Valoa hohtava sädekimppu singahtaa kädestä kohti yksisilmäisiä tummia hahmoja. Osuma saa ne hajoamaan pieniksi palaksi ja katoamaan. Valo voittaa pimeyden.
Tietokoneella pelattava Meliora on toiminta- ja strategiapeli. Se on kehitetty masennuksen hoitoon.
Pelin kehitystyötä johtava Aalto-yliopiston professori Matias Palva kertoo, että pelin kehitys on maksanut noin kaksi miljoonaa euroa.
Summa saattaa kuulostaa suurelta, jos ei seuraa pelialan uutisia. Esimerkiksi suomalaisen pelitalo Remedyn palkitun ja kehutun Control-pelin budjetti oli 20–30 miljoonaa.
Jos ihminen kärsii masennuksesta, hänen on tavallista vaikeampi innostua mistään. Sen takia masennuksen hoitoon tarkoitetun pelin on oltava kiinnostava. Pelin pitää toisin sanoen olla niin hyvä, että sen pariin haluaa palata.
Melioran teossa on ollut mukana joukko suomalaisia ja ulkomaisia pelialan ammattilaisia, kertoo pelin suunnittelussa mukana ollut väitöskirjatutkija ja psykologi Lauri Lukka. Hänestä on ollut kiinnostava haaste tehdä peliä, jolla pyritään tekemään hyvää.
– Meidän toiveemme on myötävaikuttaa samaan aikaan terveyteen, kun pelaaja viihtyy pelin äärellä.
Lukka suunnitteli ensimmäisen pelinsä jo kahdeksanvuotiaana vihreään ruutuvihkoon, jossa liikuttiin tiettyä reittiä sivulta toiselle. Myöhemmin hän on tehnyt töitä muun muassa peliyhtiö Rovio Entertainmentilla.
Masennuksen hoitoon tarkoitetun pelin suunnitteluun on liittynyt aivan uudenlaisia haasteita.
Pelaaminen muokkaa aivoja
Jos kaikki menee suunnitellusti, masennuksesta kärsivät voivat saada lääkäriltä muutaman vuoden kuluttua määräyksen pelata Melioraa.
Yle pääsi testaamaan peliä jo nyt. Ruudulla liihottaa perhonen, joka auttaa pelaajaa perehtymään pelin maailmaan ja tarvittaviin näppäinkomentoihin. Maailmaa hallitsee tuntematon voima, joka uhkaa hukuttaa maailman synkkyyteen. Pelaajan tehtävä on pelastaa maailma pimeydeltä. Asetelma on tuttu seikkailupeleistä.
Vaikeustasoa ei tarvitse itse valita, sillä peli mukautuu kunkin pelaajan osaamisen mukaan. Kohta ruudulle ilmestyy ensimmäinen lonkeroitaan levittelevä tummanpuhuva hirviö – tai riiviö, kuten pelintekijät sanovat.
Pelin maailman ja hahmot suunnitellut Alpo Oksaharju kertoo, että pohja-ajatuksena oli selkeä kontrasti rauhallisuuden ja sen puuttumisen välillä. Visuaalisuus kumpuaa teemoista, joilla masentuneet kuvaavat usein oloaan.
– Pelissä ei ole niinkään kyse hyvän ja pahan välisestä taistelusta, vaan zen-tilan ja maailman värittömyyden välisestä kamppailusta. Pelin olennot ovat kalvavan harmauden ilmentymiä ja sikiävät esiin sieltä, mihin pelihahmon huomio on vähiten kiinnittynyt, Oksaharju kuvaa ajatuksia pelin visuaalisuuden taustalla.
Liian pirteä maailma saattaisi ärsyttää masennuksesta kärsivää, toisaalta peli ei saisi olla liian synkkä. Psykologi Lukan mukaan haaste on, että hoitoon tarkoitettu peli ei sulkisi ketään ulkopuolelle.
Meliora on tarkoitettu tukemaan olemassa olevia hoitomuotoja, kuten terapiaa ja lääkehoitoa.
