassa häntä kuvailtiin tarmokkaaksi, asiantuntevaksi ja arvostetuksi liikemieheksi. Hänen arvioitiin voivan edistää Suomen kaupallisia intressejä: Godfreyn omistama teleyhtiö neuvotteli laitetoimituksista Nokian kanssa, ja toinen yhtiö oli keskustellut Wärtsilän kanssa voimalahankkeesta.
Godfrey toimi nimityksensä aikaan maansa kehityspankin johdossa. Vielä samana vuonna hän lähti pankin johdosta skandaalin saattelemana.
Julkisuudessa kerrottiin, että kehityspankki olisi antanut lainoja poliittisin perustein. Osa lainoista oli Godfreyn omille yhtiöille. Godfrey kertoi lähdönsä syyksi kiireen, ja että hänet on valittu Suomen kunniakonsuliksi.
Godfrey kiistää väitteet valheellisena uutisointina. Hän vastaa MOT:lle lähettämässään sähköpostissa, ettei hän ole saanut lainoja kehityspankilta ollessaan sen johdossa.
Kunniakonsuli Godfreyn liiketoimet veroparatiiseissa nousivat julkisuuteen vasta vuosien päästä maailman suurimman tietovuodon yhteydessä.
Varakkaita ja vaikutusvaltaisia hahmoja
Suomi painottaa kunniakonsuleiden valinnassa erityisesti kaupan ja viennin edistämistä. Tehtävästä ei makseta korvausta, joten valmiiksi maassaan verkostoitunut kunniakonsuli on edullinen keino kehittää kauppasuhteita.
Useat Suomen kunniakonsulit ovat maassaan varakkaita ja vaikutusvaltaisia hahmoja. Osa on jopa niin sanottuja superrikkaita.
Esimerkiksi Haitissa Suomen kunniakonsulina toimiva Gregory Mevs on miljardööri, jonka perheyhtiö WIN Group on yksi Karibian alueen suurimpia monialayhtiöitä. Mevsin liikekumppaneihin ovat lukeutuneet esimerkiksi Yhdysvaltojen entinen presidentti Bill Clinton ja liikemies George Soros.
Bangladeshissä Suomen kunniakonsulina toimii miljardööri Muhammed Aziz Khan, jolla on merkittävää yhteistyötä Wärtsilän kanssa. Libanonissa Suomen kunniakonsulina toimii Zafer Chaoui, jonka perheyhtiö Chaoui Group on mukana muun muassa lääke- ja paperialalla.
Vaikka kunniakonsulilla ei ole samanlaisia erityisoikeuksia kuten diplomaateilla, hän voi silti omassa maassaan yrittää hyötyä statuksestaan eri tavoin. Kunniakonsulit pääsevät tapaamaan arvovaltaisia vieraita, kuten ministereitä ja presidenttejä.
– Kyllä se on eliitin statussymboli. Samoilla syillä liitytään Rotary-klubiin tai ostetaan iso auto. Halutaan osoittaa, että on tietty asema, konsulijärjestelmää tutkinut poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta sanoo.
Myös entinen diplomaatti, pitkän uran suurlähettiläänä tehnyt Petri Tuomi-Nikula vahvistaa, että kunniakonsulin asema osoittaa yhteiskunnan arvostusta ja sen, että henkilön taustat ovat kunnossa.
– Suomi on maa, jota on mukava edustaa ja identifioitua. Jos jonkun käyntikortissa lukee Suomen kunniakonsuli, se herättää myönteistä kiinnostusta.
Kunniakonsulijärjestelmässä ei ole tarkkaan määritelty, missä määrin luottamustehtävää voi käyttää omien etujen ajamiseen. Kunniakonsulin roolin erottaminen omista liiketoimista on käytännössä mahdotonta, sanoo Clerc.
– Se voi kuulostaa ongelmalliselta, mutta se ei välttämättä ole ongelma Suomelle tai sille valtiolle, jota kunniakonsuli edustaa. Se voi sen sijaan olla ongelma kunniakonsulin kilpailijoille, Clerc toteaa.
Kunniakonsulin titteliä ja siihen liittyvää kuvastoa voi olla houkuttelevaa hyödyntää useissa yhteyksissä.
Suomella kunniakonsuleita korruptoituneissa maissa
MOT:n selvityksestä käy ilmi, että Suomella on kunniakonsuleita useissa maissa, jotka sijoittuvat maailman korruptoituneimpien listalle. Suomen edustajia löytyy esimerkiksi Syyriasta, Venezuelasta, Kongosta, Haitista, Nicaraguasta, Sudanista ja Hondurasista.
Konsulijärjestelmää tutkinut Clerc ajattelee, että kunniakonsuleita isompi kysymys on ylipäänsä korruptoituneissa maissa toimiminen.
– Totuus on se, että Suomi käy kauppaa maiden kanssa, joissa on korkea korruptioindeksi ja jos on päätetty, että näin pitää olla, niin siihen tarvitaan kunniakonsuleita.
Professorin mukaan on myös mahdollista, että näissä maissa kriteerit kunniakonsuleiden valinnalle voivat vaihdella.
– Erilaisissa konteksteissa tietyt asiat voivat olla enemmän tai vähemmän raskauttavia. Maassa, jossa on paljon korruptiota, ei välttämättä ole niin paha, jos kunniakonsuli on vähän korruptoitunut.
Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kiistää, että kunniakonsuleiden kriteerit vaihtelisivat maittain.
– Suomen asioiden ajamiseen kuuluvat suomalaiset arvot, me emme voi hyväksyä korruptoineita käytäntöjä.
”Maassa, jossa on paljon korruptiota, ei välttämättä ole niin paha, jos kunniakonsuli on vähän korruptoitunut.”
Professori Louis Clerc Turun yliopistosta
MOT:n selvityksessä osalla kunniakonsuleista löytyy kuitenkin yhteyksiä epäiltyihin korruptiotapauksiin.
Hondurasissa Suomen kunniakonsulina on Luis Kafie Larach, jonka suku vaikuttaa maassa useilla aloilla ja politiikassa. Perheen liiketoimet ovat olleet myös kyseenalaisessa valossa.
Esimerkiksi perheen yrityksen tekemää sopimusta Hondurasin terveydenhuollon kanssa on tutkittu sadan miljoonan dollarin arvoisena korruptiotapauksena. Suomen kunniakonsuli oli yksi sopimuksen allekirjoittajista, ja hän on puolustanut sopimusta julkisuudessa.
Tapauksen seurauksena Suomen kunniakonsulin veli, Jordanian kunniakonsuli Schucry Kafie oli Interpolin etsintäkuuluttamana vuonna 2015. Häntä ei tuomittu matkustuskieltoon, sillä tuomari katsoi, että kunniakonsulin pitää päästä matkustamaan.
Schucry Kafien ICIJ:lle toimittamien vastausten mukaan matkustuskiellon kumoaminen liittyi terveyssyihin, ei kunniakonsuliasemaan.
Perheen jäsenille on kertynyt useita eri maiden nimityksiä, esimerkiksi Norjan, Latvian ja Jamaikan kunniakonsulin titteleitä. Suomea edustavalle Luis Kafie Larachille on myönnetty myös Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki.
Suomen Meksikon-suurlähetystö kertoo, että Hondurasin diplomaattipiireistä saatujen tietojen mukaan Suomen kunniakonsuli ei liittynyt veljen tapaukseen.
– Koska hänen oli annettu jatkaa tehtävässä, ei häneen itseensä liene kohdistunut korruptioepäilyjä. Mikäli hänet on yhdistettävissä perheeseen liittyviin epäilyihin tai todistettuihin tapauksiin, tulee henkilön mahdollisuus toimia tehtävässään arvioida uudelleen, suurlähetystö kirjoittaa MOT:lle.
Luis Kafie kommentoi sähköpostitse MOT:lle, että kaikki perheen yhtiötä koskevat ”väitetyt” syytteet kaatuivat oikeudessa Hondurasissa vuonna 2019.
”Kunniakonsulina olen palvellut Suomea suurella velvollisuudella ja huolella viimeiset 36 vuotta. Kuten tiedät, tehtävä on palkaton ja en saa siitä tuloja tai julkisia varoja Suomen valtiolta. Hoidan tehtävääni puhtaasti vapaaehtoisena Suomen diplomaattisen edustuston puuttuessa Hondurasista.”, Kafie Larach kirjoittaa.
Paikallisen median mukaan korruptiovyyhdissä tuomittiin lopulta huhtikuussa 2022 Hondurasin terveydenhuollossa työskennelleitä virkamiehiä tehtäviensä laiminlyönnistä.
Yhteyksiä Pohjois-Koreaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen
Suomen kunniakonsulina Mongoliassa toimiva Danzandorj Bayasgalan on paikallisen Golomt-pankin perustaja. Pankki on joutunut nykyisen talouskriisin lisäksi taistelemaan kielteistä julkisuutta vastaan.
Vuonna 2014 Bloomberg kertoi pankin tuhonneen sille kiusallisia tietoja. Vuonna 2006 pankki joutui kansainvälisen selkkauksen keskelle, kun Yhdysvaltojen hallinto puuttui Pohjois-Koreasta tulleisiin käteistalletuksiin.
Paikallisen median mukaan Bayasgalan itse joutui vuonna 2019 pidätetyksi ja hänen kotinsa sekä toimistonsa ratsattiin. Pidätys liittyi tapaukseen, jossa yleistä syyttäjää epäiltiin lahjuksen ottamisesta.
MOT ei ole saanut tietoa miten tutkinta tapauksessa päättyi vai jatkuuko se yhä. Mongolian korruption vastainen yksikkö ei vastannut MOT:n yhteydenottopyyntöön.
Myöskään kunniakonsuli Bayasgalan ei vastannut MOT:n haastattelupyyntöihin.
Suomen Pekingin-suurlähetystö vahvisti, että Bayasgalan toimii kunniakonsulina ja on suoriutunut ohjeiden mukaisesti. Suurlähetystö kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin hänen muusta toiminnastaan.
Golomt-pankin johdossa ja omistajina on ollut useita kunniakonsuleita. Yksi heistä on sveitsiläinen miljardööri Urs Schwarzenbach, joka on tunnettu myös taideteosten salakuljetukseen liittyvästä veropetoksesta. Kun MOT:n kansainvälinen kumppani Sveitsissä pyysi nyt Mongolian suurlähetystöä kommentoimaan tapausta, Schwarzenbach ilmoitti päivää myöhemmin eroavansa tehtävästään.
Ei ole merkintöjä siitä, että suurlähetystö olisi ollut tietoinen väitteistä tai sen tietoon olisi saatettu väitteitä Edouard Cuttolin yhteyksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Suomen Pariisin-suurlähetystö
Korsikassa Suomen kunniakonsulina pitkään toiminut Edouard Cuttoli tuli 2000-luvun alussa tunnetuksi yhteyksistään järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Perheen kasinolla tehtiin miljoonien käteisnostoja, joista osan poliisi epäili menneen ”Korsikan kummisedälle” Jean-Jé Colonnalle.
Murhiin ja huumerikoksiin liitetty Colonna tunnetaan etenkin vankilapaosta, jonka jälkeen hän odotti vuosien ajan Brasiliassa rikostensa vanhentumista. Colonna kuvaili mediassa Cuttolia lapsuudenystäväkseen.
Kasinolla tehdyt nostot todettiin poliisitutkinnassa laillisiksi, mutta niille ei löytynyt uskottavaa selitystä.
Jean-Jé Colonna kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 2006. Cuttoli jäi eläkkeelle kunniakonsulin tehtävästä vuonna 2007, jolloin kunniakonsulin pesti siirtyi hänen miniälleen Chantal de Peretti-Cuttolille.
Siirtoa perusteltiin muun muassa sillä, että ”perheessä on pitkäaikaista Suomi-tuntemusta”.
Suomen Pariisin-suurlähetystö vastaa MOT:lle, että suurlähetystön arkistoissa ”ei ole merkintöjä siitä, että suurlähetystö olisi ollut tietoinen väitteistä tai sen tietoon olisi saatettu väitteitä Edouard Cuttolin yhteyksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, tai että häntä olisi syytetty tai tuomittu rikollisesta toiminnasta.”
Edouard Cuttoli ja Chantal de Peretti-Cuttoli eivät vastanneet MOT:n haastattelupyyntöihin.
Belizessä kunniakonsuli Glenn Godfreyn liiketoiminnasta tuli ilmi uusia tietoja vuonna 2021. Tuolloin kansainvälinen toimittajajärjestö ICIJ paljasti yhteistyökumppaneidensa kanssa Pandoran paperit, joka on tiettävästi maailman suurin tietovuoto.
Asiakirjojen joukosta löytyi runsaasti tietoja Godfreyn yrityksestä, joka oli ICIJ:n selvityksen mukaan piilotellut epäilyttävien henkilöiden rahoja veroparatiiseissa.
Joukossa oli Yhdysvaltojen historian suurimmasta veropetoksesta syytetty miljardööri sekä lääkeväärennöksillä rikastunut huumediileri. Yksi henkilöistä oli Hollywoodissa tunnettu seksuaalirikollinen.
Godfrey vastaa MOT:lle lähettämässään sähköpostissa, että hänen yhtiönsä tarjoaa palveluitaan vain ammattimaisille välittäjille, ei yksittäisille ihmisille. Yhtiö ei voi kommentoida, ovatko mainitut ihmiset sekaantuneet väitettyihin rikoksiin.
Godfrey on palvellut lakiyhtiönsä kautta myös suomalaisia asiakkaita. Yksi heistä on suomalainen juristi, jolla on ollut tarvetta lukuisille yrityksille. Hän sai vuonna 2021 ehdollista vankeutta törkeästä kirjanpitorikoksesta.
Godfreyn yrityksen asiakkaana on ollut myös venäläissuomalaisen oligarkin Gennadi Timtšenkon yritys. Timtšenko kuuluu Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin.
Kunniakonsuleiden valinnasta ja toiminnan seuraamisesta vastaavat alueen suurlähetystöt. Edustuston tehtäviin kuuluu myös kunniakonsulin taustojen selvittäminen ennen nimitysehdotuksen tekemistä.
Ulkoministeriössä ei muisteta yhtään tapausta, jossa edustuston tekemää kunniakonsuliesitystä ei olisi hyväksytty.
Tuorein kunniakonsulin ero on MOT:n tietojen mukaan viime elokuulta, kun Espanjan Bilbaossa pitkään Suomen kunniakonsulina toiminut José María Candina Laka jätti tehtävänsä. Eroa edelsivät suurlähetystön kanssa käydyt keskustelut kunniakonsulin Youtube-kanavasta, jolla hän oli tuonut esiin poliittisia mielipiteitään ja ruotinut riita-asiaansa erään taloyhtiön kanssa.
Kun kunniakonsuli joutuu selkeästi epäillyksi rikoksesta, ulkoministeriö näyttää kykenevän reagoimaan nopeasti. Vuonna 2004 Suomea Perussa edustava kunniakonsuli Pastor Celso Belaunde ajoi humalassa yökerhoon jonottaneiden nuorten päälle ja oli kuukauden pakosalla. Suomen suurlähetystö peruutti kunniakonsulin aseman heti onnettomuuden jälkeen.
Italiassa Suomen kunniakonsulin Nicola Falconin epäiltiin syyllistyneen lahjuksen antamiseen patoon liittyvässä korruptioskandaalissa vuonna 2014.
Ulkoministeriö turvautui hyllyttämään kunniakonsulin ennen kuin lopulta päätti luottamustehtävän. Jo 18 vuotta kunniakonsulina toiminut Falconi yritti pitää pestistään kiinni kaikin keinoin.
Italian suurlähettiläänä tuolloin toiminut Petri Tuomi-Nikula muistaa, että Falconi vakuutteli syyttömyyttään suurlähetystölle.
– Hän yritti säilyttää kunniakonsulin tehtävänsä ja toivoi, että voisi kaikesta huolimatta jatkaa siinä, Tuomi-Nikula kertoo.
Suomen Rooman-suurlähetystössä aiemmin työskennellyt henkilö kertoo nimettömänä, että Nicola Falconin erottamisesta ja siihen johtaneista syistä puhuttiin suurlähetystön sisällä, mutta hyvin varovaisin äänenpainoin. Hän sanoo, että ”asia näytti Suomen kannalta ikävältä, sillä kyseessä on luottamusvirka.”
– Eihän se tietenkään mukavaa ole, mutta luulen, että suomalaiset ja italialaiset osaavat tehdä eron maan ja henkilön välillä ja suhde kunniakonsuliin lopetettiin suhteellisen pian, Tuomi-Nikula toteaa.
Ulkoministeriön arkistoista löytyy kirje, jossa suurlähettiläs Tuomi-Nikula vastaa Falconille syyskuussa 2014. Hän kehottaa Falconia hankkimaan virallisen todistuksen siitä, ettei Falconi voi saada tapahtumista rikosoikeudellisia seuraamuksia.
Falconin lähettämä kirje, johon suurlähettiläs vastaa, on salattu eikä sitä luovutettu MOT:lle.
Falconi tuomittiin vuonna 2017 kahden vuoden vankeuteen. Valitustuomioistuimessa 2019 tuomio kuitenkin kumottiin, sillä rikos oli ehtinyt vanhentua. Korkein oikeus vahvisti vuonna 2020, että Falconi oli syyllinen, mutta rikoksen vanhentumisen vuoksi hän ei ole enää rangaistavissa.
Falconi oli vuosien varrella pyytänyt ja saanut laajentaa toimialuettaan, ja hänet oli palkittu Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkillä.
MOT:n haastattelupyyntöön vastasi sähköpostitse Nicola Falconin sihteeriksi esittäytyvä henkilö. Sihteeri huomauttaa, että Falconi on ratkaissut positiivisesti kaikki oikeudelliset kiistansa ja hänet vapautettiin oikeusprosessin päätteeksi. Sähköpostin liitteenä ovat Falconin tyhjä rikosrekisteriote ja todistus vireillä olevista syytteistä, joita asiakirjan mukaan ei ole.
MOT:n tiedossa ei ole uusia Falconiin kohdistuvia syytteitä tai oikeusprosesseja korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen.
Sihteeri painottaa, että Falconi erosi itse kunniakonsulin tehtävästä ja on ylpeä Suomen kansalle antamastaan ajasta ja tehtävästä, jota hän hoiti suurella sitoumuksella.
Suomi oli pitkään tyytyväinen siihen, kuinka Glenn Godfrey palveli Suomen etuja Belizessä. Meksikon suurlähetystöstä kerrottiin MOT:lle, että hyvät kokemukset hänen toiminnastaan liittyvät konsulipalveluita tarvinneiden Suomen kansalaisten avustamiseen.
Ulkoministeriöstä tietopyynnöllä saatu asiakirja kertoo, kuinka äkillisesti Suomi muutti kantaansa Godfreyn valintaan. Vielä runsas kuukausi ennen Pandoran papereiden julkaisua vuonna 2021 edustusto esitti Godfreylle kahden vuoden jatkokautta kunniakonsulina:
”Perusteluna jatkoesitykselle on, että Godfrey on kunniakonsulina arvostettu ja vaikutusvaltainen liikemies. Glenn Godfrey on osallistunut aktiivisesti edustuston ja ministeriön järjestämiin tapahtumiin ja on edustuston kokemuksen mukaan yksi parhaiten tavoiteltavissa olevista kunniakonsuleista. Yhteydenpito hänen kanssaan on aina ollut erittäin sujuvaa.”
Pari viikkoa Pandoran papereiden julkaisun jälkeen ratkaisua muutettiin: ”uusien tietojen perusteella” toimikautta ei jatkettaisi. Godfrey jatkoi Suomen edustamista vuoden loppuun saakka.
Suomen Meksikon-suurlähetystö ei kommentoinut MOT:lle näitä perusteita tai miten Godfreyn toimintaa on valvottu.
– Kunniakonsulien toiminta pohjautuu heille annettuihin ohjeisiin ja niiden noudattamisen edellyttämiseen. Godfrey ja kaikki muutkin kunniakonsulit allekirjoittavat sitoumuksen, jossa vannovat toimivansa sääntöjen mukaisesti, suurlähetystö perustelee.
Glenn Godfrey kertoo MOT:lle edustaneensa Suomea kunniakonsulina lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa ja tarjonneensa apua Suomen kansalaisille sekä isoille suomalaisyrityksille kuten Wärtsilälle.
Hän kieltää pyrkineensä koskaan hyötymään statuksestaan Suomen kunniakonsulina. Godfreyn mukaan kunniakonsulin kriteerit, hyvämaineisuus ja nuhteettomuus, pätevät häneen yhä.
Kunniakonsulitoiminnasta vastaava alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kertoo olevansa tyytyväinen, että osa MOT:n esiinnostamista tapauksista ei toimi enää Suomen kunniakonsuleina.
– Me selvitämme tietysti taustoja niin pitkälle kuin pystymme ja tässä kuulosti olevan sellaisia tapauksia, että ei varmasti ole edellytyksiä toimia Suomen kunniakonsuleina.
Puustinen painottaa, että kunniakonsulijärjestelmä on kokonaisuutena hyvä ja kustannustehokas. Hänen mukaansa kunniakonsuleiden rooli on viime vuosina korostunut kriisitilanteissa. Esimerkiksi koronapandemian aikana kunniakonsulit olivat suurena apuna maailmalle jumiin jääneille suomalaisille.
Puustisen mukaan kokonaismäärään nähden ongelmallisia kunniakonsulitapauksia on harvoin.
– Koemme sen kokonaisuutena varsin hyödylliseksi ja tavoitteelliseksi järjestelmäksi, jolla pieni maa pystyy ajamaan tavoitteitaan maailmalla.
Uutispodcastissa on vieraana MOT:n toimittaja Johanna Mattinen, joka kertoo miten jättihanke toteutettiin ja millaisia epäselvyyksiä Suomen kunniakonsulien taustalta löytyy.