Ajan hammas on tehnyt tehtävänsä Puhoksen ostoskeskuksessa.
Pinnat vaatisivat huolenpitoa ja uuden maalikerroksen. Liukuportaat ovat kuulemma toimineet viimeksi pari vuotta sitten. Ostoskeskuksen vieressä ortodoksisen seurakunnan työmaa on seissyt vuosikausia keskeneräisenä.
Mutta pian edessä voi kohota aivan toisenlainen maisema.
Helsingin Itäkeskuksen alueella tapahtuu lähivuosina suuria muutoksia ja massiivisen isoja rakennushankkeita. Asuntoja on tulossa tuhansille uusille asukkaille ja julkinen liikenne kokee mullistuksia.
Helsingin kaupunki haluaa kehittää Itäkeskuksen alueelle aukio- ja puistorakentamista sekä lisätä viihtyisyyttä viherrakentamisen avulla. Alueen historia linkittyy vahvasti autoiluun ja raskaaseen raideliikenteeseen. Nyt paukkuja laitetaan jalankulkijan ympäristön kehittämiseen.
– Meillä on suuri halu nostaa Itä-Helsingin kruunu ja kohtauspaikka siihen arvoonsa, mitä sen sijainti edellyttää. On aika nostaa Itäkeskus Itä-Helsingin aidoksi keskustaksi, Helsingin kaupungin johtava arkkitehti Mikko Näveri julistaa.
Mutta miten kaupunki aikoo nostaa ”Itä-Helsingin kruunun” arvoonsa? Ainakin seuraavat neljä seikkaa muuttuvat lähivuosina Itäkeskuksen alueella.
1. Uusi joukkoliikenneterminaali ja Raide-Jokeri
Itäkeskuksen metroaseman ja bussiaseman päälle on tulossa uusi massiivinen joukkoliikenneterminaali eli Punos-nimeä totteleva asemakeskus. Tuleva terminaali pitää sisällään myös Raide-Jokerin päätepysäkin, uutta liiketilaa, asuntoja ja hotellin.
Uuden joukkoliikenneterminaalin suunnittelut ovat pitkällä, mutta lopullista rakentamispäätöstä odotetaan vielä. Arvioitu valmistumisaika on vuonna 2027.
– Muutama vuosi sitten saatiin aikaiseksi asemakaava, joka mahdollistaa tämän mittavan rakennuskokonaisuuden rakentamisen eli täysin uudistetun joukkoliikenneterminaalin. Pikaratikat, bussit ja metrot kohtaavat uudessa terminaalissa, jonka yläpuolelle tulee liiketiloja, asuntoja ja hotellirakentamista, Mikko Näveri kuvailee.
Raide-Jokerin liikennöinti alkaa näillä näkymin tammikuussa vuonna 2024. Ennen uuden terminaalin valmistumista Raide-Jokerin väliaikainen päätepysäkki sijoittuu Marjaniementien sillasta länteen päin, pienen kävelymatkan päähän Itäkeskuksen metroasemasta.
Poikittaisella pikaraitiotiellä eli Raide-Jokerilla tehdään HSL:n ennusteen mukaan noin 91 000 matkaa arkipäivänä vuonna 2030. Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille tuleva 25 kilometriä pitkä raideyhteys korvaa runkobussilinjan 550.
2. Puhoksen alue uudistuu isosti ja kulttuurikeskus Stoa laajenee
Osa Puhoksen ostoskeskuksesta puretaan ja tilalle nousee asuintaloja, joiden alakerrassa on myös liiketilaa. Puhoksen edessä olevat parkkipaikat poistuvat. Tilalle on suunniteltu puistomaista aluetta.
Puhoksen 1960-luvulla valmistunut vanhin osa, A-osa, säilytetään ja remontoidaan. Uudemmat B- ja C-osat puretaan. Alkuperäisissä suunnitelmissa ollut suihkulähde tulee todennäköisesti Puhoksen keskellä olevalle pyöreälle aukiolle.
– Osalle Puhoksen yrittäjistä yritetään löytää korvaavat tilat uudesta Puhoksesta. Ja ostoskeskuksen remontin ajaksi suunnitellaan jonkinlaisia väistötiloja, hieman samaan tapaan kuin Hakaniemen hallin remontin yhteydessä on käytetty väistörakennuksia, Näveri kertoo.
Jos tuorein talousarvioesitys menee kaupunginvaltuustossa läpi, kulttuurikeskus Stoan peruskorjausta aikaistettaisiin. Näillä näkyminen Stoan peruskorjaus ja laajennus alkaisivat vuonna 2027. Stoan on tarkoitus laajentua Puhoksen edustalla olevan parkkipaikan suuntaan.
3. Päiväkoti poistuu ja keskeneräinen seurakunnan rakennus puretaan
Stoan aukion länsipuolella sijaitsevan 60-luvulla rakennetun Päiväkoti Puotinharjun toiminta on lakkaamassa muutaman vuoden kuluttua. Itäkeskuksen peruskoulun viereen valmistuu uusi iso päiväkoti, ja se korvaa myös toisen alueella sijaitsevan päiväkodin toimintaa.
Helsingin kaupunki ei vielä tiedä, mitä se rakentaa päiväkoti Puotiharjun tilalle. Kaupunki haluaisi päiväkodin tontille asuntoja ja ravintolatoimintaa, joka elävöittäisi ja aktivoisi Stoan aukiota myös ilta-aikaan. Aukio on koettu asukaskyselyissä tällä hetkellä turvattomaksi iltaisin. Asuintalot ja mahdollinen ravintolatoiminta voisivat tuoda muutoksen tähän.
– Päiväkotitontin kehittäminen mahdollistaa sen, että keskeneräisen Stoan aukion länsilaidalle saadaan korkeatasoinen ja kaupunkimainen rakennus. Tulevia asukkaita halutaan ikään kuin ”valvoviksi silmiksi” aukiolle, johtava arkkitehti Mikko Näveri sanoo.
Stoan aukion viereisellä tontilla on kaksi keskeneräistä harmaata rakennusta, joita on alettu rakentaa jo vuonna 2012.
Viime vuosina rakennustyöt ovat olleet pysähdyksissä. Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunnan keskeneräiseksi jääneet kirkko ja seurakuntatalo puretaan kuten myös asuntorakennukset (HS). Alueelle on suunnitelmissa lisää asuintaloja.
4. Helmitornin ja Eastonin alue kehittyy
Itäväylän eteläpuoleisen alueen kehittämisessä painottuu asuntojen määrän merkittävä lisäys.
Nykyisiä rakennuksia puretaan osittain ja tulevat korttelit suunnitellaan kantakaupunkimaisiksi umpikortteleiksi. Katuja ja kulkureittejä jatketaan alueen läpi tiheäksi jalankulun verkostoksi.
Alueen suunnittelussa huomioidaan myös kauppakeskus Eastonin laajentumistarpeet.
Muutokset alkavat Puhoksen ja Stoan alueelta
Itäkeskuksen alueen suunnittelua on tehty jo useiden vuosien ajan, mutta sen kanssa ollaan edelleen alkuvaiheessa.
– Luvassa on uutta aukiorakentamista ja puistorakentamista, katujen viihtyisyyttä lisätään viherrakentamisella ja ennen kaikkea panostetaan jalankulkijan ympäristön kehittämiseen, Näveri summaa.
Asemakaavan muutoksen suunnittelu on aloitettu Puhoksen ja Stoan ympäristöön sekä Puotilan metroaseman ympäristöön.
Asemakaavan muutoksista päätetään todennäköisesti vuonna 2024, ja niiden toteuttaminen tapahtuisi tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Suunnitelmista siirrytään toteuttamiseen todennäköisesti ripeällä aikataululla.
Ensimmäisenä muutoksia tapahtuu Itäkeskuksen ja Puotilan metroasemien lähettyvillä sekä Puhoksen ja Stoan alueella. Sitten huomio kiinnittyy Itäväylän ja Kehä I:n ympäristöön.
Juttua varten on haastateltu Helsingin kaupungin johtavaa arkkitehtia Mikko Näveriä ja Puotinharjun Puhos Oy:n toimitusjohtajaa Maria von Flittneriä. Lähteenä on käytetty myös HSL:ää.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 23.11.2022 kello 23:een saakka.
Enemmän aiheesta:
Itä-Helsinki on 170 000 ihmisen asuinalue, jota ei virallisesti ole olemassa