Masennus heikentää ihmisen kognitiivisia kykyjä. Toisin sanoen aivotoiminta on häiriintynyt. Masentuneilla on tyypillisesti ajatusvääristymiä, jolloin asia kuin asia nähdään negatiivisena. Lisäksi sairaus passivoi.
Professori Palvan mukaan pelit muokkaavat aivoja – ja juuri tämän takia peli voi toimia hoitona.
– Hypoteesimme on, että pelillä pystyy treenaamaan kognitiivisia kykyjä. Se auttaa masentunutta paranemaan, aivotutkija Palva sanoo.
On olemassa alustavaa näyttöä siitä, että pelit voivat auttaa masennukseen. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan.
Peli syntyi oivalluksesta
Ohje pelata peliä olisi kuin lääkemääräys. Voidaan esimerkiksi ohjeistaa, että masentunut pelaa viisi kertaa viikossa 45–90 minuuttia. Pelin läpäisy kestää 24–48 tuntia, joten pelattavaa riittää.
Aivotutkija Matias Palva kertoo pelanneensa nuorempana itsekin paljon – jopa liikaa. Peleihin voi liittyä myös negatiivisia ominaisuuksia, ja siksi masennuksen hoitoon suunnitellussa pelissä on pyritty löytämään juuri ne ominaisuudet, jotka auttavat.
Palva kertoo nuorempana pelanneensa kilpapelejä kuten Battlefieldiä, jossa taistellaan verkkomoninpelissä muita vastaan.
– Kilpapelaaminen toi ymmärryksen, että jos halutaan vaikuttaa aivoihin, pelin pitää olla kilpailullinen. Pelin pitää kannustaa pelaajaa tekemään parhaansa.
Masennuksen hoitoon tarkoitetun pelin kehitystyö alkoi vuonna 2015. Sen kehittämistä on rahoittanut muun muassa Business Finland.
Miksi pitää kehittää uusi peli masennuksen hoitoon, kun on olemassa jo tuhansia pelejä? Voisiko masentunut saada apua vaikkapa peliklassikko Super Marion pelaamisesta?
Digitaalisista hoitomuodoista voidaan käyttää englanniksi nimitystä Digital therapeutics (DTx) erottamaan ne esimerkiksi hyvinvointisovelluksista.
– DTx-laitteet ovat lääkinnällisiä laitteita, mikä erottaa ne sovelluskauppojen peleistä, kertoo professori Palva.
Vielä kymmenen vuotta sitten DTx-tutkimuksia tehtiin vähän, mutta nyt niiden määrä on räjähtänyt, kuvaa professori digitaalisuuden tuloa terveydenhuoltoon.
Masentuneet pelaavat tutkimuksessa
Peli valmistui jo keväällä. Se ei ole vielä varsinaisessa hoitokäytössä, koska pelin pitää ensin läpäistä kliiniset kokeet.
Tutkimuksessa tutkitaan digitaalisen intervention eli pelin vaikutusta masennuksen hoitoon. Tavoitteena on, että tutkimuksen aikana peliä pelaa 800 masennuksesta kärsivää ihmistä, joista 200 pelaajan aivot kuvataan.
– Tästä on tulossa yksi isoimpia koskaan masentuneille tehdyistä aivokuvantamisen ja -stimulaation interventiotutkimuksista, mistä olen innoissani, Palva sanoo.
Tutkimus on alkanut heinäkuussa. Pelaajia etsitään edelleen tutkimukseen, joka kestää ainakin vuoden 2023 loppuun.
Jos kaikki menee toivotusti, masentuneiden apuna peli voisi olla vuonna 2025–2026.
Pelin nimi Meliora tulee latinan sanasta paremmin. Palva listaa pelin etuja hoitomuotona: edullinen, jakelu on yksinkertaista ja siihen ei liity lääkkeistä tuttuja sivuvaikutuksia.
– Masennus on valtava globaali ongelma. Jos saataisiin digitaalinen hoitomuoto, siinä on valtava potentiaali vähentää terveydenhuollon ja ihmisten sairastumisen kuormaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 17. marraskuuta kello 23:een asti.
Enemmän aiheesta: